5603/YLE/14

Langettava

Kantelija joutui Yleisradion Silminnäkijässä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Yle laiminlöi samanaikaisen kuulemisen eikä kuullut kantelijaa jälkeenpäinkään. Lisäksi ohjelmassa käytettiin vanhentunutta tietoa, vaikka uudempaakin oli saatavissa.

Kantelu 26.9.2014

Kantelu kohdistuu Yleisradion TV2:ssa 18.9.2014 esitettyyn Silminnäkijä-ohjelman jaksoon ”Ruplakeitto”. Kantelijayritys pitää ohjelmassa esitettyjä väitteitä harhaanjohtavina ja väärinä. Jutussa on kerrottu rahanpesusta ja jutun kuvituksena on käytetty kantelijan kylpylätyömaata ja loma-asuntoja. Yhtiön nimi näkyy kuvissa. Samalla luodaan kuva, että asunnot lojuvat tyhjillään ja annetaan ymmärtää, että siihen liittyy jotain epäilyttävää. Väitteet rahanpesusta ja muusta rikollisesta toiminnasta kantelija kokee erittäin loukkaavina.

Kantelun mukaan työt kylpylätyömaalla käynnistyivät elokuun lopussa pihatöillä ja syyskuussa aloitettiin kaikki muut työvaiheet. Parhaillaan (26.9.2014) työmaalla on lähes kymmenen miestä töissä. Rakennustyömaan viranomaisluvat ovat kunnossa ja sopimukset kaikkien kohteen rakentamiseen osallistuvien kanssa on tehty.

Työt olivat kantelijan mukaan keskeytyneinä kevättalvella 2014 useamman kuukauden pääurakoitsijan konkurssin takia. Silminnäkijän kuvat on otettu kesällä aikaan, jolloin uuden rakennusorganisaation kasaus oli käynnissä, eikä sopimuksia töiden jatkamisesta ollut vielä tehty. Työmaamme pihamaalla ei kantelijan mukaan ”ruostu hotelliin tilattuja koneita”, vaan kyseessä ovat kylpylän toiseen kerrokseen rakennustöiden jatkuessa asennettavat ilmanvaihtokoneet.

Ruplakeitto -ohjelma on aiheuttanut kantelijalle runsaasti negatiivista julkisuutta ja yrityksen liiketoiminnalle selvää vahinkoa. Kantelija ihmettelee, miksi yhtiöön ei oltu yhteydessä missään vaiheessa. Yle ei pyytänyt kuvauslupaa eikä kertonut, että juttua ollaan tekemässä. Se on selvästi vastoin hyvää journalistista tapaa, jonka mukaan erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuvaa pitäisi kuulla samassa yhteydessä.

Yleisradio on hylännyt kantelijan oikaisuvaatimuksen. Kantelija ei ole vaatinut vastineen eli oman kannanoton julkaisemista.

Yleisradion vastaus 20.10.2014

Päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa, että Ylen Silminnäkijä-ohjelma käsitteli jaksossaan Ruplakeitto (ensiesitys 18.9.2014 Yle TV2) mekanismia, jolla venäläinen raha kulkeutuu euroalueelle. Osa rahasta on normaalia sijoitus- ja liiketoimintaa. Osan alkuperä on kysymyksenalainen, eikä sitä pystytä selvittämään Suomen viranomaistoimin.

Huoli rahanpesusta on kansainvälinen. Hiljattain OCCRP (Organized Crime and Corrpution Reporting Project) paljasti, miten moldovalais-latvialaisen rahanvaihtojärjestelmän kautta kulki vuodessa 400 miljoonan euron arvosta jäljittämättömiä ruplia ulos Venäjältä. Silminnäkijä-ohjelmassa kerrottiin toisesta merkittävästä reitistä, niin sanotusta Tallinnan haarasta. Osa tästä rahasta päätyy suomalaiseen elinkeinoelämään. Erityisesti on kasvanut venäläisessä omistuksessa olevien lomakohteiden määrä.

Paikallisesti monet hankkeet ovat herättäneet keskustelua, sillä venäläisessä omistuksessa olevia kohteita on jäänyt tyhjilleen tai rakennustyöt ovat pysähtyneet. Heitteille jääneiden kiinteistöjen ns. haamuomistajat aiheuttavat monin paikoin ongelmia paikallisviranomaisille.

Laajan ja monimutkaisen ilmiön käsittelyssä on Jääskeläisen mielestä journalistisesti perusteltua havainnollistaa sitä myös yksittäistapausten kautta. Ohjelman yksi esimerkki venäläisomistuksessa olevasta kohteesta oli Zander Port Oy:n omistama kylpylä-hotellihanke. Sen aiempi pääurakoitsija United Construction Finland ajautui konkurssiin vuoden 2014 keväänä. Konkurssi johti viranomaistutkintaan. Tapauksella on yleistä merkitystä erityisesti siksi, että kyseinen hanke on saanut myös yhteiskunnan tukea.

Juttua varten oli saatu luottamuksellista tietoa yhtiön sisäisestä rahaliikenteestä ja kirjeenvaihdosta. Tietojen varmistamiseksi toimittaja kävi havainnoimassa tilannetta paikan päällä 18.8.2014. Paikkaan oli päätoimittajan mukaan avoin pääsy. Rakennustoiminta oli lopetettu koko alueella, ilmastointilaitteita oli taivasalla. Lomakylä näytti autiolta lukuun ottamatta yhtä Suomen rekisterissä olevaa henkilöautoa. Toimittaja ja kuvaaja eivät tarkoituksella pitäneet vierailun aikana kiirettä, koska tavallisesti vastaavissa tilanteissa varsin nopeasti joku tulee tiedustelemaan ulkopuolisten vierailun tarkoitusta ja näin asianomaisiin saadaan yhteys. Nyt ketään ei näkynyt missään vaiheessa.

Jääskeläisen mukaan toimittaja yritti samaan aikaan tavoittaa puhelimitse Zander Port Oy:n johtoa heidän internetissä antamansa numeron kautta 18.8.2014 ja 19.8.2014. Vastausta ei saatu. Koska pääurakoitsija oli asetettu konkurssiin, työmaa seisoi, eikä yhtiön edustajiin saatu yhteyttä puhelimitse, syntyi vahva vaikutelma siitä, että yrityksellä ei ollut toimintaa käynnissä.

Vaikka tiedossamme oli yksityiskohtaista tietoa kyseisestä hankkeesta, Yle ei Jääskeläisen mukaan kertonut niitä ohjelmassa kovin laajasti, koska ohjelman tarkoitus oli kertoa laajemmin ruplanvaihtojärjestelmästä, ei yksittäisen yrityksen toiminnasta. Kyseinen lomakohde oli pienessä roolissa, mutta siitä huolimatta Yle piti huolta samanaikaisesta kuulemisesta ja tietojen oikeellisuuden tarkistamisesta.

Ohjelma eteni editointiin, joka valmistui 5.9.2014. Ohjelman ennakkotiedote lehdistölle julkaistiin 10.9.2014. Seuraavana päivänä 11.9.2014 Zander Port Oy tiedotti, että työmaa on käynnistynyt uudelleen. Yhtiö ilmoitti poikkeuksellisesti itse ryhtyvänsä pääurakoitsijaksi. Rakennustyöt alkoivat Jääskeläisen vastauksen mukaan siis yllättäen uudelleen tilanteessa, jossa ohjelma oli jo teknisesti viimeisteltynä lähetysjärjestelmässä ja sisällöltään valmis.
 
Silminnäkijä kuuluu ajankohtaisdokumenttien ohjelmatyyppiin, joka edellyttää valmistumista hyvissä ajoin ennen ohjelman lähettämistä. Ohjelmat perustuvat kuvaus- ja editointihetken tilanteiseen, ja dokumenttityyppisessä tuotannossa ei pystytä kertomaan viime hetken tietoja. Niitä on päätoimittajan mukaan kuitenkin seurattu päivittäistuotannossa, joten yleisön tietoon on saatettu Ylen uutisissa 12.9.2014 kylpylän rakentamisen jatkuminen.

Ohjelman esittämisen jälkeen Zander Port Oy esitti 26.9.2014 oikaisupyynnön, jossa oli lueteltu viisi asiakohtaa. Jääskeläinen vastasi yhtiölle 1.10.2014, että Zander Port Oy:n esittämät vaatimukset eivät antaneet aihetta oikaisuun.

Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeenpäin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Yleisradion TV 2:ssa esitetty Silminnäkijän jakso ”Ruplakeitto” kertoi rahanpesusta, kuittikaupasta, veronkierrosta ja yhteiskunnan tukien väärinkäytöstä. Kantelijayritys mainittiin ja näytettiin ohjelmassa nimeltä. Sen rakennuskohteita käytettiin runsaasti kuvituksena. Yrityksen edustajaa ei kuultu ohjelmassa. Toimittaja ei myöskään kertonut katselijoille, oliko yrityksen johtoa yritetty tavoittaa. Osa ohjelmassa esitetyistä tiedoista oli vanhentunutta. Yleisradiolla oli tieto tästä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että kantelijayritys joutui siitä esitettyjen tietojen ja ohjelman kokonaisuuden vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijan lisäksi ohjelmassa mainittiin ohimennen vain eräs toinen yritys nimeltä. Kantelijayritys oli näkyvästi esillä omalla nimellään, ja sen rakennuskohteita käytettiin laajasti kuvituksena. Tämän vuoksi kielteinen julkisuus leimasi nimenomaan kantelijan, vaikka ohjelmassa käytiin epäkohtia läpi laajasti ja ennen kaikkea yleisellä tasolla.

Yleisradion olisikin pitänyt kuulla kantelijaa samassa yhteydessä. Mikäli kantelijan edustajia ei yrityksistä huolimatta ollut tavoitettu, tästä olisi pitänyt informoida katsojia. Myös jälkikäteinen kuuleminen olisi ollut mahdollista viimeistään siinä vaiheessa, kun kantelija oli yhteydessä Yleisradioon.

Neuvosto pitää raskauttavana seikkana sitä, että Yle esitti ohjelman, vaikka se tiesi jakson sisältävän kantelijan kannalta epäedullista, vanhentunutta tietoa. Siitä olisi voinut kertoa katselijoille ohjelman esittämisen yhteydessä. Tämä olisi ollut omiaan lieventämään erittäin kielteistä julkisuutta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio TV 2 on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Katariina Anttila, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Niklas Vainio, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, ja Heikki Vento.