Kantelu 13.11.2014
Kantelu kohdistuu Lapin Kansan printtilehdessä 29.10.2014 julkaistuun juttuun ”Luvatonta rakentamista kuriin Rovaniemellä” ja verkkolehdessä 31.10.2014 julkaistuun juttuun ”Luvatonta rakentamista Rovaniemellä: Asuntoja entiseen konehalliin ja toimistotaloon”. Kantelu perustuu totuudenmukaisen tiedonvälitykseen, tietojen tarkistamiseen, lähdekritiikkiin ja samanaikaisen kuulemisen laiminlyöntiin.
Kantelun mukaan uutisen pääotsikosta saa käsityksen, että Rovaniemellä olisi laajamittaista luvatonta rakentamista. Uutisessa nostetaan kuitenkin kantelijan mukaan esille vain kaksi tapausta, jotka molemmat kantelijan mielestä yhdistetään täysin virheellisesti ja leimaavasti Rovaniemen kaupungin entisen rakennustarkastajan eli kantelijan toimintaan.
Kantelijan mielestä uutisen kohdasta ”molemmissa on taustalla poikkeamisluvat, joita Rovaniemen edellinen rakennustarkastaja on myöntänyt” saa sen käsityksen, että kantelijan myöntämillä luvilla on annettu lupa laittomaan rakentamiseen. Jutun lopussa kerrotaan, että ”molemmista on joka tapauksessa lähtenyt tieto syyttäjälle”. Kantelun mukaan tämä on epämääräinen ilmaus, joka luo täydellisen väärän käsityksen siitä, että esitutkinta asiassa on suoritettu ja tapaus on edennyt syyteharkintaan. Tällaista esitutkintaa ei kantelijan mukaan ole vireillä, eikä hänen mukaansa hän ole millään tavalla esitutkinnan kohteena.
Lapin Kansan vastaus 9.12.2014
Päätoimittaja Antti Kokkosen mukaan jutussa ei ole sellaisia virheitä, joita olisi pyydetty korjaamaan tai jotka olisi pitänyt automaattisesti korjata. Kantelijan kirjoitus aiheeseen liittyen julkaistiin mielipidesivulla printtilehdessä. Päätoimittajan mielestä jutussa viitataan kahteen tapaukseen eikä otsikossa puhuta laajamittaisuudesta mitään. Näin hänen mielestään otsikko olisi oikein, vaikka kyseessä olisi vain yksi luvaton kohde.
Vastauksessaan päätoimittaja kertoo, että luvattomasta rakentamisesta kertovassa jutussa on kyse kahteen kaupungin laittomina asuntoina pitämään kiinteistöön liittyvistä hallintovalituksista ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tuoreista ratkaisuista, jotka olivat Rovaniemen kaupungille myönteisiä. Aikaisemmat, kantelijan myöntämät poikkeamisluvat olivat mukana vain mainintana. Päätoimittajan mukaan poikkeamislupien koko historiaa ei jutussa käsitelty ja ne mainittiin vain yhdessä kappaleessa. Siinäkään ei kerrottu nimellä sitä, kuka luvat oli aikoinaan myöntänyt. Puhuttiin vain edellisestä rakennustarkastajasta.
Jutun lopussa mainitaan, että molemmista on joka tapauksessa lähtenyt tieto syyttäjälle. Vastauksen mukaan ilmaisu syyttäjälle on epätarkka, koska kyse oli rikosilmoituksesta, joka tehdään poliisille eikä syyttäjälle. Ilmoittamisessa ei päätoimittajan mukaan tarkoitettu rakennustarkastajan toimintaa vaan niiden kiinteistönomistajien, jotka olivat rakentaneet luvattomia asuntoja. Siten päätoimittajan mielestä syyttäjä-termillä ei millään voi asettaa kantelijaa erityisen kielteiseen valoon, kun se ei edes viittaa häneen.
Päätoimittaja kertoo, että kantelija lähestyi puhelimitse jutun julkaisun jälkeen. Vaikka hänellä ei vastineoikeutta olekaan, häntä kehotettiin kirjoittamaan asioista oma versionsa. Kantelija lähetti 4.11.2014 pitkän kirjoituksen, joka julkaistiin lehdessä 7.11. Päätoimittajan mukaan teksti ylitti Lapin Kansan mielipidekirjoitusten enimmäispituuden, mutta se laitettiin silti kokonaisena lehteen. Verkossa sitä, kuten muitakaan Lapin Kansan printtilehden mielipidekirjoituksia, ei julkaistu.
Ratkaisu
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeenpäin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
Lapin Kansa julkaisi jutun luvattomasta rakentamisesta Rovaniemellä sekä printtilehdessä että netissä. Jutussa mainittiin entinen rakennustarkastaja virassaan myöntämiensä poikkeuslupien vuoksi. Lehti julkaisi myöhemmin kantelijan mielipidekirjoituksen. Lapin Kansan juttu perustui viranomaislähteisiin, joita on yleisesti pidettävä luotettavina lähteinä.
Neuvosto katsoo, että uutisen otsikossa ei ollut kyse olennaisesta asiavirheestä, joka olisi tullut korjata. Lapin Kansa ei julkaissut kantelijan nimeä asiassa, joka kuului hänen entisen virkansa vastuualueeseen. Jutussa ei kritisoitu kantelijaa, vaan siinä kerrottiin hänen rakennustarkastajana tekemistä ratkaisuista. Kantelija on ollut asemassa, jossa näiden tietojen kertominen oli perusteltua. Juttu ei asettanut kantelijaa erittäin kielteiseen julkisuuteen, koska se ei käsitellyt häntä, vaan luvatonta rakentamista. Neuvosto katsoo, että lehdellä ei ollut velvollisuutta kantelijan samanaikaiseen kuulemiseen.
Lehti julkaisi kantelijan kirjoituksen asiasta Lapin Kansan printtilehdessä muokkaamattomana ja näyttävästi, vaikka lehdellä ei olisi Journalistin ohjeiden perusteella ollut velvollisuutta tehdä niin.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Lapin Kansa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Liina Matveinen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Maria Kaisa Aula, Heikki Valkama ja Heikki Vento.