2015 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6016/SL/15, 6025/SL/15, 6028/SL/15
Helsingin Sanomat

Oikeat tiedot, virheen korjaus

Lehti julkaisi kolumnin, jossa kirjoittaja käsitteli ilmastonmuutosta. Tekstissä ei ollut olennaisia asiavirheitä, vaan kyse oli kiistanalaisista näkemyksistä.

Lausuma 5980/L/15
Posti Group Oyj

Sananvapauden rajoittaminen

Vapauttava 5883/SL/15
Pohjolan Sanomat

Virheen korjaus

Lehti julkaisi pakinatyylisessä kirjoituksessaan tulkinnanvaraisen kommentin, joka ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe. Kantelijan oikaisupyynnön julkaiseminen mielipidekirjoituksena osoitti huonoa harkintaa, mutta lukija sai siitä mahdollisuuden punnita asiaa myös toisesta näkökulmasta.

Vapauttava 5872/SL/15
Ilta-Sanomat

Nimen suoja

Lehden uutisessa käsiteltiin tapausta, jossa koira puri tyttöä ja määrättiin lopetettavaksi. Lehti kertoi jutussaan kantelijan saamasta käräjäoikeuden sakkotuomiosta. Kantelijan nimi ja virka-asema mainittiin jutussa.

Vapauttava 5864/SL/15
Ilta-Sanomat

Oikeat tiedot, konserniyhteys

Kolumnistin maininta siitä, että Venäjä kieltää ulkomaalaisomisteisen median, ei ollut olennainen asiavirhe. Konserniyhteyden mainitseminen Venäjän mediavaikuttamista käsitelleessä kolumnissa ei ollut välttämätöntä. Eriävä mielipide päätöksen perusteluista.

Langettava 5861/SL/15
Hufvudstadsbladet

Virheen korjaus ja yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä pyynnöstä huolimatta. 

Vapauttava 5860/SL/15
Salonjokilaakso

Piilomainonta, henkilökohtainen hyötyminen

Lehti julkaisi yhden miehen näytelmästä arvostelun, jonka oli kirjoittanut salolaisen harrastajateatterin johtaja. Hän mainitsi, että sama tunnettu helsinkiläisnäyttelijä saapuu esiintymään Saloon puolen vuoden kuluttua. Asian mainitsemisesta ei koitunut kirjoittajalle henkilökohtaista hyötyä eikä se ollut piilomainontaa.

Vapauttava 5858/SL/15
Sisä-Suomen Lehti

Yksityisyyden suoja

Lehti kertoi uutisessa Äänekosken kaupungin aikomuksesta vaatia kouluverkkopäätöksestä tehdyn valituksen kumoamista. Uutisessa käsiteltiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen sisältöä ja kaupungin ehdotettua vastinetta valitukseen. Uutisessa mainittiin valituksen tekijät nimeltä.

Vapauttava 5855/SL/15
Etelä-Suomen Sanomat

Virheen Korjaus

Pääkirjoituksessa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi kantelijan pyynnöstä. Korjaus jäi tekemättä netissä. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 5843/PL/15
Joutsan Seutu

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Joutsan kunnan kotihoidon johtamisjärjestelyjä käsitelleessä jutussa kohdistettiin kovaa kritiikkiä selvästi tunnistettavissa olevaa henkilöä kohtaan. Kantelija joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen, eikä häntä kuultu jutussa.

Vapauttava 5841/SL/15
Digitoday

Konserniyhteys

Verkkolehti kertoi tv-ohjelmien tallentamiseen liittyvästä oikeudenkäynnistä. Konserniyhteys kerrottiin jutun lopussa vakiintuneen tavan mukaisesti. Kantelija ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen. Yhtiö ei myöskään vaatinut oman kannanoton julkaisemista.

Langettava 5835/SL/15, 5836/SL/15
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti julkaisi kartan, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti korjasi virheen seuraavan päivän lehdessä lyhyellä oikaisutekstillä. Korjaus oli tulkinnanvarainen eikä sen huomioarvo vastannut virheen vakavuutta.

Langettava 5830/R/15
Radio Suomipop

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radion aamuohjelmassa arvosteltiin Suomen jääkiekkomaajoukkueen käyntiä Auschwitzin keskistysleirillä. Ohjelmassa vähäteltiin keskitysleirille joutuneiden juutalaisten kärsimyksiä ja naureskeltiin niille.

Vapauttava 5829/PL/15
Mäntyharjun-Pertunmaan Pitäjänuutiset

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen

Lehti esitti kantelijoista kiistanalaisia väitteitä uutisessaan, joka käsitteli paikallisen motellin tilannetta. Kantelijat saivat esittää oman kommenttinsa jatkojutussa samana päivänä.

Langettava 5825/AL/15
Tekniikan Maailman

Piilomainonta

Lehti kertoi uudesta pelikoneesta. Juttu oli tehty valmistajan ehdoilla ja se oli mainosmainen.

Vapauttava 5815/TV/15
MTV, Huomenta Suomi

Toimittajan asema

Tv-ohjelmassa esiintyneen toimitusjohtajan yritys ja ohjelman juontaja ovat olleet liikesuhteessa keskenään. Suhde ei heijastunut ohjelman sisältöön eikä ole näyttöä, että siitä olisi koitunut ainakaan välitöntä hyötyä toimittajalle. Äänestyspäätös 10–1. Eriävä mielipide. 

Langettava 5814, 5856/AL/15
Image

Kielteinen julkisuus, oma kannanotto, asiattomasta sisällöstä ilmoittaminen

Lehti julkaisi kantelijan vastineen blogiin nettisivullaan, mutta ei linkittänyt sitä blogipostaukseen. Lehti julkaisi bloggaajan asiattomat kommentit kantelijan omaan kannanottoon. Lehden blogisivulla ei ollut mahdollisuutta ilmoittaa asiattomasta sisällöstä.

Langettava 5809/AL/15
Suomen Kuvalehti

Haastateltavan oikeudet, Virheen korjaus

Lehti julkaisi laajan henkilöhaastattelun, jota kantelija ei saanut tarkastaa ajoissa. Lehti ei suostunut kantelijan vaatimiin oikaisuihin.

Vapauttava 5807/YLE/15
Yleisradio

Virheen korjaus

Yleisradion uutisreportaasissa esiteltiin pienpuolueiden eduskuntavaalikampanjointia. Muutos 2011 -puolueen luonnehtiminen EU- ja eurovastaiseksi ei ollut virhe. Oikaisuvelvoitetta ei syntynyt.

Vapauttava 5806/TV/15
MTV

Piilomainonta

Tv-kanava kertoi verkossa julkaisemissaan uutisessa ja videojutussa laitteesta sekä kännykkäsovelluksesta, joiden avulla voi jäljittää esimerkiksi varastettua autoa. Kyse ei ollut piilomainonnasta, vaan uutuustuotteen testauksesta.

<< 1 2 3 4 5 >> 

Vapauttava 5864/SL/15

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Oikeat tiedot, konserniyhteys

Ratkaistu: 16.12.2015

Kolumnistin maininta siitä, että Venäjä kieltää ulkomaalaisomisteisen median, ei ollut olennainen asiavirhe. Konserniyhteyden mainitseminen Venäjän mediavaikuttamista käsitelleessä kolumnissa ei ollut välttämätöntä. Eriävä mielipide päätöksen perusteluista.

Kantelu 7.6.2015

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomissa 23.5.2015 julkaistuun Kommenttiin ”Valhe on valhe vaikka voissa paistaisi”. Kolumniin sisältyy kantelun mukaan karkean valheellinen väite, jonka mukaan Venäjä olisi säätänyt lain, joka kieltää kaiken ulkomaisen median toiminnan maassa. Kolumnissa sanotaan: "Venäjä esimerkiksi kieltää erityislailla maassaan toimivat ulkomaalaisomisteiset mediat". 

Kantelijan tietojen mukaan Venäjällä ei ole voimassa lakia, joka kieltäisi ulkomaisen median toiminnan maassa. Venäjällä on säädetty uusi medialaki, joka rajoittaa median ulkomaisen omistuksen 20 prosenttiin, mutta se ei vielä tarkoita, että ulkomaiset mediat olisi kielletty. Sitä paitsi kyseinen medialakikaan ei ole vielä voimassa. Jutusta saa kantelun mukaan kuitenkin selvästi käsityksen, että kaiken ulkomaisen median toiminta on Venäjällä kielletty. 

Sanoma-konserni omistaa Ilta-Sanomat ja Sanoma on myös merkittävin ulkomainen mediaomistaja Venäjällä. Tämä yhteys olisi kantelun mukaan pitänyt mainita kyseisessä kolumnissa.

Kantelija on pyytänyt virheen korjausta. 

Ilta-Sanomien vastaus 26.6.2015

Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että kantelun kohteena oleva artikkeli ei ole uutismuotoinen, vaan kirjoittajan oman näkökulman sisältävä laaja yhteenveto Venäjän harjoittamasta propagandavaikuttamisesta. Kirjoituksen pohjana on toimittajan pitkä Venäjä-asioiden seuranta, mutta tuoreimmat tiedot ja näkökohdat ovat peräisin Riiassa pidetystä Euroopan unionin itäisen kumppanuuden huippukokouksesta, jossa järjestettiin seminaari venäjänkielisestä mediasta ja Venäjän mediavaikuttamisesta.

Kirjoittaja viittaa Venäjän uuteen medialakiin, josta on Suomessakin uutisoitu laajasti.  Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi lain syksyllä 2014, mutta se tulee voimaan erilaisten siirtymäkausien kautta 2016–2017. Artikkelissa ei Sadeojan mukaan väitetä, että se olisi jo astunut voimaan, vaan verbimuotona on ”kieltää”.

Venäjän uuden medialain mukaan ulkomainen yksityishenkilö, yritys tai valtio ei saa omistaa kuin korkeintaan 20 prosenttia mediayrityksestä. Vakiintuneen länsimaalaisen talouskäsityksen mukaan jonkun tahon voi Sadeojan mukaan katsoa omistavan tietyn yrityksen, mikäli sillä on hieman yli 50 prosenttia yrityksen osakekannasta tai jotenkin muuten järjestetty määräysvalta yrityksessä.  Mikäli omistusosuus putoaa 20 prosenttiin, kyseessä ei siten ole enää ulkomaalaisomisteinen media, vaan kyseessä on vähemmistöosakkuus ilman ratkaisevaa päätäntävaltaa.

Venäjän uudessa medialaissa on päätoimittajan mukaan siten nähtävillä selkeä pyrkimys muuttaa Venäjällä tällä hetkellä olevat, ulkomaalaisten omistamat tai kontrolloimat mediayritykset venäläisomisteisiksi tai venäläisten kontrolloimiksi. Suomalaisen Venäjä-toimittajan tehtävänä on tulkita ja selittää Venäjää myös virallisten uutisten ja sanamuotojen takaa, joten näkökulma-tyyppisessä kirjoituksessa on siten perusteltua arvioida, että laki tähtää ulkomaalaisomisteisen median kieltämiseen.

Kantelijan mukaan kirjoituksesta puuttuu maininta siitä, että Sanoma omistaa Venäjällä mediayrityksiä. Sanoman omistuksilla ei Sadeojan mukaan kuitenkaan ole mitään tekemistä toimittajan kirjoituksen kanssa. Ulkomaalaisomisteiset mediayritykset eivät ole kolumnin pääasia, vaan siinä käsitellään isoja sananvapauskysymyksiä ja Venäjän median ja valtion tapaa tehdä propagandaa. 

Ratkaisu

JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Ilta-Sanomien toimittaja käsitteli kolumnissaan laajasti Venäjän mediavaikuttamista ja maan sananvapaustilannetta. Tässä yhteydessä hän mainitsi yksityiskohtana, että ” – – Venäjä esimerkiksi kieltää erityislailla maassaan toimivat ulkomaalaisomisteiset mediat”. Kolumnin yhteydessä ei mainittu, että Sanomalla on mediaomistusta Venäjällä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kantelijan valitsema ote jutusta on epätäsmällinen, mutta ei kuitenkaan sisällä olennaista asiavirhettä. Duuma on jo hyväksynyt lain mediayhtiöiden omistuksen rajoittamisesta viidennekseen. Laki tulee voimaan vuosina 2016–2017. Käytännössä omistusoikeuden rajaus tarkoittaa sitä, että kaikissa Venäjällä toimivissa tiedotusvälineissä tosiasiallista valtaa käyttävät venäläiset omistajat.

Sanoman omistuksista Venäjällä olisi ollut hyvä kertoa lukijoille, vaikka se ei ollutkaan kolumnin keskeinen sisältö. Venäjän medialainsäädännön muutokset eivät olleet enää merkittäviä Sanomalle, koska konserni oli jo tuossa vaiheessa luopunut merkittävästä omistuksestaan Venäjällä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. 

Ratkaisun tekivät:

Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.

Pirjo Auvisen eriävä mielipide ratkaisun perusteisiin:

Journalistin ohjeiden 6. kohdan mukaan "Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi."

Ilta-Sanomat kuuluu Sanoma-konserniin, joka on toiminut aktiivisesti Venäjän mediamarkkinoilla myös Paanasen kirjoituksen aikoihin. Mielestäni tämä asiayhteys olisi pitänyt selkeästi kertoa lukijoille.

Tämä päätös on avattu 2773 kertaa