5582/SL/14

Langettava

Lehti teki jutun pilvipalvelujen kautta julkisuuteen vuotaneista julkkisten alastonkuvista. Jutun yhteydessä oli kuvituskuva tytöstä, jolla oli älypuhelin kädessään. Alaikäinen henkilö oli tunnistettavissa kuvasta.

Kantelu 14.9.2014

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomissa 5.9.2014 julkaistuun juttuun ”Jätitkö puhelimesi asetukset muuttamatta? Sinulle voi käydä kuten julkkiksille nakukuvakohussa” ja jutun yhteydessä julkaistuun kuvituskuvaan. Kantelu perustuu Journalistin ohjeiden kohtiin, joissa kielletään kuvan käyttö harhaanjohtavasti (JO 11) ja yksityiselämän suojaan erityisesti alaikäisiä koskevissa asioissa (JO 30).

Kantelijan mukaan valokuva hänen 17-vuotiaasta tyttärestään on otettu koulussa. Kuvan alle taitetussa otsikossa on mainittu sana ”nakukuvakohu”. Kuva on otettu takaapäin eikä otsikko eikä juttukaan väitä, että nakukuvakohussa olisi kyse kantelijan tyttärestä. Hän on kuitenkin tunnistettavissa kuvasta koulussa sekä laajan harrastepiirin ja ystävien keskuudessa muun muassa hiustensa erikoisen värin vuoksi.

Kantelijan mukaan koulutoverit tiesivät kuvasta hyvin, sillä STT-Lehtikuva otti sen vain pari viikkoa aiemmin aivan toista aihepiiriä käsittelevää ja koulua laajasti koskettanutta juttua varten. ”Nakukuva”-sanan esiintyminen kantelijan tyttären kuvan yhteydessä aiheuttaa nuorten keskuudessa helposti asiatonta pilkantekoa ja kiusaamista.

Kantelija sanoo, että hänen tyttärensä on kärsinyt tavasta, jolla Ilta-Sanomat kuvan julkaisi. Lehden ei olisi pitänyt tässä tapauksessa julkaista kuvaa, jossa alaikäinen on tunnistettavissa, tai vähintäänkin lehden olisi pitänyt kertoa selvästi, ettei kuvan henkilö liity juttuun. Itse juttu on mielenkiintoinen, tarpeellinen ja hyvin kirjoitettu.

Kantelun käsittelyyn on asianomistajan suostumus.

Ilta-Sanomien vastaus 9.10.2014

Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että Ilta-Sanomien juttu käsitteli henkilö- ja muiden yksityisten tietojen tietoturvaa pilvipalveluissa. Aihe on ajankohtainen ja kiinnostaa lukijoita laajasti. Lehti käytti jutun yhteydessä Lehtikuvalta hankittua kuvituskuvaa. Kuvatoimiston määrittämien metatietojen perusteella kuva on tarkoitettu kuvituskuvaksi opiskelusta, teknologiasta ja mobiililaitteista kertoviin juttuihin.

Kuvituskuvien käyttö hyvin erityyppisten juttujen yhteydessä on Sadeojan mukaan vakiintunut käytäntö. Myös alaikäisten henkilöiden kuvia käytetään usein kuvituskuvina. Sadeoja kuitenkin myöntää, että lehti olisi voinut tuoda selkeämmin esille sen, että kuvituskuvassa esiintyvä henkilö ei liity juttuun.

Päätoimittaja Sadeoja kuitenkin katsoo, että sen käyttämä kuvituskuva ei itsessään sisällä arkaluontoisia tietoja. Myöskään jutussa tai sen otsikossa ei millään tavoin vihjata siihen, että kuvituskuvassa esiintyvällä henkilöllä olisi mitään tekemistä otsikossa mainitun nakukuvakohun kanssa. Varsinaisessa jutussakaan ei ole Sadeojan mukaan mitään sellaista, mikä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa kuvassa esiintyvälle henkilölle. Sadeoja katsoo, että keskivertolukija ei ole mieltänyt kuvassa olevan henkilön liittyvän otsikossa mainittuun nakukuvakohuun.

Ratkaisu

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Ilta-Sanomien juttu käsitteli älypuhelintien tietoturvaa. Puhelimiin tallennetut valokuvat välittyvät oletusasetusten mukaan pilvipalveluihin. Otsikkoon oli nostettu esimerkiksi tapaukset, joissa julkkisten alastonkuvat olivat vuotaneet pilvipalveluista julkisuuteen: ”Sinulle voi käydä kuten julkkiksille nakukuvakohdussa”. Jutun yhteydessä, otsikon yläpuolella käytettiin kuvatoimistosta hankittua kuvituskuvaa älypuhelinta käsittelevästä tytöstä. Kuvassa ei ollut erillistä kuvatekstiä, vaan jutun otsikko oli välittömästi sen alapuolella.

 Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että vastuu julkaistusta valokuvasta on aina toimituksella riippumatta siitä, mistä valokuva on hankittu. Tässä tapauksessa kuva liitettiin juttuun, jossa käsiteltiin alastonkuvien vuotamista julkisuuteen. Arkaluonteisen aiheen vuoksi toimituksen olisikin pitänyt erityisesti harkita kuvitusta, koska kuvassa oleva henkilö on alle 18-vuotias. Toimituksen hälytyskellojen olisi pitänyt soida henkilön hahmon ja kuvassa näkyvien pulpettien perusteella.

Otsikon maininta ”Sinulle voi käydä kuten julkkiksille nakukuvakohussa” välittömästi kuvan alapuolella yhdistää kuvan ja jutun toisiinsa. Valokuvassa oleva henkilö oli tunnistettavissa muun muassa koulussa, eikä päätoimittajakaan sitä kiistä. Raskauttavana neuvosto pitääkin sitä, että alaikäinen henkilö voitiin yhdistää alastonkuvista kertovaan juttuun. Toimitus on neuvoston mielestä laiminlyönyt journalistiseen työhön olennaisesti kuuluvan harkinnan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Lauri Karppi, Pasi Kivioja, Veera Ristikartano, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.