5708/SL/15

Vapauttava

Lehti julkaisi tiedesivuillaan tekstin, jossa liikuttiin toden ja sepitteen rajamailla. Tekstin tyylistä oli kuitenkin pääteltävissä, että kyse ei ollut tieteelliseksi tarkoitetusta uutisesta.

Kantelu 7.1.2015

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien Tiede-sivun Viikon eläin -palstalla 12.12.2014 julkaistuun ”Kusimanse hämmentää Tampereella”-juttuun. Kantelun mukaan uutisessa kerrotaan eläimestä, jonka nimi on toimittajan mukaan ”kusimanse”. Nisäkkäiden nimistötoimikunta, jonka oikea nimi on nisäkäsnimistötoimikunta, olisi jutun mukaan päätynyt vuonna 2008 suosittamaan kyseistä nimen käyttöä. Lukijoille synnytetään sellainen käsitys, että eläimen suomenkielinen nimi olisi nykyään ”kusimanse” ja että eläimen oikea nimi ”mango” olisi vanhentunut.

Niin kutsuttu nisäkäsnimistötoimikunta on yksityishenkilöiden oma-aloitteinen ryhmä, joka kutsuu itseään toimikunnaksi eli komissioksi. Kantelijan mukaan kyse ei ole julkisesti asetetusta toimikunnasta. Toimikunta pyrkii nimellään johtamaan suurta yleisöä harhaan ja synnyttämään sellaisen käsityksen, että ryhmällä olisi virallinen asema. Kantelun mukaan ryhmän kannanotot ovat ainoastaan esittäjiensä mielipiteitä. Kantelija arvelee, että osa niistä (esimerkiksi tikutaku, kusimanse, pomppuli ja rattu) ei ole tarkoitettukaan vakavasti otettaviksi.

Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtiin, joissa edellytetään totuudenmukaista tiedonvälitystä, lähdekritiikkiä ja toden sekä sepitteen erottamista toisistaan. Journalistin ei pidä osallistua harhaanjohtavien mielikuvien ylläpitämiseen. Ainoastaan Kotimaisten kielten keskuksella on oikeus suomen kielen huoltoon ja suositusten esittämiseen. Se onkin kantelun mukaan arvioinut toimikunnan nimiehdotuksia ja suhtautunut niihin torjuvasti. Tätä ei jutussa kerrota.

Kantelijan mukaan lehti ei ole korjannut vääriä tietoja eikä artikkelin synnyttämiä totuudenvastaisia mielikuvia. Lehti ei myöskään ole julkaissut kantelijan mielipidekirjoitusta, jossa pyrittiin selostamaan todellinen asiaintila.

Helsingin Sanomien vastaus 7.4.2015

Päätoimittaja Kaius Niemi vastaa, että Viikon eläin on Helsingin Sanomien tiedesivuilla ilmestyvä tyyliltään kepeä palsta, jossa esitellään lyhyesti ja humoristisella tyylillä jokin eläin. Eläimestä kerrottavat asiat pitävät kepeästä kerrontatyylistä huolimatta paikkaansa. Toisin kuin kantelija antaa ymmärtää, nisäkäsnimistötoimikunta ei kuitenkaan ole mikä tahansa sattumanvarainen ihmisryhmä. Se on tiedeyhteisön itsensä perustama ja koostuu suomalaisen eläintieteellisen tutkimuksen konkareista ja kärkinimistä.
 
Nisäkäsnimistötoimikunnan vuonna 2008 laatiman eri lajien suomenkielisen nimistön käyttöä ovat osaltaan suositelleet alan johtavat suomalaiset tieteelliset yhdistykset, Suomen nisäkästieteellinen yhdistys sekä Suomalainen Biologian seura Vanamo, joka osaltaan koordinoi eliöryhmien suomenkielisen nimistön kehittämistä. Helsingin Sanomat pitääkin Niemen mukaan nimistöehdotusta painavana.
Nisäkkäiden nimiä ei Niemen vastauksen mukaan Suomessa virallisteta millään tavalla. Kielenhuoltoelimillä ei siten ole eläinten nimien suhteen mitään juridista tai lopullista määräysvaltaa, vaan ne antavat ainoastaan suosituksia. Suomen kielen lautakunnan torjuva kanta ei siten ole velvoittava, eikä esimerkiksi sanomalehti ole siten kielessään sidottu siihen. Toimikunta-nimen käyttö ei myöskään edellytä Suomessa minkään julkisen tahon ”virallista hyväksyntää”.

Samaten nisäkäsnimistötoimikunta on laatinut kusimansen nimestä vain suosituksen, kuten Helsingin Sanomat jutussa Niemen mukaan muotoileekin. Jutussa ei väitetä, että mango nimenä olisi poistunut käytöstä, tai että kyseessä olisi juridispohjainen linjaus. Kieli elää ja kehittyy. Sama koskee tieteen termejä. Eläinlajien nimet ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa monin paikoin. Kielen käyttäjät lopulta ratkaisevat, vakiintuuko jokin eläinlajien nimike elävään kieleen vai ei.

Päätoimittaja Niemi katsoo, että toimittaja on pyrkinyt palstan humoristisesta tyylistä huolimatta totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Samoin lukijat ovat voineet erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Lisäksi tiedon lähteeseen eli nisäkäsnimistötoimikuntaan on suhtauduttu Journalistin ohjeiden edellyttämällä kriittisyydellä.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Helsingin Sanomat julkaisi Tiede-sivustonsa Viikon eläin -palstalla tekstin, joka oli otsikoitu seuraavasti: ”Kusimanse hämmentää Tampereella”. Tekstin alussa jääkiekkoseura Tapparaa kehotettiin vaihtamaan kirveensä eläinhahmoon, koska kärppä, ilves ja pelikaanikin pärjäävät sarjassa paremmin. Kirjoittaja tarjosi seuran symboliksi mangoa eli kusimansea, joka on kaukaista sukua kissapedoille ja kärpille. Tämän jälkeen kirjoittaja kertoi kusimansen taustasta ja perusti tietonsa muun muassa nisäkäsnimistötoimikunnan tietoihin.

Julkisen sanan neuvoston mielestä kirjoittaja käytti pakinanomaisessa tekstissään sekä totuudellista että mielikuvituksen tuottamaa aineistoa. Tyyliltään teksti oli leikittelevä ja humoristinen, mikä kävi lukijalle riittävän selväksi heti alusta alkaen. Neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei sekoittanut totta ja tarua lukijaa harhauttavalla tavalla, vaikka teksti julkaistiinkin tiedesivuilla.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Salla Vuorikoski.