Kantelu 30.1.2015
Kantelu kohdistuu Satakunnan Kansan 7.1.2015 julkaisemaan pääkirjoitukseen ”Suomen pakolaispolitiikka olisi huono vaaliteema”. Pääkirjoituksessa vertailtiin Suomen ja Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa. Pääkirjoituksessa on seuraava kohta: ”Jyrkällä pakolaisvastaisuudella ei Suomessa ole sellaista kasvupohjaa kuin Ruotsissa, joka on ottanut pakolaisia vastaan humanitaarisista syistä sadointuhansin. Tällä vaalikaudella Ruotsin arvioidaan ottavan vastaan jopa 600?000 uutta pakolaista”.
Kantelun mukaan arvio 600 000 uudesta pakolaisesta oli suuruusluokaltaan virheellinen eli rajusti liioiteltu ja johti lukijoita harhaan. Ruotsin siirtolaisvirasto arvioi marraskuussa 2014 julkaistussa ennusteessa, että vuosina 2015–2018 turvapaikkaa hakee 307 600 pakoliasta, mutta turvapaikka myönnettäisiin tällä vaalikaudella kuitenkin vain noin 160 000 pakolaiselle.
Kantelija kertoo pyytäneensä välittömästi virheen korjausta, mutta lehti ei reagoinut pyyntöön millään tavalla eikä myöskään korjannut asiavirhettä.
Satakunnan Kansan vastaus 19.2.2015
Päätoimittaja Tomi Lähdeniemi vastaa, että Ruotsissa käydyssä keskustelussa arviot maahanmuuttajien määrästä vaihtelevat suuresti. Ruotsin maahanmuuttoministeri Tobias Billström arvioi Suomen sisäministeriön verkkolehden haastattelussa 23.4.2014, että vuoden 2014 aikana maahanmuuttajien määrä Ruotsiin on noin 127 000 henkilöä. Dagens Samhälle -lehti kirjoittaa pääkirjoituksessaan 8.11.2014, että vuosina 2004–2013 Ruotsi antoi oleskeluluvan 152 000 pakolaiselle. Perheenyhdistämisten myötä maahan tuli näiden lisäksi 313 000 ihmistä, siis yhteensä 465 000 humanitaarista, ei-työperäistä ja integraatiohaasteellista tulijaa.
Mikäli viimeisten kymmenen vuoden aikana nähty suhde pakolaisten määrän ja heistä seuraavien perheenyhdistämisten määrän välillä jatkuu, Ruotsiin muuttaa päätoimittaja Lähdeniemen vastauksen mukaan vuosina 2014–2018 jopa 600 000 ei-työperäistä kolmannen maailman ihmistä. Keskustelua Ruotsissa käydään siis siitä, mikä ”läheiskerroin” yhdelle maahanmuuttajalle annetaan.
Arviot ovat päätoimittajan mukaan aina arvioita, ja niiden toteutuminen maahanmuutto- ja pakolaiskysymyksissä on riippuvainen esimerkiksi maailman tilanteen kehityksestä tai vastaanottavan valtion pakolaispolitiikan linjauksista. Loogisesti virheen korjaaminen arviossa on mahdollista vasta sitten, kun arviossa esitetty väite on todennettavissa. Ennustetta voi olosuhteiden muuttuessa korjata, mutta ei varsinaisesti etukäteen oikaista.
Satakunnan Kansa tulkitsi kantelijan oikaisupyynnön lähinnä mielipidekirjoitukseksi, joka julkaistiin 9.1.2015. Mielipidetoimitus liitti kirjoitukseen oman kommenttinsa, jossa viitattiin siihen, että kyseessä oli arvio, ei fakta. Lähdeniemi katsoo, että pääkirjoituksessa oleva arvio voi olla väärä tai oikea. Pääkirjoituksen näkökulman ja kokonaisuuden kannalta kyseessä ei päätoimittajan mukaan ole sellainen olennainen väärä tieto, joka johtaa lukijaa harhaan. Lisäksi kantelija on saanut esittää Ruotsin maahanmuuttajien määrästä tulevien neljän vuoden aikana oman, omiin lähteisiinsä perustuvan arvionsa.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Satakunnan Kansan pääkirjoituksessa käsiteltiin pakolaispolitiikkaa Suomen eduskuntavaalien teemana. Kirjoittaja vertasi Suomen tilannetta Ruotsiin. Tekstissä käytettiin muun muassa termejä pakolainen, maahanmuuttaja ja turvapaikanhakija sekä vastaavasti maahanmuuttokriittinen ja pakolaisvastainen. Lehdessä kirjoitettiin, että ”Tällä vaalikaudella Ruotsin arvioidaan ottavan vastaan jopa 600?000 uutta pakolaista”. Suomesta kerrottaessa käytettiin pakolaiskiintiötä ja turvapaikan saaneiden määrää, joka oli 1 827 vuonna 2013.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehti käytti maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyviä termejä sekavasti ja ylimalkaisesti. Pääkirjoituksessa rinnastettiin lukuja, jotka eivät ole vertailukelpoisia. Ruotsin pakolaislukuihin laskettiin kaikki mahdolliset maahanmuuttajat, mutta Suomen yhteydessä puhuttiin yhden vuoden pakolaiskiintiöstä ja turvapaikan hakijoiden sekä paikan saaneiden määristä. Niiden perusteella lukijalle syntyi kuva, että Ruotsi ottaisi 600 000 pakolaista siinä missä Suomi vajaat 10 000.
Luvut antavat neuvoston mielestä harhaanjohtavan ja virheellisen kuvan tilanteesta, joten kyse oli olennaisesta asiavirheestä. Kantelijan pyynnöstä huolimatta lehti ei korjannut virhettä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Kansa on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Niklas Vainio, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Heikki Vento.