2015 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6016/SL/15, 6025/SL/15, 6028/SL/15
Helsingin Sanomat

Oikeat tiedot, virheen korjaus

Lehti julkaisi kolumnin, jossa kirjoittaja käsitteli ilmastonmuutosta. Tekstissä ei ollut olennaisia asiavirheitä, vaan kyse oli kiistanalaisista näkemyksistä.

Lausuma 5980/L/15
Posti Group Oyj

Sananvapauden rajoittaminen

Vapauttava 5883/SL/15
Pohjolan Sanomat

Virheen korjaus

Lehti julkaisi pakinatyylisessä kirjoituksessaan tulkinnanvaraisen kommentin, joka ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe. Kantelijan oikaisupyynnön julkaiseminen mielipidekirjoituksena osoitti huonoa harkintaa, mutta lukija sai siitä mahdollisuuden punnita asiaa myös toisesta näkökulmasta.

Vapauttava 5872/SL/15
Ilta-Sanomat

Nimen suoja

Lehden uutisessa käsiteltiin tapausta, jossa koira puri tyttöä ja määrättiin lopetettavaksi. Lehti kertoi jutussaan kantelijan saamasta käräjäoikeuden sakkotuomiosta. Kantelijan nimi ja virka-asema mainittiin jutussa.

Vapauttava 5864/SL/15
Ilta-Sanomat

Oikeat tiedot, konserniyhteys

Kolumnistin maininta siitä, että Venäjä kieltää ulkomaalaisomisteisen median, ei ollut olennainen asiavirhe. Konserniyhteyden mainitseminen Venäjän mediavaikuttamista käsitelleessä kolumnissa ei ollut välttämätöntä. Eriävä mielipide päätöksen perusteluista.

Langettava 5861/SL/15
Hufvudstadsbladet

Virheen korjaus ja yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä pyynnöstä huolimatta. 

Vapauttava 5860/SL/15
Salonjokilaakso

Piilomainonta, henkilökohtainen hyötyminen

Lehti julkaisi yhden miehen näytelmästä arvostelun, jonka oli kirjoittanut salolaisen harrastajateatterin johtaja. Hän mainitsi, että sama tunnettu helsinkiläisnäyttelijä saapuu esiintymään Saloon puolen vuoden kuluttua. Asian mainitsemisesta ei koitunut kirjoittajalle henkilökohtaista hyötyä eikä se ollut piilomainontaa.

Vapauttava 5858/SL/15
Sisä-Suomen Lehti

Yksityisyyden suoja

Lehti kertoi uutisessa Äänekosken kaupungin aikomuksesta vaatia kouluverkkopäätöksestä tehdyn valituksen kumoamista. Uutisessa käsiteltiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen sisältöä ja kaupungin ehdotettua vastinetta valitukseen. Uutisessa mainittiin valituksen tekijät nimeltä.

Vapauttava 5855/SL/15
Etelä-Suomen Sanomat

Virheen Korjaus

Pääkirjoituksessa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi kantelijan pyynnöstä. Korjaus jäi tekemättä netissä. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 5843/PL/15
Joutsan Seutu

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Joutsan kunnan kotihoidon johtamisjärjestelyjä käsitelleessä jutussa kohdistettiin kovaa kritiikkiä selvästi tunnistettavissa olevaa henkilöä kohtaan. Kantelija joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen, eikä häntä kuultu jutussa.

Vapauttava 5841/SL/15
Digitoday

Konserniyhteys

Verkkolehti kertoi tv-ohjelmien tallentamiseen liittyvästä oikeudenkäynnistä. Konserniyhteys kerrottiin jutun lopussa vakiintuneen tavan mukaisesti. Kantelija ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen. Yhtiö ei myöskään vaatinut oman kannanoton julkaisemista.

Langettava 5835/SL/15, 5836/SL/15
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti julkaisi kartan, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti korjasi virheen seuraavan päivän lehdessä lyhyellä oikaisutekstillä. Korjaus oli tulkinnanvarainen eikä sen huomioarvo vastannut virheen vakavuutta.

Langettava 5830/R/15
Radio Suomipop

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radion aamuohjelmassa arvosteltiin Suomen jääkiekkomaajoukkueen käyntiä Auschwitzin keskistysleirillä. Ohjelmassa vähäteltiin keskitysleirille joutuneiden juutalaisten kärsimyksiä ja naureskeltiin niille.

Vapauttava 5829/PL/15
Mäntyharjun-Pertunmaan Pitäjänuutiset

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen

Lehti esitti kantelijoista kiistanalaisia väitteitä uutisessaan, joka käsitteli paikallisen motellin tilannetta. Kantelijat saivat esittää oman kommenttinsa jatkojutussa samana päivänä.

Langettava 5825/AL/15
Tekniikan Maailman

Piilomainonta

Lehti kertoi uudesta pelikoneesta. Juttu oli tehty valmistajan ehdoilla ja se oli mainosmainen.

Vapauttava 5815/TV/15
MTV, Huomenta Suomi

Toimittajan asema

Tv-ohjelmassa esiintyneen toimitusjohtajan yritys ja ohjelman juontaja ovat olleet liikesuhteessa keskenään. Suhde ei heijastunut ohjelman sisältöön eikä ole näyttöä, että siitä olisi koitunut ainakaan välitöntä hyötyä toimittajalle. Äänestyspäätös 10–1. Eriävä mielipide. 

Langettava 5814, 5856/AL/15
Image

Kielteinen julkisuus, oma kannanotto, asiattomasta sisällöstä ilmoittaminen

Lehti julkaisi kantelijan vastineen blogiin nettisivullaan, mutta ei linkittänyt sitä blogipostaukseen. Lehti julkaisi bloggaajan asiattomat kommentit kantelijan omaan kannanottoon. Lehden blogisivulla ei ollut mahdollisuutta ilmoittaa asiattomasta sisällöstä.

Langettava 5809/AL/15
Suomen Kuvalehti

Haastateltavan oikeudet, Virheen korjaus

Lehti julkaisi laajan henkilöhaastattelun, jota kantelija ei saanut tarkastaa ajoissa. Lehti ei suostunut kantelijan vaatimiin oikaisuihin.

Vapauttava 5807/YLE/15
Yleisradio

Virheen korjaus

Yleisradion uutisreportaasissa esiteltiin pienpuolueiden eduskuntavaalikampanjointia. Muutos 2011 -puolueen luonnehtiminen EU- ja eurovastaiseksi ei ollut virhe. Oikaisuvelvoitetta ei syntynyt.

Vapauttava 5806/TV/15
MTV

Piilomainonta

Tv-kanava kertoi verkossa julkaisemissaan uutisessa ja videojutussa laitteesta sekä kännykkäsovelluksesta, joiden avulla voi jäljittää esimerkiksi varastettua autoa. Kyse ei ollut piilomainonnasta, vaan uutuustuotteen testauksesta.

<< 1 2 3 4 5 >> 

Vapauttava 5708/SL/15

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys

Ratkaistu: 20.5.2015

Lehti julkaisi tiedesivuillaan tekstin, jossa liikuttiin toden ja sepitteen rajamailla. Tekstin tyylistä oli kuitenkin pääteltävissä, että kyse ei ollut tieteelliseksi tarkoitetusta uutisesta.

Kantelu 7.1.2015

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien Tiede-sivun Viikon eläin -palstalla 12.12.2014 julkaistuun ”Kusimanse hämmentää Tampereella”-juttuun. Kantelun mukaan uutisessa kerrotaan eläimestä, jonka nimi on toimittajan mukaan ”kusimanse”. Nisäkkäiden nimistötoimikunta, jonka oikea nimi on nisäkäsnimistötoimikunta, olisi jutun mukaan päätynyt vuonna 2008 suosittamaan kyseistä nimen käyttöä. Lukijoille synnytetään sellainen käsitys, että eläimen suomenkielinen nimi olisi nykyään ”kusimanse” ja että eläimen oikea nimi ”mango” olisi vanhentunut.

Niin kutsuttu nisäkäsnimistötoimikunta on yksityishenkilöiden oma-aloitteinen ryhmä, joka kutsuu itseään toimikunnaksi eli komissioksi. Kantelijan mukaan kyse ei ole julkisesti asetetusta toimikunnasta. Toimikunta pyrkii nimellään johtamaan suurta yleisöä harhaan ja synnyttämään sellaisen käsityksen, että ryhmällä olisi virallinen asema. Kantelun mukaan ryhmän kannanotot ovat ainoastaan esittäjiensä mielipiteitä. Kantelija arvelee, että osa niistä (esimerkiksi tikutaku, kusimanse, pomppuli ja rattu) ei ole tarkoitettukaan vakavasti otettaviksi.

Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtiin, joissa edellytetään totuudenmukaista tiedonvälitystä, lähdekritiikkiä ja toden sekä sepitteen erottamista toisistaan. Journalistin ei pidä osallistua harhaanjohtavien mielikuvien ylläpitämiseen. Ainoastaan Kotimaisten kielten keskuksella on oikeus suomen kielen huoltoon ja suositusten esittämiseen. Se onkin kantelun mukaan arvioinut toimikunnan nimiehdotuksia ja suhtautunut niihin torjuvasti. Tätä ei jutussa kerrota.

Kantelijan mukaan lehti ei ole korjannut vääriä tietoja eikä artikkelin synnyttämiä totuudenvastaisia mielikuvia. Lehti ei myöskään ole julkaissut kantelijan mielipidekirjoitusta, jossa pyrittiin selostamaan todellinen asiaintila.

Helsingin Sanomien vastaus 7.4.2015

Päätoimittaja Kaius Niemi vastaa, että Viikon eläin on Helsingin Sanomien tiedesivuilla ilmestyvä tyyliltään kepeä palsta, jossa esitellään lyhyesti ja humoristisella tyylillä jokin eläin. Eläimestä kerrottavat asiat pitävät kepeästä kerrontatyylistä huolimatta paikkaansa. Toisin kuin kantelija antaa ymmärtää, nisäkäsnimistötoimikunta ei kuitenkaan ole mikä tahansa sattumanvarainen ihmisryhmä. Se on tiedeyhteisön itsensä perustama ja koostuu suomalaisen eläintieteellisen tutkimuksen konkareista ja kärkinimistä.
 
Nisäkäsnimistötoimikunnan vuonna 2008 laatiman eri lajien suomenkielisen nimistön käyttöä ovat osaltaan suositelleet alan johtavat suomalaiset tieteelliset yhdistykset, Suomen nisäkästieteellinen yhdistys sekä Suomalainen Biologian seura Vanamo, joka osaltaan koordinoi eliöryhmien suomenkielisen nimistön kehittämistä. Helsingin Sanomat pitääkin Niemen mukaan nimistöehdotusta painavana.
Nisäkkäiden nimiä ei Niemen vastauksen mukaan Suomessa virallisteta millään tavalla. Kielenhuoltoelimillä ei siten ole eläinten nimien suhteen mitään juridista tai lopullista määräysvaltaa, vaan ne antavat ainoastaan suosituksia. Suomen kielen lautakunnan torjuva kanta ei siten ole velvoittava, eikä esimerkiksi sanomalehti ole siten kielessään sidottu siihen. Toimikunta-nimen käyttö ei myöskään edellytä Suomessa minkään julkisen tahon ”virallista hyväksyntää”.

Samaten nisäkäsnimistötoimikunta on laatinut kusimansen nimestä vain suosituksen, kuten Helsingin Sanomat jutussa Niemen mukaan muotoileekin. Jutussa ei väitetä, että mango nimenä olisi poistunut käytöstä, tai että kyseessä olisi juridispohjainen linjaus. Kieli elää ja kehittyy. Sama koskee tieteen termejä. Eläinlajien nimet ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa monin paikoin. Kielen käyttäjät lopulta ratkaisevat, vakiintuuko jokin eläinlajien nimike elävään kieleen vai ei.

Päätoimittaja Niemi katsoo, että toimittaja on pyrkinyt palstan humoristisesta tyylistä huolimatta totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Samoin lukijat ovat voineet erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Lisäksi tiedon lähteeseen eli nisäkäsnimistötoimikuntaan on suhtauduttu Journalistin ohjeiden edellyttämällä kriittisyydellä.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Helsingin Sanomat julkaisi Tiede-sivustonsa Viikon eläin -palstalla tekstin, joka oli otsikoitu seuraavasti: ”Kusimanse hämmentää Tampereella”. Tekstin alussa jääkiekkoseura Tapparaa kehotettiin vaihtamaan kirveensä eläinhahmoon, koska kärppä, ilves ja pelikaanikin pärjäävät sarjassa paremmin. Kirjoittaja tarjosi seuran symboliksi mangoa eli kusimansea, joka on kaukaista sukua kissapedoille ja kärpille. Tämän jälkeen kirjoittaja kertoi kusimansen taustasta ja perusti tietonsa muun muassa nisäkäsnimistötoimikunnan tietoihin.

Julkisen sanan neuvoston mielestä kirjoittaja käytti pakinanomaisessa tekstissään sekä totuudellista että mielikuvituksen tuottamaa aineistoa. Tyyliltään teksti oli leikittelevä ja humoristinen, mikä kävi lukijalle riittävän selväksi heti alusta alkaen. Neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei sekoittanut totta ja tarua lukijaa harhauttavalla tavalla, vaikka teksti julkaistiinkin tiedesivuilla.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Salla Vuorikoski.

Tämä päätös on avattu 4853 kertaa