Kantelu 5.12.2014
Kantelu kohdistuu Aamulehdessä 4.12.2014 otsikolla ”Kirkkoherra kiistää erityistilintarkastuksen” julkaistuun juttuun.
Jutussa kerrottiin huhuista, joiden mukaan Urjalan seurakunnassa olisi ollut suunnitteilla erityistilintarkastus. Huhu perustui jutun mukaan siihen, että kirkkovaltuuston lokakuun kokouksen esityslistalla oli ollut yhtenä asiana tilintarkastus. Seurakunnan kirkkoneuvosto ei kuitenkaan vienyt asiaa valtuuston käsittelyyn ja neuvoston pöytäkirjaan asia on merkitty salaiseksi.
Jutussa puitiin tämän jälkeen marraskuisen kirkkoneuvoston salaiseksi merkitsemiä asioita, joita oli uutisen mukaan useita. Jutussa oletettiin, että seurakunnassa salaillaan asioita. Kantelija kiistää salailun ja selittää sen olevan normaali käytäntö, koska kirkkoneuvosto käsittelee esimerkiksi hallintoasioita, joista ei anneta tietoa. Lisäksi osa asioista on keskeneräisiä. Myös seurakunnan hallintoelinten kokouspöytäkirjojen päivittämisen puute otetaan jutussa esille. Sen kantelija selittää johtuvan resurssipulasta. Nettiin oli laitettu viimeksi elokuun 2014 kokousten pöytäkirjat.
Jutussa kerrottiin myös, että kirkkoherra on kertonut Facebook-sivullaan vaihtavansa alaa ja lähtevänsä poliisiopintoihin tammikuussa 2015. Kantelija kielsi toimittajaa julkaisemasta tätä tietoa.
Kantelija joutui mielestään jutussa kielteisen julkisuuden kohteeksi ja lähetti lehteen oman kannanottonsa. Hän vetoaa Journalistin ohjeiden kohtiin 8, 10, 11, 15, 18, 22 ja 25.
Kantelijan mukaan erityistilintarkastus-sanan käyttäminen jutussa oli harhaanjohtavaa eikä sillä ollut totuuspohjaa. Jutussa ei kantelijan mukaan kerrottu, miksi erityistilintarkastuksia seurakunnissa järjestetään ja kuka niistä päättää. Kantelijan mukaan asiasta päättää kirkkoneuvosto yhdessä tilintarkastusyhteisön kanssa.
Jutussa annetaan Urjalan seurakunnasta salaileva kuva ja yhdistetään tarkoituksella oikeudeton salaaminen ja lakiin perustuva salassapito.
Kantelija kertoo pyytäneensä toimittajaa tarkastamaan erityistilintarkastus-käsitteen seurakunnan tilintarkastusyhteisöltä, mutta sitä toimittaja ei tehnyt.
Kantelijan mukaan hänen kuvaansa on käytetty jutussa siten, että se antaa mielikuvan, että hän olisi kirkkoherrana syyllinen johonkin sellaiseen asiaan, jonka vuoksi erityistilintarkastus on järjestetty.
Kantelija ei löydä jutusta katetta sen otsikolle, sillä jutussa ei pystytty todistamaan, että erityistilintarkastusta olisi suunniteltu. Kuvaa ei olisi saanut julkaista, koska hän ei liity omasta mielestään asiaan mitenkään.
Kantelija sanoo toimittajan esitelleen itsensä Valkeakosken Sanomien toimittajaksi. Hän ei kertonut tekevänsä juttua myös Aamulehteen.
Kantelija kertoo, että ei saanut tarkastaa lausumiaan. Juttu julkaistiin haastattelun jälkeisenä päivänä, vaikka kantelija oli luvannut toimittaa jutun kirjoittajalle lisämateriaalia seuraavaan viikkoon mennessä.
Kantelija katsoo joutuneensa jutussa kielteisen julkisuuden kohteeksi, koska ei saanut tarkastaa lausumiaan. Kantelija lähetti lehteen oman kannanottonsa, jota lehti olisi halunnut lyhentää. Kantelija ei suostunut editoimaan kannanottoaan.
Aamulehden vastaus 22.12.2014
Päätoimittaja Jouko Jokinen toteaa, että lehti päätti selvittää mitä paikkakunnalla liikkuvat huhut ja Urjalan Sanomissa 27.11.2014 ”Urjalan seurakunnan toimintaa setvitään” otsikolla julkaistussa jutussa mainittu tilintarkastus tarkoittivat. Lehden toimittaja haastatteli juttuun seurakunnan kirkkoherraa ja kirkkovaltuuston puheenjohtajaa sekä Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin lakimiesasessoria. Heistä kantelija, eli seurakunnan kirkkoherra kiisti erityistilintarkastuksen. Toiset eivät sitä kommentoineet.
Päätoimittaja painottaa, että kantelija sai kertoa Aamulehden uutisessa, että Urjalan Sanomien jutussa ja paikkakunnalla liikkuvissa huhuissa ei ole perää. Päätoimittaja kertoo myös, että kantelija sai perustella myös jutussa esille tuotua salassapitoa. Päätoimittajan mukaan lisätietojen kysyminen kantelijan esittämältä taholta oli tarpeetonta, koska kirkkoherra johtaa seurakunnan taloutta ja hallintoa, ”joten hänen tietämyksensä seurakunnan tilintarkastuksista lienee riittävä”.
Päätoimittajan mukaan kantelijan kuvan käytössä uutisen yhteydessä ei ole leimaavaa vaan täysin normaalia. Kirkkoherra on julkisuuden henkilö ja häntä on haastateltu laajasti jutussa. Otsikko alleviivaa kirkkoherran kommenttia. Päätoimittaja myöntää, että tosiasiassa yleisö ei vieläkään tiedä, mitä kirkkovaltuuston lokakuiseen asiakohtaan tilintarkastus sisältyy.
Päätoimittajan mukaan Valkeakosken Sanomat on ollut jo kolmatta vuotta Aamulehden aluetoimitus, joten Urjalan seurakunnan johtaville työntekijöille asia ei voi olla enää vieras. Haastattelu oli tallennettu ja tallenteen alussa toimittaja kertoo olevansa tekemässä juttua Aamulehteen ja Valkeakosken Sanomiin.
Päätoimittaja kiistää kantelijan väitteen, että tämä olisi pyytänyt kommenttejaan tarkistettavaksi.
Lehti tarjosi kantelijalle vastineoikeutta ja kantelijan kanssa neuvoteltiin vastineen editoinnista. Päätoimittaja kertoo selvittäneensä tälle vastineoikeuden ja vastineen luonnetta ja ehdottaneensa kirjoituksen muuttamista asiallisemmaksi, jotta se voitaisiin julkaista. Päätoimittaja oli korostanut, että vastineen tulisi keskittyä esitettyyn arvosteluun, eikä se saisi olla lehteä ja toimittajaa loukkaava. Kantelija ei suostunut muuttamaan tekstiään.
Päätoimittaja perustelee kantelijan Facebook-päivityksen julkaisemista tämän julkisella roolilla.
Ratkaisu
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeenpäin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.
JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.
Aamulehti julkaisi huhuihin ja toisen lehden niistä tekemään uutiseen perustuvan jutun Urjalan seurakunnan oletetusta erityistilintarkastuksesta. Päätoimittajan mukaan jutun tarkoituksena oli katkaista huhulta siivet. Siinä lehti ei kuitenkaan päätoimittajan mukaan onnistunut.
Julkisen sanan neuvoston mielestä Aamulehden juttu jätti ilmaan epäilyn, että seurakunnassa salaillaan tärkeitä asioita. Epäilystä lisäsi se, että samassa jutussa kerrottiin kirkkoherran suunnittelevan uran vaihtoa seuraavan vuoden alussa. Tieto oli saatu tämän julkisesta Facebook-päivityksestä, jolloin lehdellä oli oikeus käyttää tietoa jutussaan.
Neuvosto katsoo, että omalla nimellään ja kuvallaan esiintynyt seurakunnan kirkkoherra joutui jutussa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Kirkkoherra laati lehdelle oman kannanottonsa, jonka julkaisemisesta lehti neuvotteli kantelijan kanssa. Kantelija ei kuitenkaan suostunut tekemään muutoksia kärjekkääseen kannanottoonsa. Päätoimittajalla oli tämän takia oikeus kieltäytyä julkaisemasta kannanottoa sellaisenaan.
Julkisen sanan neuvoston toteaa, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Niklas Vainio, Veera Ristikartano, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Heikki Vento.