2015 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6016/SL/15, 6025/SL/15, 6028/SL/15
Helsingin Sanomat

Oikeat tiedot, virheen korjaus

Lehti julkaisi kolumnin, jossa kirjoittaja käsitteli ilmastonmuutosta. Tekstissä ei ollut olennaisia asiavirheitä, vaan kyse oli kiistanalaisista näkemyksistä.

Lausuma 5980/L/15
Posti Group Oyj

Sananvapauden rajoittaminen

Vapauttava 5883/SL/15
Pohjolan Sanomat

Virheen korjaus

Lehti julkaisi pakinatyylisessä kirjoituksessaan tulkinnanvaraisen kommentin, joka ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe. Kantelijan oikaisupyynnön julkaiseminen mielipidekirjoituksena osoitti huonoa harkintaa, mutta lukija sai siitä mahdollisuuden punnita asiaa myös toisesta näkökulmasta.

Vapauttava 5872/SL/15
Ilta-Sanomat

Nimen suoja

Lehden uutisessa käsiteltiin tapausta, jossa koira puri tyttöä ja määrättiin lopetettavaksi. Lehti kertoi jutussaan kantelijan saamasta käräjäoikeuden sakkotuomiosta. Kantelijan nimi ja virka-asema mainittiin jutussa.

Vapauttava 5864/SL/15
Ilta-Sanomat

Oikeat tiedot, konserniyhteys

Kolumnistin maininta siitä, että Venäjä kieltää ulkomaalaisomisteisen median, ei ollut olennainen asiavirhe. Konserniyhteyden mainitseminen Venäjän mediavaikuttamista käsitelleessä kolumnissa ei ollut välttämätöntä. Eriävä mielipide päätöksen perusteluista.

Langettava 5861/SL/15
Hufvudstadsbladet

Virheen korjaus ja yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä pyynnöstä huolimatta. 

Vapauttava 5860/SL/15
Salonjokilaakso

Piilomainonta, henkilökohtainen hyötyminen

Lehti julkaisi yhden miehen näytelmästä arvostelun, jonka oli kirjoittanut salolaisen harrastajateatterin johtaja. Hän mainitsi, että sama tunnettu helsinkiläisnäyttelijä saapuu esiintymään Saloon puolen vuoden kuluttua. Asian mainitsemisesta ei koitunut kirjoittajalle henkilökohtaista hyötyä eikä se ollut piilomainontaa.

Vapauttava 5858/SL/15
Sisä-Suomen Lehti

Yksityisyyden suoja

Lehti kertoi uutisessa Äänekosken kaupungin aikomuksesta vaatia kouluverkkopäätöksestä tehdyn valituksen kumoamista. Uutisessa käsiteltiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen sisältöä ja kaupungin ehdotettua vastinetta valitukseen. Uutisessa mainittiin valituksen tekijät nimeltä.

Vapauttava 5855/SL/15
Etelä-Suomen Sanomat

Virheen Korjaus

Pääkirjoituksessa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi kantelijan pyynnöstä. Korjaus jäi tekemättä netissä. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 5843/PL/15
Joutsan Seutu

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Joutsan kunnan kotihoidon johtamisjärjestelyjä käsitelleessä jutussa kohdistettiin kovaa kritiikkiä selvästi tunnistettavissa olevaa henkilöä kohtaan. Kantelija joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen, eikä häntä kuultu jutussa.

Vapauttava 5841/SL/15
Digitoday

Konserniyhteys

Verkkolehti kertoi tv-ohjelmien tallentamiseen liittyvästä oikeudenkäynnistä. Konserniyhteys kerrottiin jutun lopussa vakiintuneen tavan mukaisesti. Kantelija ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen. Yhtiö ei myöskään vaatinut oman kannanoton julkaisemista.

Langettava 5835/SL/15, 5836/SL/15
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti julkaisi kartan, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti korjasi virheen seuraavan päivän lehdessä lyhyellä oikaisutekstillä. Korjaus oli tulkinnanvarainen eikä sen huomioarvo vastannut virheen vakavuutta.

Langettava 5830/R/15
Radio Suomipop

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radion aamuohjelmassa arvosteltiin Suomen jääkiekkomaajoukkueen käyntiä Auschwitzin keskistysleirillä. Ohjelmassa vähäteltiin keskitysleirille joutuneiden juutalaisten kärsimyksiä ja naureskeltiin niille.

Vapauttava 5829/PL/15
Mäntyharjun-Pertunmaan Pitäjänuutiset

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen

Lehti esitti kantelijoista kiistanalaisia väitteitä uutisessaan, joka käsitteli paikallisen motellin tilannetta. Kantelijat saivat esittää oman kommenttinsa jatkojutussa samana päivänä.

Langettava 5825/AL/15
Tekniikan Maailman

Piilomainonta

Lehti kertoi uudesta pelikoneesta. Juttu oli tehty valmistajan ehdoilla ja se oli mainosmainen.

Vapauttava 5815/TV/15
MTV, Huomenta Suomi

Toimittajan asema

Tv-ohjelmassa esiintyneen toimitusjohtajan yritys ja ohjelman juontaja ovat olleet liikesuhteessa keskenään. Suhde ei heijastunut ohjelman sisältöön eikä ole näyttöä, että siitä olisi koitunut ainakaan välitöntä hyötyä toimittajalle. Äänestyspäätös 10–1. Eriävä mielipide. 

Langettava 5814, 5856/AL/15
Image

Kielteinen julkisuus, oma kannanotto, asiattomasta sisällöstä ilmoittaminen

Lehti julkaisi kantelijan vastineen blogiin nettisivullaan, mutta ei linkittänyt sitä blogipostaukseen. Lehti julkaisi bloggaajan asiattomat kommentit kantelijan omaan kannanottoon. Lehden blogisivulla ei ollut mahdollisuutta ilmoittaa asiattomasta sisällöstä.

Langettava 5809/AL/15
Suomen Kuvalehti

Haastateltavan oikeudet, Virheen korjaus

Lehti julkaisi laajan henkilöhaastattelun, jota kantelija ei saanut tarkastaa ajoissa. Lehti ei suostunut kantelijan vaatimiin oikaisuihin.

Vapauttava 5807/YLE/15
Yleisradio

Virheen korjaus

Yleisradion uutisreportaasissa esiteltiin pienpuolueiden eduskuntavaalikampanjointia. Muutos 2011 -puolueen luonnehtiminen EU- ja eurovastaiseksi ei ollut virhe. Oikaisuvelvoitetta ei syntynyt.

Vapauttava 5806/TV/15
MTV

Piilomainonta

Tv-kanava kertoi verkossa julkaisemissaan uutisessa ja videojutussa laitteesta sekä kännykkäsovelluksesta, joiden avulla voi jäljittää esimerkiksi varastettua autoa. Kyse ei ollut piilomainonnasta, vaan uutuustuotteen testauksesta.

<< 1 2 3 4 5 >> 

Langettava 5809/AL/15

Vastaaja: Suomen Kuvalehti

Asia: Haastateltavan oikeudet, Virheen korjaus

Ratkaistu: 23.9.2015

Lehti julkaisi laajan henkilöhaastattelun, jota kantelija ei saanut tarkastaa ajoissa. Lehti ei suostunut kantelijan vaatimiin oikaisuihin.

Kantelu 19.3.2015

Kantelu kohdistuu Suomen Kuvalehden numeron 3/2015 16.1.2015 sivuilla 44−49 julkaistuun kansijuttuun ”Markus Copper− Kätensä sirkkelöinyt kuvanveistäjä rakentaa helvetinkoneitaan pimeän ruotsalaismetsän laidassa”, sekä netissä samana päivänä julkaistuun juttuun otsikolla ” Sahasiko taiteilija Markus Copper kätensä tahallaan? Helvetinkoneita rakentava kuvanveistäjä teki itselleen myös ruumisarkun”.

Kantelijan mukaan jutussa tuotiin julkiseen tietoon kantelijan yksityisyyttä loukkaavia asioita ja nostettiin ne esille nettijutun otsikkoon haastateltavan julkaisukiellosta huolimatta. Kantelija ei myöskään saanut tarkistaa sanomisiaan ennen lehden painoon menoa, koska lehti vetosi tiukkaan painoaikatauluun.

Kantelijan mukaan julkaistussa artikkelissa oli useita asiavirheitä, joihin hän pyysi oikaisua, mutta lehti kieltäytyi vedoten oikaisuvaatimusajan ylittymiseen ja väitti asiavirheitä olleen vain yhden.

Kantelijan sähköpostitse saaman haastattelupyynnön mukaan Suomen Kuvalehden jutun piti käsitellä kantelijaa ja hänen 29.11.2014 – 4.1.2015 Helsingissä esillä ollut veistostaan. Kantelija on edellisen, ja omien sanojensa mukaan ainoan kerran antanut medialle haastattelun vuonna 2007. Kantelija suostui haastattelupyyntöön nyt, koska oletti Suomen Kuvalehden olevan laatulehden, jonka artikkelit ovat asiallisia. Kantelija toteaa, että hän ei olisi suostunut lehden vaatimaan haastatteluaikatauluun, jos olisi tiennyt, että juttua ei julkaista näyttelyn aikana. Perusteluna kantelija esittää olleensa väsynyt puolen vuoden raskaasta työrupeamasta.

Kantelija kertoo laatineensa työparinsa kanssa sopimusehdotuksen Suomen Kuvalehdelle, mutta unohti ottaa sen esille haastattelutilaisuudessa. Kantelija kuitenkin toimitti sen sähköpostitse toimittajalle tämän lähdettyä pitkälle yöhön venyneestä haastattelutilanteesta. Sopimuksessa hän ehdotti, että olisi saanut lukea valmiin jutun kokonaisuudessaan kuvineen ennen sen julkaisua ja korjata mahdolliset haastattelussa esiin tulleet asiavirheet ja väärinkäsitykset. Kantelija ehdotti myös tarkistusaikataulusta sopimista.

Kantelijan ehdottamassa sopimuksessa oli myös rajoitus arkaluontoisten seikkojen julkaisusta vain kantelijan luvalla, vaikka ne tulisivatkin esille haastattelussa. Kantelija halusi myös rajoittaa haastattelumateriaalin julkaisun muissa lehdissä ja Suomen Kuvalehteen kuulumattomissa medioissa. Näitä asioita sivuttiin haastattelussa ja kantelija kertoo kieltäneensä niiden julkaisun. 

Kantelija käsityksen mukaan, juttu oli tarkoitus julkaista ennen hänen näyttelynsä loppumista 4.1.2015. Näyttely oli kuitenkin jo päättynyt, kun lehti lähetti hänen lausumansa tarkistettaviksi 12.1.2015 klo 15.44. ja antoi kantelijalle aikaa tehdä korjaukset seuraavaan päivään mennessä klo 12. Kantelija ei ollut kyseisinä päivinä sähköpostin tavoitettavissa ja pitää tarkistusaikataulua liian kiireisenä, koska haastattelu oli tehty kuukausi aikaisemmin.

Suomen Kuvalehti neuvotteli kantelijan mukaan jutun sisällöstä hänen työparinsa kanssa, mutta kantelijan mukaan työpari ei ole hänen edustajansa tässä asiassa.

Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtiin 10, 17, 18, 27, 28 ja 30. 

Kantelijan mukaan jutun lähteenä oli käytetty tarkistamattomia lähteitä (JO 10) eikä nauhoitettu haastattelu ollut kokonaisuudessaan tarkoitettu julkaistavaksi (JO 17) ja kantelija toteaa maininneensa useita kertoja haastattelun aikana, etteivät tietyt asiat olleet julkaistavia, vaan taustamateriaalia. Kantelijan mukaan jutussa on käytetty materiaalia myös keskusteluista haastattelun ulkopuolella.

Kantelijan mukaan jutun tarkistamisajankohta ei ollut hänen tiedossaan, eikä hän siksi ollut tavoitettavissa, kun lehti lähetti hänelle lausumat tarkistettaviksi sähköpostilla (JO 18). Lehden antama 20 tunnin tarkistusaikataulu oli kantelijan mukaan liian lyhyt, koska ajankohdasta ei ollut sovittu.

Kantelijan mukaan lehti on myös rikkonut hänen yksityiselämänsä suojaa julkaisemalla arkaluontoisia asioita, joiden julkaisuun hän ei ole antanut lupaa. Kantelija viittaa lähes 20 takaisiin, sairauteen liittyvään tapahtumaan, joka oli nostettu sekä printti- että nettijutun kärkeen ja otsikkoon (JO 27, 28, 30). 

Kantelija toteaa, että haastattelu on aiheuttanut hämmennystä hänet tuntevien ihmisten joukossa, kärsimystä hänen vanhemmilleen. Kantelija kertoo ahdistuneensa jutusta, joka antaa hänestä varsin ihmeellisen kuvan. Hän kokee Suomen Kuvalehden jutun myös haittaavana omalle uralleen.

Suomen Kuvalehden vastaus 27.5.2015

Päätoimittaja Ville Pernaa on pahoillaan siitä, että kantelijalle on jäänyt mielipahaa jutun tekoprosessista, mutta päätoimittajan mukaan Suomen Kuvalehti on jutussa ja sen tekoprosessissa kaiken aikaa noudattanut Journalistin ohjeita.

Päätoimittaja keskittyy kantelun niihin kohtiin, jossa lehti on kantelijan mukaan rikkonut Journalistin ohjeita, eli kohtiin 10, 17, 18, 27. Lisäksi päätoimittajan mukaan kantelussa epäsuorasti todetaan, että lehti rikkoi Journalistin ohjeiden kohtaa 20.

Kantelijan mukaan lehti on rikkonut journalistin ohjeita sisällyttämällä artikkeliin taustatiedoksi tarkoitettua aineistoa. Päätoimittajan mukaan haastattelu tapahtui yhden päivän ja illan aikana. Päätoimittaja toteaa, että erikseen järjestetyssä haastattelutilanteessa ei ole lähtökohtaisesti mitään syytä olettaa, että osa haastattelusta olisi tausta-aineistoa, ei julkaistavaa materiaalia. Artikkelin kirjoittaja ei myöskään missään vaiheessa haastattelutilannetta sopinut haastateltavan kanssa, että jotain osaa materiaalia käytetään vain tausta-aineistona. Kaikki tällaiset käsitykset perustuvat päätoimittajan mukaan pelkästään kantelijan omaan ajatteluun, ei toimittajan kanssa tehtyihin sopimuksiin. Niiden perusteella ei siis voida sanoa, että lehti olisi julkaissut aineistoa, jonka sovittiin olevan vain taustatietoa.

Päätoimittaja kertoo, että artikkelin kirjoittaja lupasi haastateltavalle, että tämä saa ennen jutun julkaisemista tarkistaa sitaattinsa. Päätoimittajan mukaan kirjoittaja ehti purkaa sitaatit nauhalta vasta maanantaina 12.1.2015. Ne lähetettiin sähköpostitse haastateltavalle samana päivänä kello 15.44. Korjauksia pyydettiin seuraavaan päivään kello 12.00 mennessä. Aikataulu oli päätoimittajan mukaan kireä, mutta ei mitenkään poikkeuksellinen viikkolehden työrytmissä. 

Haastateltavan edustaja ilmoitti saman iltana, ettei haastateltava ehdi tarkistaa sitaattejaan annetussa ajassa ja että on sovittu, että ilman tarkistusta juttu ei mene painoon.

Kantelijan yksityiselämään kuuluvien arkaluontoisten seikkojen julkaisemista päätoimittaja perustelee sillä, että kantelija on niistä haastattelutilanteessa kertonut.

Päätoimittaja ottaa esille myös kantelijan lehdelle tekemän sopimusehdotuksen, jonka hyväksyminen olisi ollut hänen mukaansa journalistisen päätösvallan luovuttamista lehden toimituksen ulkopuolelle. Päätoimittaja koki ehdotuksen painostuksena.

Päätoimittaja puuttuu vastauksessaan myös kantelijan lehdelle lähettämään oikaisuvaatimukseen, jota hän ei hyväksynyt. Päätoimittaja kiistää kantelijan esittämistä 15 virheestä kaikki muut, paitsi yhden, haastattelun virheellisesti kerrotun ajankohdan. Sitä ei päätoimittajan mukaan korjattu, koska kantelijan oikaisupyyntö tuli liian myöhään. Päätoimittaja vetoaa tässä lakiin sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Lain mukaan oikaisuvaatimus on lähetettävä 14 vuorokauden kuluessa vaatimuksena olevan viestin julkaisemisesta. Päätoimittajan mukaan juttu julkaistiin 16.1.2015 ja oikaisuvaatimus saatiin 5.2.2015. 

Päätoimittajan mukaan kantelijan virheiksi ilmoittamat asiat, kuten koulutustiedot, asuinpaikka, siviilisääty, eräiden suomalaisten paikkakuntien sijainti ja työhuoneen varustelu eivät ole virheitä, koska kantelija on sanonut asiat haastattelunauhoituksen mukaan siten, kuin ne on julkaistu.

Ratkaisu

JSN:n periaatelausuma haastattelusta 25.8.1981 

PÄÄPERIAATTEET 

Kaiken tiedonvälityksen on pyrittävä totuudellisuuteen ja virheettömyyteen. Asiatiedot on siksi tarkistettava niin hyvin kuin mahdollista. Tämä on myös haastattelujen ennalta tarkistamisen perusta. 

Luottamuksellinen suhde haastateltavan ja toimittajan välillä on tiedonvälityksen kannalta tärkeä. Samalla on kuitenkin muistettava, että päätösvalta siitä, mitä julkaistaan, kuuluu toimituksille. Tätä päätösvaltaa ei haastattelujen tarkistamisella tule siirtää. 

Ennalta tarkistamista koskevia periaatteita ei voida soveltaa kaavamaisesti. Tavalliselle kansalaiselle on usein perusteltua myöntää laajempi tarkistamismahdollisuus kuin päätöksentekijöille ja muille vaikuttajille. Myös asian merkittävyys voi vaikuttaa näiden periaatteiden soveltamiseen. Tarkistamismenettely ei saa muodostua yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon julkistamisen esteeksi. Henkilöhaastatteluissa on haastateltavalla tavallista laajempi tarkistamisoikeus. Yksityiselämän suojaa koskevat periaatteet on muutoinkin otettava huomioon.

HAASTATTELUN TARKISTAMINEN 

Haastateltavan tulee ennakolta saada tietää, missä välineessä ja millaisessa yhteydessä hänen lausumansa julkaistaan. Hänelle tulee myös selvittää, aiotaanko lausumat julkaista hänen nimellään, vai onko ne tarkoitettu jutun tausta- tai muuksi aineistoksi. Ellei näitä tietoja erityisistä syistä voida antaa, haastateltavalle tulee kuitenkin selvästi ilmaista, että hän on tekemisissä työtään tekevän journalistin kanssa.

Haastattelun luovuttaminen tarkistettavaksi on toimituksen harkinnassa. Tarkistamispyyntöön on syytä suostua aina kun se asiatietojen varmistamiseksi on perusteltua. Jos tarkistamismenettely aiheuttaisi kohtuutonta haittaa uutisvälitykselle, pyyntöön ei tarvitse suostua.

Tarkistamisesta on sovittava yleensä viimeistään haastattelutilanteessa. Haastateltava voi tarkistaa tavallisesti vain omien lausumiensa asiasisällön. Laajoissa henkilöhaastatteluissa voi olla perusteltua myöntää tarkistamismahdollisuus laajempanakin. Haasteltava voi korjata lausumiinsa sisältyviä asiatietoja ja oikaista selvät väärinkäsitykset. Laajempia muutoksia toimituksen ei tarvitse hyväksyä, ellei muusta ole sovittu. 

Mikäli toimitus ei hyväksy haastateltavan tekemiä muutoksia, tästä on hänelle ilmoitettava. Jos muutokset on hyväksytty, lausumat on julkaistava haastateltavan tarkoittamassa muodossa.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Julkisen sanan neuvosto käsittelee kantelun haastattelusta annetun periaatelausuman ja Journalistin ohjeiden kohdan 20 perusteella.

Suomen Kuvalehti julkaisi kantelijasta laajan henkilöhaastattelun printtilehdessään ja netissä. Haastattelu tehtiin, kun kantelijan suuri veistos oli esillä Helsingin Taidehallissa. Erittäin harvoin julkisuudessa esiintynyt kantelija oli suostunut haastateltavaksi, koska jutun oli sanottu koskevan hänen teostaan, joka oli tulossa esille Helsingissä. Kantelija ei haastatteluun suostuessaan tiennyt, että jutussa käsiteltäisiin häneen liittyviä arkaluontoisia asioita lähes 20 vuoden takaa. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että haastateltavan pitää saada tietää ennakolta, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Neuvosto muistuttaa myös, että laajoissa henkilöhaastatteluissa on usein perusteltua myöntää haastateltavalle laajempi tarkistamismahdollisuus kuin Journalistin ohjeiden kohta 18 edellyttää. Useita tunteja kestävässä haastattelussa haastateltava voi tehdä tahattomia virheitä tai ilmaista itseään huolimattomasti. 

Jutussa oli kantelijan mukaan useita virheitä, joista hän teki oikaisuvaatimuksen noin kolme viikkoa jutun julkaisemisen jälkeen. Oikaisusta käytiin kirjeenvaihtoa kantelijan kanssa, mutta harkittuaan asiaa kaksi viikkoa päätoimittaja kieltäytyi julkaisemasta oikaisuja vedoten lakiin sananvapaudesta. Oikaisu oli tullut päätoimittajan mukaan viisi päivää liian myöhään. Suomen Kuvalehden mukaan jutussa oli yksi virhe, jonka se olisi korjannut, jos oikaisupyyntö olisi saapunut ajoissa. Lehti vetosi myös siihen, että kaikki jutussa oleva tieto oli haastattelunauhalla.

Lehti lähetti haastattelulausumat kantelijan tarkastettaviksi kuukausi sen jälkeen, kun haastattelu oli tehty, ja 20 tuntia ennen lehden painoon menoa. Lehdellä oli tiedossa, että syrjäisissä oloissa työskentelevää kantelijaa oli vaikeaa tavoittaa. Kantelija oli yrittänyt sopia tarkistusajankohdan ennakkoon, mutta lehti ei suostunut siihen. Juttu julkaistiin, vaikka kantelija ei ollut ehtinyt sitä tarkastaa. Juttuun jäi olennaisia asiavirheitä muun muassa kantelijan tutkinnosta, siviilisäädystä, kotipaikkatiedoista, tiedot alaikäisestä lapsesta, isän ammattista ja veistosten virheellisistä luonnehdinnoista.

Julkisen sanan neuvoston mielestä Suomen Kuvalehti on suhtautunut haastateltavan tarkastusoikeuteen ylimalkaisesti ja laiminlyöden JSN:n periaatelausumassa mainittuja seikkoja. Henkilökohtaisten ja yksityisyyden suojan piiriin liittyneiden tietojen vuoksi kantelijalle olisi pitänyt antaa tavanomaista laajempi tarkastusoikeus. Myös kantelijalle tarjottu tarkastamisaikataulu oli kohtuuttoman lyhyt, varsinkin kun toimitus tiesi, että kantelija oli vaikeasti tavoitettavissa.

Vaikka kantelijan oikaisuvaatimus tuli lain mukaan liian myöhään, lehden olisi pitänyt oikaista kantelijan osoittamat virheet. Journalistin ohjeiden mukaan olennainen asiavirhe on aina oikaistava.  

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomen Kuvalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Anssi Järvinen, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo ja Seppo Määttänen.

Tämä päätös on avattu 3481 kertaa