Kantelu 5835 11.5.2015
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 8.5.2015 sivulla A 24 Toinen maailmansota jätti valtavat arvet -jutun yhteydessä julkaistussa kartassa olleen virheen oikaisuun 9.5.2015. Kartassa Suomi oli merkitty Neuvostoliiton takaisin valtaamaksi tai kommunistien valtaamaksi alueeksi toisen maailmansodan lopussa.
Kantelijan mukaan kyseessä on vakava virhe, joka voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa levittäessään väärää tietoa ja historiankäsitystä lukijoille. Virhe kosketti herkkää ja samalla kunniakasta asiaa Suomen historiassa ja virheellinen kuva tuotti suurta mielipahaa lukijoille. Kantelija pyysi lehteä korjaamaan virheen.
Kantelija ei ollut tyytyväinen Helsingin Sanomien printissä julkaisemaan oikaisuun. Kantelijan mukaan virhe olisi pitänyt korjata myös paperilehdessä niin, että korjattu kartta olisi julkaistu lehdessä. Toteutetulla tavalla virheen korjaus oli lähinnä symbolista.
Kantelijan mukaan lehti rikkoi Journalistin ohjeiden kohtaa 20, koska korjauksen huomioarvo ei ollut suhteessa virheen vakavuuteen. Kantelijan mukaan oikaisu ei tavoittanut läheskään kattavasti virheellistä tietoa saanutta yleisöä. Kantelijan mukaan oikaisun saattoi havaita vain sellainen, joka osasi sitä etsiä.
Helsingin Sanomien vastaus kanteluun 5835 29.10.2015
Päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, että Helsingin Sanomissa julkaistu kartta oli lähdeaineiston mukainen. Se perustui saksalaisen oppikirjakustantajan Erns Klett Verlag GmbH:n oppikirjoissaan ja verkkomateriaaleissaan julkaisemaan kartta-aineistoon.
Toimituksen olisi pitänyt päätoimittajan mukaan havahtua alkuperäiskartan ongelmaan Suomen kohdalla. Luotettavaksi arvioitu lähdemateriaali ei herättänyt toimituksessa valppautta riittävään lähdekritiikkiin, vaikka useat henkilöt tarkastivat kartan ennen sen julkaisua. Päätoimittajan mukaan virhe oli tahaton, eikä edes huolimattomuutta, mutta erittäin harmittava.
Päätoimittaja katsoo Helsingin Sanomien toimineen virhettä oikaistessaan Journalistin ohjeiden mukaisesti. Toimitus huomasi virheen ja korjasi sen oma-aloitteisesti viipymättä kaikkiin julkaisukanaviin.
Seuraavan päivän lehdessä tehty oikaisu on päätoimittajan mukaan tehty lehden vakiintuneen käytännön mukaisesti oikaisuja-palstalla sanallisessa muodossa. Päätoimittajan mukaan asiassa on toimittu hyvän journalistisen tavan mukaisesti.
Kantelu 5836 13.5.2015
Kantelu koskee Helsingin Sanomissa 9.5.2015 julkaistun oikaisun sanamuotoa. Lehti julkaisi oikaisun yhdellä palstalla kahden muun oikaisun välissä:
”Perjantaina 8. toukokuuta sivulla A 24 julkaistussa kartassa Suomi oli sijoitettu väärään maaryhmään, jonka kuvauksena oli Neuvostoliiton takaisin valtaamat maat. Toisin kuin kartasta saattoi ymmärtää, Suomi ei jäänyt sodan jälkeen miehitetyksi. Lisäksi Norja on väärässä ryhmässä, sillä se oli Saksan miehittämä 1940–1945.”
Kantelijan mukaan oikaisun lause ”Toisin kuin kartasta saattoi ymmärtää, Suomi ei jäänyt sodan jälkeen miehitetyksi.” luo virheellisen käsityksen, että Suomi olisi ollut sodan aikana miehitetty maa.
Kantelijan mukaan sanankäyttö on epäonnistunutta ja tässä tapauksessa huolimattomuus on ollut toistuvaa ja se on johtanut ristiriitaan historiallisen todellisuuden kanssa. Kantelija muistuttaa, että kyseessä oleva asia on suomalaisen kansallisen identiteetin keskeisintä sisältöä.
Kantelija pyysi oikaisun korjaamista. Lehti ei suostunut siihen. Kantelijan mukaan Helsingin Sanomien toiminta asiassa on ristiriidassa Journalistin ohjeiden kohtien 8, 10 ja 20 kanssa.
Helsingin Sanomien vastaus kanteluun 5836 10.6. 2015
Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan Helsingin Sanomissa julkaistu kartta oli lähdeaineiston mukainen. Se perustui saksalaisen oppikirjakustantajan Erns Klett Verlag GmbH:n oppikirjoissaan ja verkkomateriaaleissaan julkaisemaan kartta-aineistoon. Luotettavaksi arvioitu lähdemateriaali ei herättänyt toimituksessa valppautta riittävään lähdekritiikkiin, vaikka useat henkilöt tarkastivat kartan ennen sen julkaisua. Päätoimittajan mukaan virhe oli tahaton, eikä edes huolimattomuutta, mutta erittäin harmittava.
Oikaisun tulkinta on päätoimittajan ja Helsingin Sanomien toimituksen näkemyksen mukaan selkeä ja lukijan helposti ymmärrettävissä. Suomen kieli jättää toki useissa yleisesti käytetyissäkin ilmauksissa sijaa erilaisille tulkinnoille. Kantelijan näkemys edustaa kuitenkin tässä tapauksessa tarkoitushakuista, ahdasta kielentulkintaa, päätoimittaja toteaa.
Helsingin Sanomat suhtautui päätoimittajan mukaan vakavasti toimitustyössä tapahtuneeseen virheeseen. Virhe oli peräisin alkuperäislähteestä, mutta riittävä lähdekritiikki olisi osoittanut kartta-aineiston ja historiallisen todellisuuden välisen ristiriidan Suomen osalta. Lehti oikaisi virheen viipymättä, ja myös kantelijan oikaisupyyntö sai asianmukaisen, hyvän journalistisen tavan mukaisen kohtelun. Hän sai päätoimittajalta asiallisen, perustellun ja pahoittelevan vastauksen.
Alkuperäinen virhe oli päätoimittajan mukaan vakava, ja se kytkeytyy – kuten kantelija toteaa – vahvasti kansalliseen identiteettiimme. Tästäkin syystä Helsingin Sanomien toimituksessa on käyty tapaus huolellisesti läpi. Pyrkimyksenä on parantaa karttamateriaalien kulkuun ja tarkastamiseen liittyvää toimitusprosessia niin, että vastaavilta virheiltä jatkossa vältytään.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.
Helsingin Sanomat julkaisi laajan juttukokonaisuuden Natsi-Saksan antautumisesta ja toisen maailmansodan päättymisestä keväällä 1945. Jutun kuvituksena oli puolen sivun kokoinen Euroopan kartta tuolta ajankohdalta. Kartassa Suomi oli virheellisesti merkitty sodan päättymishetkellä Neuvostoliiton takaisin valtaamaksi tai kommunistien miehittämäksi alueeksi.
Lehti toimi oikein, kun se korjasi virheensä netissä omasta aloitteestaan samana päivänä julkaisemalla kartan korjattuna. Nettioikaisua tarkensi seuraava teksti:
”Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan 1939–1940 ja 1941–1944. Lapin sota saksalaisia vastaan käytiin 1944–1945. Sodan jälkeen Neuvostoliitolla oli Suomessa Porkkalan vuokra-alue 1956 asti. Sen jälkeen Suomesta tuli puolueeton valtio.”
Printissä lehti korjasi kartan virheen seuraavana päivänä oikaisulla, jonka sisältö poikkesi netissä julkaistusta oikaisusta.
Julkisen sanan neuvosto toteaa päätoimittajan tavoin, että kartassa ollut virhe oli vakava. Vaikka virhe oli jo lähdemateriaalissa, sitä ei voi puolustaa vetoamalla lähteenmukaisuuteen.
Neuvoston mielestä printtioikaisun lause ”Toisin kuin kartasta saattoi ymmärtää, Suomi ei jäänyt sodan jälkeen miehitetyksi.” ei oikaissut virhettä yksiselitteisesti. Oikaisu olisi pitänyt julkaista samalla tavalla kuin lehti menetteli netissä eli julkaisemalla karttakuva korjattuna kokonaan tai virheelliset osat korjattuina. Lisäksi netissä julkaistussa oikaisussa olisi pitänyt yksilöidä, mitä virheitä toimitus on korjannut.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Julkisen sanan neuvosto tulkitsee vuonna 2014 voimaan tullutta Journalistin ohjeiden kohtaa 20, jossa edellytetään, että korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Neuvosto katsoo, ettei Helsingin Sanomien vakiintunut oikaisukäytäntö vastannut kohdan 20 henkeä eikä kirjainta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.