5641/YLE/14

Vapauttava

Yle selvitti uutisessaan omatotitalojen hintakehitystä. Toimitus vertasi neliöhintoja, jotka oli saatu jakamalla kiinteistön kauppahinta tontin koolla. Vaikka laskutapa ei ole tavanomainen, kyse ei kuitenkaan ole olennaisesta asiavirheestä, joka olisi pitänyt korjata.

Kantelu 4.11.2014

Kantelu kohdistuu Yleisradion verkossa 29.10.2014 julkaistuihin uutisiin, joissa käsiteltiin omakotitalojen hintakehitystä: “Taantuma syventää omakotitalo-omistajan ahdinkoa – katso, miten asuntojen hinnat ovat kehittyneet kunnassasi”;
Talojen arvo kasvanut Keski-Pohjanmaalla reippaastikin – viime vuosina käyrä kääntynyt laskuun;
Omakotitalojen arvo laskenut Lapin keskuksissa“;
Omakotitalojen myyntihinnat laskussa Joensuun seudulla – ’Ostajan markkinat’”. Uutista lainattiin kantelun mukaan laajalti myös ainakin Ylen televisiouutisten valtakunnallisissa aamulähetyksissä aamun 29.10.2014 aikana, sekä maakunnallisissa tv-uutislähetyksissä samana päivänä kello 19.00.

Uutinen nojautuu kantelijan käsityksen mukaan laajalti virheellisesti tehtyyn ja puutteelliseen tulkintaan maanmittauslaitoksen toimittamien kiinteistöjen pinta-alatilastojen (omakotitalotontit) sekä aluekohtaisten kiinteistöjen myyntihintatilastojen pohjalta. Ylen päätelmien mukaan tiettyjen alueiden omakotitalojen hintataso on tippunut tai muuttunut merkittävästi. Päätelmät perustuvat ainoastaan Asuntokone -nimisestä tilastojen tulkintasovelluksesta saatuihin alueen kiinteistökauppojen keskihinnan sekä tonttikokojen perusteella tehtyihin laskelmiin.

Kantelijan mukaan yleisesti käytetty omakotitalon neliöhinta lasketaan jakamalla kiinteistön myyntihinta asuinpinta-alalla – ei keskimääräistä kiinteistöjen myyntihintaa tontin pinta-alalla.
Yleisradion julkaiseman uutisoinnin ja sen taustalla olevan tilastojen tulkinnan, nk. “Asuntokoneen”, pohjana ovat kuitenkin heidän selvityksensä mukaan kiinteistöjen alueellinen keskihinta vuositasolla jaettuna tontin pinta-alalla. Lukemat eivät ole millään tavoin vertailukelpoisia keskenään erityisesti uutisessa esitetyllä tavalla eli tietyn alueen sisäisen hintatason kehityksen mittarina.

Vastaavasti pelkästään toteutuneiden vuosittaisten kiinteistöjen keskimääräisten kauppahintojen perusteella ei voida vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä omakotitalojen arvon kehityksestä; siitä voidaan enintään esittää tulkintoja, että jollakin alueella on tietyllä aikavälillä ostettu keskimäärin tietyn hintaisia kiinteistöjä.

Kantelun mukaan Yleisradio väittää, että heidän tapansa tulkita tilastoja “tekee vertailun maan sisällä helpommaksi”. Annetut tulkinnat ovat kantelijan näkemyksen mukaan vääristyneitä, koska ne perustuvat vain alueen toteutuneiden kauppojen keskihintaan sekä tonttien pinta-aloihin, jolloin pienetkin alueelliset ja kausittaiset vaihtelut tonttien koossa tai esimerkiksi alueiden suosiossa, sekä eri vuosina toteutuneiden kauppojen kauppasummissa asunnon pinta-alasta tai muista sen arvoon olennaisesti vaikuttavista seikoista riippumatta vaikuttavat oleellisesti saatuihin lukuihin.

Kantelun mukaan myöskään lähtötiedoilla ei voida antaa minkäänlaista arviota omakotitalon arvosta tai arvon kehityksestä, koska arvon määrittämiseksi oleellisia tekijöitä (mukaan lukien asuinpinta-ala) ei ole tilastossa huomioitu lainkaan. Kantelija on tehnyt oikaisuvaatimukset jutuista.

Uutisissa esitelty uusi “neliöhinnan” käsite ei kantelun mukaan riittävästi erotu siitä neliöhinnan käsitteestä, jota kiinteistöjen arvoista puhuttaessa yleisesti ja vakiintuneesti käytetään. Uutisjutuissa onkin esitetty näiden tulkintojen pohjalta erinäisiä väittämiä, joiden paikkansapitävyys olisi toimittajan tullut tarkistaa.

Uutisointi rikkoo edellä selvitetyistä syistä kantelijan käsityksen mukaan seuraavia kohtia Journalistin ohjeista: totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen ja olennaisen asiavirheen korjaus.

Yleisradion vastaus 24.11.2014

Päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa, että Yle Uutiset kertoi omakotitalomarkkinoiden kehityksestä uutisessaan 29.10.2014. Uutisen ohessa oli vuorovaikutteinen hintatilasto, Asuntokone, jossa lukija saattoi seurata valitsemansa paikkakunnan omakotikiinteistöjen hintakehitystä haluamallaan ajanjaksolla. Hintatilaston tiedot ovat Maanmittauslaitokselta.

Kantelija toteaa Yle Uutisten uutisjutusta että se nojautuu ”virheellisesti tehtyyn ja puutteelliseen tulkintaan maanmittauslaitoksen toimittamien kiinteistöjen pinta-alatilastojen (omakotitalotontit) sekä aluekohtaisten kiinteistöjen myyntihintatilastojen pohjalta.”

Omakotitalojen hintakehityksessä voidaan käyttää monia mittareita. Yle käytti Jääskeläisen mukaan tässä tapauksessa hintojen kehityksen trendin indikaattorina Maanmittauslaitoksen keräämää tilastoa, joka perustuu kiinteistön myyntihintaan ja tontin pinta-alaan.

Kantelija epäilee, että tulkinta saattaa vääristyä, koska “…alueelliset ja kausittaiset vaihtelut tonttien koossa tai esimerkiksi alueiden suosiossa, sekä eri vuosina toteutuneiden kauppojen kauppasummissa asunnon pinta-alasta tai muista sen arvoon olennaisesti vaikuttavista seikoista riippumatta vaikuttavat oleellisesti saatuihin lukuihin.”

Yksittäisten kauppojen aiheuttama vääristymää on päätoimittajan mukaan pyritty välttämään sillä, että Ylen käyttämässä Maanmittauslaitoksen tilastoaineistossa on vuodessa vähintään 15 kauppaa. Näin kauppojen lukumäärä tasaa vuosien välillä olevaa yksittäisiä kauppojen välistä vaihtelua. Kun katsotaan suurta kuvaa, Ylen valitsema indeksi seuraa trendinä hyvin asuntojen myyntihintojen kehitystä. Päätoimittaja Jääskeläisen vastauksen mukaan Yle aikoo pyytää, että Maanmittauslaitos alkaisi tilastoida tontin neliöiden lisäksi asuinneliöitä, jotta kiinteistökaupan kokonaiskuva täydentyisi.

Jääskeläinen myöntää, että Ylen valitsemaa laskutapaa vastaan voi esittää perusteltua kritiikkiä. Kantelijan yhteydenoton jälkeen toimitus lisäsikin 3.11.2014 Asuntokoneen grafiikkaan mahdollisuuden klikata näkyviin tehtyjen talokauppojen myyntihinta, jotta tehtyjen kauppojen kokonaishinta hahmottuisi lukijalle entistäkin selkeämmin. Lisäksi Yle lisäsi juttuun selventävän tekstin ”Omakotitalojen neliöhinnoissa keskimääräinen myyntihinta on jaettu tontin pinta-alalla”.

Jääskeläinen kirjoittaa, että Yle täsmensi juttuun myös, että hinnoissa on kyse talojen ja tonttien yhteenlasketuista keskineliöhinnoista, eikä talojen hinnoista, kuten aluksi jutussa epätarkasti kirjoitettiin.

Yle Uutiset on Jääskeläisen mukaan siis ottanut kantelijan näkökohdat huomioon ja muuttanut juttua. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisi ollut hyvän journalistisen tavan vastaista tarkastella asuntojen hintoja myös Ylen valitsemalla tavalla.

Yle Uutiset on päätoimittajan mukaan pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen käyttämällä alkuperäistä ja virallista tilastoaineistoa. Tiedot on myös tarkastettu ja toimitus on ottanut huomioon laskutapaan liittyneen kritiikin. Jutussa ollut epätarkkuus on korjattu kantelijan ensimmäisen yhteydenoton jälkeen.

Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

– –

Yle Uutiset vertaili jutussaan ja perustamassaan Asuntokoneessa asuntojen neliöhintoja eri vuosina ja niiden kehitystä verrattuna keskikuukausipalkkoihin. Kerros-, rivi- ja paritalojen neliöhinnat oli laskettu jakamalla kauppahinta asunnon neliöiden määrällä. Omakotitalojen neliöhinnat oli laskettu jakamalla kiinteistön kauppahinta tontin neliöiden määrällä. Laskutapa lisättiin juttuun kantelijan pyydettyä korjausta. Alueilla tehdyt jutut perustuivat samaan Asuntokoneeseen. Ne oli linkitetty Yle Uutisten pääjuttuun, jossa neliöhintojen laskentaperusteet kerrottiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ylen käyttämä omakotitalojen neliöhintojen laskeminen tontin koon perusteella oli erikoinen ratkaisu – varsinkin, kun samassa jutussa muiden asuntojen vertailuhinnat perustuvat asuinneliöihin. Ylen täsmennettyä juttuaan poikkeava laskutapa tuli kuitenkin selväksi. Yle olisi voinut avata laskutapaa myös alueiden jutuissa, mutta neuvosto katsoo, että niiden linkittäminen riittää tässä tapauksessa.

Juttu oli sekava ja aiheutti hämmennystä, mutta se ei sisältänyt Julkisen sanan neuvoston mielestä olennaista asiavirhettä, joka Ylen olisi pitänyt korjata. Laskelman perustiedot pitivät paikkansa. Yle saattoi myös journalistisen päätösvaltansa perusteella valita yksikköhintojen laskutavan, vaikka se saattoikin vaikeuttaa omakotitalojen hintojen vertailua.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Hannu Helineva, Jussi Lankinen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Maria Kaisa Aula, Heikki Valkama ja Heikki Vento.