Kantelu 12.2.2015
Kantelu kohdistuu Aamulehdessä ja lehden nettisivulla 24.1.2015 julkaistuun juttuun ”250 metsästäjän susijahti kaatui”. Jutussa uutisoidaan pohjoishämäläisen susijahdin peruuntumisesta Hallinto-oikeuteen tulleiden valitusten vuoksi. Kantelija on ainoa metsästysluvasta valittanut yksityishenkilö. Jutun faktalaatikossa mainitaan hänen nimensä kahden muun valittajan ohella. Muut valitukset ovat yhdistysten tekemiä. Jutussa metsästyksen puolustajat esiintyvät nimettöminä.
Kantelijan mukaan hänen nimeään ei olisi saanut julkaista. Hän vetoaa vihamieliseen ilmapiiriin ja esim. tappouhkauksiin ja kiusantekoon, jota susia puolustavat joutuvat kokemaan.
Kantelija vetoaa JO kohtiin 21, 26, 27 ja 30. Hän katsoo joutuneensa jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen ja sitä kautta häirinnän kohteeksi. Kantelijan mukaan susien metsästystä ja lupapäätöksistä valittavat on tuotu jutussa halventavasti esille ja siten loukattu heidän ihmisarvoaan. Lehti ei ole ottanut huomioon kantelijan oikeutta yksityisyyden suojaan julkaisemalla hänen nimensä, vaikka kyseessä on ollut julkinen tieto.
Kantelija oli jutun ilmestyttyä puhelimitse yhteydessä lehden silloiseen päätoimittajaan Jorma Pokkiseen, ja pyysi nimensä poistamista nettiartikkelista. Päätoimittaja ei suostunut pyyntöön. Kantelija kertoo tehneensä lehdelle kirjallisen valituksen palautejärjestelmän kautta 25.2. jossa hän pyysi nimensä poistamista netissä olevasta jutusta. Lehti ei kantelijan mukaan ole ollut häneen yhteydessä asiasta.
Aamulehden vastaus 20.3.2015 ja 2.6.2015
Päätoimittaja Jouko Jokisen mukaan susijahtien peruuntuminen valitusten takia on kiinnostava ja yleistä merkitystä sisältävä uutinen. Hänen mukaansa eri kannat on uutisessa tuotu viileästi ja tasapuolisesti esille.
Päätoimittajan mukaan kantelijan nimi julkaistiin lehdessä, koska se oli julkisessa asiakirjassa. Valituksen tekeminen ja omalla nimellä esiintyminen asian yhteydessä muun muassa sosiaalisessa mediassa tekee kantelijasta tässä asiassa julkisen henkilön. Päätoimittajan mukaan jutun kirjoittaneelle toimittajalle ei tullut edes mieleen, että julkisten asiakirjojen tietojen julkaisemiseen olisi pitänyt pyytää erikseen lupa.
Vastaava päätoimittaja kertoo, että päätoimittaja Jorma Pokkinen oli korostanut kantelijalle jutun julkaisupäivänä käydyssä puhelinkeskustelussa nimen käytön merkitystä julkisissa asioissa. Pokkinen myös alleviivasi, että journalismi suosii mieluummin nimen käyttöä kuin puskista ampumista.
Päätoimittajan mukaan valittaja ei ole esittänyt oikaisu- tai vastinevaatimusta lehdelle. Näillä perusteilla kantelu on päätoimittajan mukaan perusteeton.
Lisävastauksessaan päätoimittaja toteaa, että kantelija on lähettänyt viestin lehdelle palautekanavaan 25.2.2015. Kantelija pyytää viestinsä lopussa nimensä poistamista jutusta.
Päätoimittajan mukaan lehti tekee todella harvoin nimen poistoja nettiuutisesta ja vain aivan erityisistä syistä. Uutisen jälkikäteinen käsittely – jos kyse ei ole oleellisesta virheestä – on hieman samaa kuin henkilöiden retusointi aikanaan Kremlissä otetuista kuvista. Ja journalismin etiikan kannalta varsin arveluttavaa. Journalismi on totta ajassa ja hetkessä, puutteineenkin. Uutisten muuttelu jälkikäteen olisi äärettömän arveluttava tie.
Ratkaisu
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
Aamulehti julkaisi yksityishenkilön nimen uutisoidessaan susijahdin peruuntumisesta. Yhden suden kaatoluvasta olivat valittaneet kaksi luonnonsuojeluyhdistystä ja yksi yksityishenkilö.
Uutisessa esitelty susijahti oli osa kaksivuotista kokeilua, kannanhoidollista metsästystä, joka kuuluu Maa- ja metsätalousministeriön tammikuussa hyväksymään uuteen sudenhoitosuunnitelmaan. Suunnitelman julkaiseminen ja kaatolupien määrä aiheuttivat kiivaan puolesta- ja vastaan keskustelun mediassa ja sosiaalisessa mediassa.
Aamulehden jutussa haastateltiin pettynyttä jahtipäällikköä ja susivahingoista kärsinyttä karjankasvattajaa. Aamulehti antoi heille luvan esiintyä nimettöminä, vaikka he arvostelivat metsästysluvasta valittaneita kärkevästi. Sen sijaan Aamulehti julkaisi metsästysluvasta valittaneen kantelijan nimen. Lehden menettely oli tältä osin epäreilua kantelijaa kohtaan. Neuvosto kiinnittää päätoimittajan huomiota myös siihen, että lukijoiden asiallisiin pyyntöihin on syytä vastata yhtälailla asiallisesti ja mielellään kirjallisesti.
Kantelija on esiintynyt järjestäytyneenä susien puolustajana omalla nimellään. Lisäksi hänen valituksensa metsästyksen poikkeuslupahakemuksesta oli julkinen asiakirja, joka ei sisältänyt arkaluontoista tietoa kantelijasta. Näistä syistä Aamulehti saattoi julkaista hänen nimensä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Vapauttavan ratkaisun puolesta äänestivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Heikki Vento.
Langettavan ratkaisun puolesta äänestivät:
Pirjo Auvinen, Jyrki Huotari, Niklas Vainio
Eriävä mielipide:
Aamulehden artikkeli kertoi 250 metsästäjän susijahdista, joka kaatui kolmen valittajan vuoksi. Juttu perustui metsästäjien ja kantelijoiden vastakkainasetteluun.
Yksi kantelijoista oli yksityishenkilö, jota ei jostain syystä kuultu jutunteon yhteydessä.
Journalistin ohjeiden kohdan 21. mukaan asianomaiselle pitää varata mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen.
Tästä syystä katsomme, että Aamulehti rikkoi hyvää lehtimiestapaa.