PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Langettava 6899/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin järjestön rahoittavan tapahtumaa, jonka oli edellisvuonna epäilty olleen osa Venäjän propagandaa. Järjestö joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta Yle ei kuullut sitä samanaikaisesti eikä jälkikäteen.

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6864/PALE/18
Tekijä

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kantelijan maahantuoman autonostimen olevan luovutuskiellossa. Lehti oli tarkistanut tietojaan laajasti eikä jutussa ollut olennaista asiavirhettä, jota lehti ei olisi oikaissut. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Kantelija ei ole kuitenkaan neuvotellut lehden kanssa muusta kuin jutun oikaisemisesta.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 5708/SL/15

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys

Ratkaistu: 20.5.2015

Lehti julkaisi tiedesivuillaan tekstin, jossa liikuttiin toden ja sepitteen rajamailla. Tekstin tyylistä oli kuitenkin pääteltävissä, että kyse ei ollut tieteelliseksi tarkoitetusta uutisesta.

Kantelu 7.1.2015

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien Tiede-sivun Viikon eläin -palstalla 12.12.2014 julkaistuun ”Kusimanse hämmentää Tampereella”-juttuun. Kantelun mukaan uutisessa kerrotaan eläimestä, jonka nimi on toimittajan mukaan ”kusimanse”. Nisäkkäiden nimistötoimikunta, jonka oikea nimi on nisäkäsnimistötoimikunta, olisi jutun mukaan päätynyt vuonna 2008 suosittamaan kyseistä nimen käyttöä. Lukijoille synnytetään sellainen käsitys, että eläimen suomenkielinen nimi olisi nykyään ”kusimanse” ja että eläimen oikea nimi ”mango” olisi vanhentunut.

Niin kutsuttu nisäkäsnimistötoimikunta on yksityishenkilöiden oma-aloitteinen ryhmä, joka kutsuu itseään toimikunnaksi eli komissioksi. Kantelijan mukaan kyse ei ole julkisesti asetetusta toimikunnasta. Toimikunta pyrkii nimellään johtamaan suurta yleisöä harhaan ja synnyttämään sellaisen käsityksen, että ryhmällä olisi virallinen asema. Kantelun mukaan ryhmän kannanotot ovat ainoastaan esittäjiensä mielipiteitä. Kantelija arvelee, että osa niistä (esimerkiksi tikutaku, kusimanse, pomppuli ja rattu) ei ole tarkoitettukaan vakavasti otettaviksi.

Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtiin, joissa edellytetään totuudenmukaista tiedonvälitystä, lähdekritiikkiä ja toden sekä sepitteen erottamista toisistaan. Journalistin ei pidä osallistua harhaanjohtavien mielikuvien ylläpitämiseen. Ainoastaan Kotimaisten kielten keskuksella on oikeus suomen kielen huoltoon ja suositusten esittämiseen. Se onkin kantelun mukaan arvioinut toimikunnan nimiehdotuksia ja suhtautunut niihin torjuvasti. Tätä ei jutussa kerrota.

Kantelijan mukaan lehti ei ole korjannut vääriä tietoja eikä artikkelin synnyttämiä totuudenvastaisia mielikuvia. Lehti ei myöskään ole julkaissut kantelijan mielipidekirjoitusta, jossa pyrittiin selostamaan todellinen asiaintila.

Helsingin Sanomien vastaus 7.4.2015

Päätoimittaja Kaius Niemi vastaa, että Viikon eläin on Helsingin Sanomien tiedesivuilla ilmestyvä tyyliltään kepeä palsta, jossa esitellään lyhyesti ja humoristisella tyylillä jokin eläin. Eläimestä kerrottavat asiat pitävät kepeästä kerrontatyylistä huolimatta paikkaansa. Toisin kuin kantelija antaa ymmärtää, nisäkäsnimistötoimikunta ei kuitenkaan ole mikä tahansa sattumanvarainen ihmisryhmä. Se on tiedeyhteisön itsensä perustama ja koostuu suomalaisen eläintieteellisen tutkimuksen konkareista ja kärkinimistä.
 
Nisäkäsnimistötoimikunnan vuonna 2008 laatiman eri lajien suomenkielisen nimistön käyttöä ovat osaltaan suositelleet alan johtavat suomalaiset tieteelliset yhdistykset, Suomen nisäkästieteellinen yhdistys sekä Suomalainen Biologian seura Vanamo, joka osaltaan koordinoi eliöryhmien suomenkielisen nimistön kehittämistä. Helsingin Sanomat pitääkin Niemen mukaan nimistöehdotusta painavana.
Nisäkkäiden nimiä ei Niemen vastauksen mukaan Suomessa virallisteta millään tavalla. Kielenhuoltoelimillä ei siten ole eläinten nimien suhteen mitään juridista tai lopullista määräysvaltaa, vaan ne antavat ainoastaan suosituksia. Suomen kielen lautakunnan torjuva kanta ei siten ole velvoittava, eikä esimerkiksi sanomalehti ole siten kielessään sidottu siihen. Toimikunta-nimen käyttö ei myöskään edellytä Suomessa minkään julkisen tahon ”virallista hyväksyntää”.

Samaten nisäkäsnimistötoimikunta on laatinut kusimansen nimestä vain suosituksen, kuten Helsingin Sanomat jutussa Niemen mukaan muotoileekin. Jutussa ei väitetä, että mango nimenä olisi poistunut käytöstä, tai että kyseessä olisi juridispohjainen linjaus. Kieli elää ja kehittyy. Sama koskee tieteen termejä. Eläinlajien nimet ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa monin paikoin. Kielen käyttäjät lopulta ratkaisevat, vakiintuuko jokin eläinlajien nimike elävään kieleen vai ei.

Päätoimittaja Niemi katsoo, että toimittaja on pyrkinyt palstan humoristisesta tyylistä huolimatta totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Samoin lukijat ovat voineet erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Lisäksi tiedon lähteeseen eli nisäkäsnimistötoimikuntaan on suhtauduttu Journalistin ohjeiden edellyttämällä kriittisyydellä.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Helsingin Sanomat julkaisi Tiede-sivustonsa Viikon eläin -palstalla tekstin, joka oli otsikoitu seuraavasti: ”Kusimanse hämmentää Tampereella”. Tekstin alussa jääkiekkoseura Tapparaa kehotettiin vaihtamaan kirveensä eläinhahmoon, koska kärppä, ilves ja pelikaanikin pärjäävät sarjassa paremmin. Kirjoittaja tarjosi seuran symboliksi mangoa eli kusimansea, joka on kaukaista sukua kissapedoille ja kärpille. Tämän jälkeen kirjoittaja kertoi kusimansen taustasta ja perusti tietonsa muun muassa nisäkäsnimistötoimikunnan tietoihin.

Julkisen sanan neuvoston mielestä kirjoittaja käytti pakinanomaisessa tekstissään sekä totuudellista että mielikuvituksen tuottamaa aineistoa. Tyyliltään teksti oli leikittelevä ja humoristinen, mikä kävi lukijalle riittävän selväksi heti alusta alkaen. Neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei sekoittanut totta ja tarua lukijaa harhauttavalla tavalla, vaikka teksti julkaistiinkin tiedesivuilla.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Salla Vuorikoski.

Tämä päätös on avattu 4773 kertaa