Kantelu 8.11.2014
Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomissa 8.11.2014 julkaistuun juttuun ”Venäläisen parlamentaarikon outo ehdotus: Kaikille venäläisnaisille jaettava Putinin spermaa”. Sen mukaan venäläinen parlamentaarikko Jelena Mizulina olisi antanut lausunnon, jossa hän vaatisi presidentti Vladimir Putinin spermaa käytettäväksi poliittisen ja sotilaallisen eliitin luomiseen. Uutisen mukaan asiasta on kertonut International Business Times -lehti viitaten venäläismediaan. IBT -lehti perustaa kantelun mukaan tietonsa tosiasiallisesti Trust-nimiseen ukrainalaiseen mediaan.
Kantelun mukaan väite ”venäläismediasta” on valheellinen. Valhe on ilmeisesti erityisen tietoinen, koska kansainvälisessä englanninkielisessä mediassa on varsin vaivattomasti nähtävissä, että Trust on ukrainalainen media. IBT -lehdessä ei ole myöskään Mizulinaan liittyvää juttua Putinin sperman levittämisestä. Vaikuttaakin siltä, että Ilta-Sanomat on tahallisesti kätkenyt alkuperäisen lähteen ukrainalaisen alkuperän, muuttanut sen ”venäläismediaksi” sekä antanut lisäksi väärän linkin IBT-lehteen, jossa ei ole kyseistä uutista.
Journalistin ohjeiden 8 kohdassa sanotaan selvästi, että ”journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen”. Kohdassa 10 lausuntaan, että ”tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu”. Kohdassa 12 vaaditaan, että ”tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus”.
Ilta-Sanomien vastaus 19.11.2014
Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että IS julkaisi kantelun kohteena olleen uutisen, joka perustuu International Business Times -verkkomedian julkaisemaan juttuun http://www.ibtimes.co.in/give-vladimir-putins-sperm-russian-women-create-new-elite-society-lawmaker-613385.
Kantelijan mukaan IBT -lehdessä ei ole venäläisparlamentaarikko Jelena Mizulinaan liittyvää juttua Putinin sperman levittämisestä. IBT:llä on seitsemän eri maaversiota: USA, UK, Intia, Kiina, Italia, Japani ja Australia. IS:n lähteenään käyttämä juttu on Sadeojan mukaan julkaistu IBT:n Intian versiossa. IBT:tä on aiemmin siteerattu lukuisia kertoja Suomen eri medioissa. Kaikilla versioilla on yhteinen toimitusjohtaja ja päätoimittaja ja kaikissa versioissa lukee selvästi International Business Times.
IBT:n jutun alussa esitetään, että tieto ehdotuksesta tuli ilmi venäläismediassa sanamuodoin ”Russian media report that such a proposal was made a few days ago”, mikä viittasi siihen, että IBT:n mukaan tieto olisi kerrottu useammassa kuin yhdessä venäläisessä tiedotusvälineessä. Sama uutinen oli Sadeojan mukaan kerrottu varsin monessa kansainvälisessä mediassa ja juttujen sisällöt olivat yhdenmukaisia.
Kun IS sai tiedon siitä, että jutussa lähteeksi ilmoitettu venäjänkielinen Trust-lehti toimii Ukrainassa, juttua täsmennettiin välittömästi sunnuntaina 9.11. klo kello 19.58. Kantelija lähestyi Ilta-Sanomia sähköpostilla maanantaina 10.11., jolloin IS oli siis jo korjannut tiedon. IBT ei Sadeojan mukaan ole tätä kirjoitettaessa itse muuttanut uutisestaan mainintaa venäläisestä mediasta tai mitään muutakaan kohtaa.
Kantelijan esittämien tietojen pohjalta ei päätoimittajan vastauksen mukaan voida sanoa varmasti, ettei Mizulinan esitystä ole koskaan tehty. Ilta-Sanomat on koettanut jatkojuttua varten selvittää, onko esitys tehty vai ei, yrittämällä saada tietoa asiasta Jelena Mizulinalta itseltään. IS on lähettänyt 11.11. sähköpostiviestin duuman kansliaan ja pyytänyt duuman viestintäosaston yhteydenottoa, jotta voisi selvittää duuman jäseneen liittyviä mediatietoja. 12.11. IS lähetti sähköpostia Mizulinan puolueen Spravedlivaja Rossijan kansliaan ja pressitoimistoon ja pyysi tietoja Mizulinasta uutisoituihin tietoihin. Molempia tahoja on pyydetty välittämään viesti Mizulinalle. Yhteydenottoihin ei ole Sadeojan mukaan vastattu. Mizulinan Twitter-tilillä tai verkkosivuilla ei tätä kirjoitettaessa ole kommentoitu asiaa lainkaan. IS ei ole löytänyt yhtäkään uutista, jossa asia kiistettäisiin virallisesti tai edes uskottavasti.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka
Ilta-Sanomien julkaiseman uutisen lähteenä oli verkkolehti International Business Times, jossa kerrottiin, että sen uutinen perustui venäläismedian tietoihin. Ilta-Sanomat täydensi uutistaan seuraavana päivänä ilmoittamalla, että toisena lähteenä oli myös ukrainalainen Trust-sivusto. Ilta-Sanomat yritti myöhemmin varmistaa uutisen tietoja myös ehdotuksen tehneeltä venäläisparlamentaarikolta, mutta ei onnistunut vahvistamaan eikä kumoamaankaan IBT:n tietoja.
Ilta-Sanomien julkaisema uutinen perustui ulkomaisen verkkolehden tietoihin, joita se siteerasi oikein ja mainitsi lähteen asianmukaisesti. Seuraavana päivänä, jo ennen kantelijan virheenkorjauspyyntöä, lehti täydensi uutistaan kertomalla, että myös ukrainalainen verkkolehti oli jutun lähteenä. Ilta-Sanomien uutisessa ei ollut olennaisia asiavirheitä, jotka sen olisi pitänyt korjata.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Liina Matveinen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Maria Kaisa Aula, Heikki Valkama ja Heikki Vento.