Kantelu 7.6.2015
Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomissa 23.5.2015 julkaistuun Kommenttiin ”Valhe on valhe vaikka voissa paistaisi”. Kolumniin sisältyy kantelun mukaan karkean valheellinen väite, jonka mukaan Venäjä olisi säätänyt lain, joka kieltää kaiken ulkomaisen median toiminnan maassa. Kolumnissa sanotaan: ”Venäjä esimerkiksi kieltää erityislailla maassaan toimivat ulkomaalaisomisteiset mediat”.
Kantelijan tietojen mukaan Venäjällä ei ole voimassa lakia, joka kieltäisi ulkomaisen median toiminnan maassa. Venäjällä on säädetty uusi medialaki, joka rajoittaa median ulkomaisen omistuksen 20 prosenttiin, mutta se ei vielä tarkoita, että ulkomaiset mediat olisi kielletty. Sitä paitsi kyseinen medialakikaan ei ole vielä voimassa. Jutusta saa kantelun mukaan kuitenkin selvästi käsityksen, että kaiken ulkomaisen median toiminta on Venäjällä kielletty.
Sanoma-konserni omistaa Ilta-Sanomat ja Sanoma on myös merkittävin ulkomainen mediaomistaja Venäjällä. Tämä yhteys olisi kantelun mukaan pitänyt mainita kyseisessä kolumnissa.
Kantelija on pyytänyt virheen korjausta.
Ilta-Sanomien vastaus 26.6.2015
Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että kantelun kohteena oleva artikkeli ei ole uutismuotoinen, vaan kirjoittajan oman näkökulman sisältävä laaja yhteenveto Venäjän harjoittamasta propagandavaikuttamisesta. Kirjoituksen pohjana on toimittajan pitkä Venäjä-asioiden seuranta, mutta tuoreimmat tiedot ja näkökohdat ovat peräisin Riiassa pidetystä Euroopan unionin itäisen kumppanuuden huippukokouksesta, jossa järjestettiin seminaari venäjänkielisestä mediasta ja Venäjän mediavaikuttamisesta.
Kirjoittaja viittaa Venäjän uuteen medialakiin, josta on Suomessakin uutisoitu laajasti. Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi lain syksyllä 2014, mutta se tulee voimaan erilaisten siirtymäkausien kautta 2016–2017. Artikkelissa ei Sadeojan mukaan väitetä, että se olisi jo astunut voimaan, vaan verbimuotona on ”kieltää”.
Venäjän uuden medialain mukaan ulkomainen yksityishenkilö, yritys tai valtio ei saa omistaa kuin korkeintaan 20 prosenttia mediayrityksestä. Vakiintuneen länsimaalaisen talouskäsityksen mukaan jonkun tahon voi Sadeojan mukaan katsoa omistavan tietyn yrityksen, mikäli sillä on hieman yli 50 prosenttia yrityksen osakekannasta tai jotenkin muuten järjestetty määräysvalta yrityksessä. Mikäli omistusosuus putoaa 20 prosenttiin, kyseessä ei siten ole enää ulkomaalaisomisteinen media, vaan kyseessä on vähemmistöosakkuus ilman ratkaisevaa päätäntävaltaa.
Venäjän uudessa medialaissa on päätoimittajan mukaan siten nähtävillä selkeä pyrkimys muuttaa Venäjällä tällä hetkellä olevat, ulkomaalaisten omistamat tai kontrolloimat mediayritykset venäläisomisteisiksi tai venäläisten kontrolloimiksi. Suomalaisen Venäjä-toimittajan tehtävänä on tulkita ja selittää Venäjää myös virallisten uutisten ja sanamuotojen takaa, joten näkökulma-tyyppisessä kirjoituksessa on siten perusteltua arvioida, että laki tähtää ulkomaalaisomisteisen median kieltämiseen.
Kantelijan mukaan kirjoituksesta puuttuu maininta siitä, että Sanoma omistaa Venäjällä mediayrityksiä. Sanoman omistuksilla ei Sadeojan mukaan kuitenkaan ole mitään tekemistä toimittajan kirjoituksen kanssa. Ulkomaalaisomisteiset mediayritykset eivät ole kolumnin pääasia, vaan siinä käsitellään isoja sananvapauskysymyksiä ja Venäjän median ja valtion tapaa tehdä propagandaa.
Ratkaisu
JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Ilta-Sanomien toimittaja käsitteli kolumnissaan laajasti Venäjän mediavaikuttamista ja maan sananvapaustilannetta. Tässä yhteydessä hän mainitsi yksityiskohtana, että ” – – Venäjä esimerkiksi kieltää erityislailla maassaan toimivat ulkomaalaisomisteiset mediat”. Kolumnin yhteydessä ei mainittu, että Sanomalla on mediaomistusta Venäjällä.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kantelijan valitsema ote jutusta on epätäsmällinen, mutta ei kuitenkaan sisällä olennaista asiavirhettä. Duuma on jo hyväksynyt lain mediayhtiöiden omistuksen rajoittamisesta viidennekseen. Laki tulee voimaan vuosina 2016–2017. Käytännössä omistusoikeuden rajaus tarkoittaa sitä, että kaikissa Venäjällä toimivissa tiedotusvälineissä tosiasiallista valtaa käyttävät venäläiset omistajat.
Sanoman omistuksista Venäjällä olisi ollut hyvä kertoa lukijoille, vaikka se ei ollutkaan kolumnin keskeinen sisältö. Venäjän medialainsäädännön muutokset eivät olleet enää merkittäviä Sanomalle, koska konserni oli jo tuossa vaiheessa luopunut merkittävästä omistuksestaan Venäjällä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.
Pirjo Auvisen eriävä mielipide ratkaisun perusteisiin:
Journalistin ohjeiden 6. kohdan mukaan ”Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.”
Ilta-Sanomat kuuluu Sanoma-konserniin, joka on toiminut aktiivisesti Venäjän mediamarkkinoilla myös Paanasen kirjoituksen aikoihin. Mielestäni tämä asiayhteys olisi pitänyt selkeästi kertoa lukijoille.