Kantelu 29.9.2014
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen 28.9.2014:
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1411786838309
Kantelijan mukaan jutussa on virhe: lakia mediayhtiöiden omistuksen rajoittamisesta viidennekseen ei hyväksynyt Venäjän duuman alahuone, vaan Venäjän liittokokouksen alahuone eli duuma.
Kantelija huomauttaa myös, että Helsingin Sanomat ei mainitse, että duuman tekemä päätös koskee mitä suurimmassa määrin Sanoma-konsernia eli sitä itseään. Samassa jutussa HS siteeraa laajalti Vedomosti-nimistä lehteä mainitsematta, että se on saman konsernin lehti ja HS:n sisarjulkaisu. Merkittävissä viittauksissa saman konsernin julkaisuihin pitäisi tämä asia mainita.
Helsingin Sanomien vastaus 28.10.2014
Päätoimittaja Kaius Niemi vastaa kanteluun seuraavasti: Helsingin Sanomat ei pidä duuman alahuone -virhettä sellaisen olennaisena asiavirheenä, joka olisi vaikuttanut asian ymmärtämiseen tai jonka seurauksena lukijalle olisi jäänyt virheellinen kuva Venäjällä tapahtuneista lainsäädäntömuutoksista.
Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan Helsingin Sanomat ei pitänyt tarpeellisena mainita konserniyhteyttä lainaamansa Vedomosti-lehden kanssa. Päätoimittaja kirjoittaa ”se, että Helsingin Sanomat on käyttänyt Vedomostia juttunsa lähteenä, ei lehden käsityksen mukaan voi synnyttää edellytystä viitata erityisesti lehtien konsernikytkökseen. Helsingin Sanomien jutun viimeisessä kappaleessa mainittu Venäjän duuman hyväksymä laki koskee kaikkien Venäjällä toimivien ulkomaalaisten yhtiöiden mediaomistuksia, ei siis pelkkää Sanomaa. HS ei katso, että sen olisi tullut journalistin ohjeiden perusteella kertoa tässä yhteydessä erityisesti Sanoma-konsernin harjoittavan medialiiketoimintaa myös Venäjällä
Ratkaisu
JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa väitettiin virheellisesti, että lain mediayhtiöiden ulkomaisen omistuksen rajoittamisesta 25 prosenttiin hyväksyi Venäjän duuman alahuone. Duuma on Venäjän kaksikamarisen parlamentin alahuone. Samassa jutussa lainattiin venäläisen Vedomosti-lehden kirjoitusta.
Helsingin Sanomat on luonnehtinut duumaa lähes säännönmukaisesti oikein kirjoituksissaan. Neuvosto tulkitsee pääkirjoituksen virheen tahattomaksi lapsukseksi, mutta kyse on kuitenkin olennaisesta asiavirheestä. Lehden olisi pitänyt korjata väärä tieto duuman asemasta Venäjän parlamentissa, varsinkin kun virheen korjaamista oli pyydetty.
Samassa pääkirjoituksessa oli jätetty mainitsematta, että Vedomosti-lehti kuuluu samaan konserniin Helsingin Sanomien kanssa. Konserniyhteys olisi ollut hyvä tehdä selväksi Journalistin ohjeiden kohdan 6 mukaisesti.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Helsingin Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Ulla Järvi, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Riitta Kalliokoski, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Heikki Vento.