5752/YLE/15

Vapauttava

Ajankohtaisohjelmassa esitetty tieto miesten ja naisten palkkaeroista perustui viranomaislähteeseen, jota Yleisradiolla ei ollut perusteita kyseenalaistaa. Kyse ei ollut korjausta vaativasta olennaisesta asiavirheestä, vaikka muitakin tutkimustuloksia voi olla olemassa.

Kantelu 17.2.2015

Kantelijan mukaan A-talkin toimittaja esitti 20.11.2014 lähetetyssä ohjelmassa seuraavan väitteen: ”Ja nainen saa euron, mies saa euro kaksikymmentä senttiä. Ja kaikki te hyvät katsojat, jotka sanotte ja olette meillekin kommentoineet tätä asiaa tänä päivänä, että tämä johtuu siitä, että miehet tekevät enemmän töitä. Niin minulla on teille huonoja uutisia. Niin tästä luvusta on tosiaan siivottu kaikki nämä työtunnit. Eli määrät eivät tässä vaikuta, vaan näin se on.”

Kantelun mukaan Yleisradio rikkoo Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10, 12 ja 20.

Miesten tasa-arvo -yhdistys vetoaa omaan palkkatasa-arvokannanottoonsa. Jos tehdyt vuosityötunnit huomioidaan, normaalissa taloustilanteessa kokoaikatyötä tekevät palkansaajamiehet ja naiset saavat suunnilleen samaa keskituntipalkkaa tekemänsä työtuntia kohden. Ylen toimittajan esittämä väite ei pidä paikkaansa olemassa olevan tutkimustiedon tai Tilastokeskuksen virallisten palkkatilastojen mukaan.

Miesten tasa-arvo vaati Yleä korjaamaan virheen, mutta yleisradioyhtiö hylkäsi kantelijayhdistyksen oikaisupyynnön.

Yleisradion vastaus 19.3.2015

Päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa, että toimittaja ei ohjelmassa sanallakaan maininnut järjestön kannanottoa. Järjestöllä ei näin ollut sananvapauslain mukaista oikeutta oikaisuun. Yleisradio korosti oikaisun hylkäyspäätöksessä, että ohjelmassa esitetyt tiedot perustuvat Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön palkkavertailuun, jossa tehdyt työtunnit on oikaistu.

Tämän vastauksen liitteenä on STM:n hallinto- ja suunnitteluosaston projektipäällikön teksti. Se kertoo Jääskeläisen mukaan selkeästi, että ohjelman perustana ollut STM:n selvitys nojaa suomalaisessa yhteiskunnassa laajasti hyväksyttyyn tapaan arvioida sukupuolten palkkaeroja.
Selvityksen mukaan maan hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat keskenään sopineet, että sukupuolten palkkaeroja kuvaavana mittarina käytetään kokopäivätyötä tekevien miesten ja naisten säännöllisen työajan kuukausikeskiansiota.

Samapalkkaisuustavoitteen etenemistä on Jääskeläisen vastauksen mukaan seurattu ko. menetelmällä kymmenkunta vuotta. STM:n arvion mukaan naisten ja miesten palkkaerot eivät ole tavoitteista huolimatta toteutuneet. Viimeisten kahden vuoden aikana ero miesten ja naisten välisessä palkkauksessa on pysynyt paikallaan.

Päätoimittaja katsoo, että kansallisesti ja myös EU:n tasolla mittariksi sovittua tarkastelutapaa on voitava pitää riittävän luotettavana pyrittäessä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen ja tietojen tarkistamiseen. Samapalkkaisuus on yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, ja sen tiimoilla käydään värikästä keskustelua. Kantelijalla on oikeus omaan näkemykseensä mittaustavasta, mutta väite olennaisesta asiavirheestä jää näyttämättä toteen.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Yleisradion ajankohtaisohjelman toimittaja totesi naisten ja miesten palkkaeroista, että siinä missä ”nainen saa euron, mies saa euro kaksikymmentä senttiä”. Toimittaja kertoi myös, että ero ei perustu miesten ja naisten tekemiin erilaisiin työtuntimääriin. Yle perusti tietonsa ministeriön antamiin lukuihin. Kantelijayhdistys vaati oikaisua, mutta päätoimittaja hylkäsi vaatimuksen sananvapauslain nojalla. Julkisen sanan neuvosto voi kuitenkin tutkia korjauspyynnön perusteet, vaikka pyytäjä ei olisikaan asianosainen.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että miesten ja naisten palkkatasa-arvoa voidaan tutkia erilaisin menetelmin. Neuvosto ei kuitenkaan ota kantaa menetelmien keskinäiseen paremmuuteen, vaan tulkitsee Journalistin ohjeita. Yleisradion julkaisema tieto palkkaeroista perustui viranomaislähteeseen. Ylellä ei ollut perusteita epäillä saamaansa tietoa. Kyse ei ollut olennaisesta asiavirheestä, joka Ylen olisi pitänyt korjata.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio TV1 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Niklas Vainio, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Heikki Vento.