Kantelu 11.9.2014
Kantelu kohdistuu Suomen Lääkärilehdessä 17.6.2014 julkaistuun juttuun ”Valvira selvittää
yksityislääkärien antamaa epätyypillistä kilpirauhashoitoa”,
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=14900/type=1
sekä samansisältöiseen juttuun, joka julkaistiin Potilaan Lääkärilehdessä 18.6.2014 otsikolla ”Epätyypillinen kilpirauhashoito Valviran selvityksessä”:
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/valvira-selvittaa-yksityislaakarien-antamaa-epatyypillista-kilpirauhashoitoa/
Kantelijoiden mukaan artikkelissa otetaan ennakolta kantaa syyllisyyteen, keskeneräisten oikeudenkäyntien ja käsittelyiden aikana ja kerrotaan hyvin tarkkaan, mitä kaikkea väärää valvonnassa olevat lääkärit ovat tehneet. Kantelijoiden mukaan jutussa olisi pitänyt mainita oikeudenkäyntien olemassaolo ja asioiden keskeneräisyys. ”Artikkelista sekä lääkärikollegat että suuri yleisö saavat ilmeisen käsityksen, että päätetyt valvonta-asiat ovat jo lopullisia, ja että nämä lääkärit ovat todella toimineet juuri niin kuin artikkelissa kirjoitetaan. Artikkeli ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen ja pyrkii mahdollisesti myös vaikuttamaan Valviran tulossa olevaan ratkaisuun, koskapa julkaisee yksipuolisesti, isoilla otsikoilla ja etusivulla, pelkän johtaja Holin haastattelun, eikä kuule vastapuolta ollenkaan.”
Kantelijat vetoavat muiden muassa seuraaviin Journalistin ohjeiden kohtiin:
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää
tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata
tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
Kantelijoiden mukaan heidän tunnistamisensa artikkelista oli helppoa sekä kollegoille, potilaille että kaikille sosiaalista mediaa aiheen ympärillä seuraaville henkilöille. ”Suomen Lääkärilehti kertoo suurelle yleisölle avoinna olevassa artikkelissa yksityiskohtaista tietoa lääkäreiden toiminnasta hyvin kielteiseen sävyyn, vaikka oikeuskäsittelyt ovat keskeneräisiä. Valvonnan alla olevien lääkäreiden nimiä on julkistettu sosiaalisessa mediassa sekä ennen että jälkeen artikkelin julkaisun. JSN löytää halutessaan tämän tiedon sosiaalisesta mediasta nopeasti.”
Kantelijoiden mielestä jutussa esitettiin tietoja, jotka asettivat jutussa mainitut valvonnassa olevat lääkärit erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kritiikin kohteet eivät saaneet esittää omia näkemyksiään.
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden
kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
Kantelijoiden mielestä samanaikainen kuuleminen olisi ollut mahdollista, mutta sitä ei tehty. Kantelijoita ei myöskään kuultu jälkeenpäin. Yksi kantelijoista halusi artikkelin ilmestymisen jälkeen antaa lehdelle vastineen, mutta hänen yhteydenottoonsa Suomen Lääkärilehti ei edes vastannut.
Kantelijat huomauttavat myös, että Suomen Lääkärilehti julkaisi 1.9.2014 jutun ”Valvira valittanut KHO:een – kiista kilpirauhashoidoista jatkuu”, eikä tätäkään artikkelia varten kuultu ketään valvonnan alaisista lääkäreistä. Otsikosta saa kuvan, että Valviran valitus olisi tehty äskettäin. Todellisuudessa Valvira oli, hävittyään hallinto-oikeudessa, valittanut KHO:een jo helmikuussa 2014, eli yli puoli vuotta ennen Lääkärilehden uutista.
Lääkärilehden vastaus 3.10.2014
Vastauksessaan kanteluun Suomen Lääkärilehden vastaava päätoimittaja Hannu Ollikainen, lääketieteellinen päätoimittaja Päivi Hietanen sekä Potilaan Lääkärilehden vastaava toimittaja, päätoimittaja Esa Ilmolahti toteavat seuraavasti:
Lääkärilehti pitää oleellisena tietona lääkäreitä valvovan viranomaisen toimia ja niiden perusteita. Sen sijaan emme koe tarpeelliseksi julkistaa valvontatoimien kohteeksi joutuneiden lääkäreiden henkilöllisyyttä, emmekä tämän vuoksi pyri tätä tietoa selvittämään.
Lääkärilehti vastaa kaikkiin yksilöllisiin ja asiallisiin viesteihin. Selvitämme huolellisesti tilanteen aina, kun toimituksen tietoon tule mahdollinen virhe joko työskentelyssämme tai julkaisuissamme. Kantelun mukaan toimitukselle olisi osoitettu tällainen viesti, joka ei kuitenkaan ole tullut perille. Syytä tähän emme ole saaneet selville.
Päätoimittajien mukaan Suomen Lääkärilehden uutiskriteerit ovat seuraavat: Lääkärin työ on Suomessa lainsäädännöllä määritellyllä tavalla rajattua ja luvanvaraista. Näitä säädöksiä toteuttaa ja valvoo sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.
Valvira on STM:n hallinnonalan keskusvirasto. Virasto valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon sekä ympäristöterveydenhuollon toiminnan asianmukaisuutta. Valvira myöntää sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan lupia ja ohjaa aluehallintovirastoja tavoitteena yhdenmukaiset lupa-, ohjaus- ja valvontakäytännöt koko maassa. Valviran toimialaan kuuluvat myös alan ammattioikeudet, kuten terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistus, nimikesuojaus ja määräaikaiset luvat.
Lääkärikunnan kannalta Valviran toimet ja niiden perustelut ovat erittäin tärkeää ammatillista tietoa, jota Lääkärilehti parhaansa mukaan välittää lukijoilleen. Arkistohaku termillä ”Valvira” antaa kuluvana vuonna 28 osumaa painetusta Lääkärilehdestä ja 24 osumaa Lääkärilehden verkkosivuilta. Valvira on siis jatkuvan uutisoinnin kohde.
Lääkärikunnalle, lukijoillemme, tärkeitä ovat Valviran päätökset ja linjaukset erilaisissa lääkärin työhön, asemaan tai etiikkaan liittyvissä asioissa. Näissä on usein kyse potilasturvallisuudesta. Oleellisia ovat periaatteet, jotka koskevat koko lääkärikuntaa ja joista raportointia Lääkärilehti pitää tärkeänä tehtävänään.
Aika ajoin lääkäreihin kohdistuvat valvontatoimet kertovat Valviran linjauksista käsiteltävänä olleessa asiassa. Tällaisissa tilanteissa Valviran valvontatoimet ovat Lääkärilehden tiedonvälitystehtävän näkökulmasta uutisia. Sen sijaan valvontatoimien kohteiden julkistamisen tai muun yksilöinnin emme katso olevan tarpeellista eikä se kuulu Lääkärilehdelle. Toimituksella ei ole sen vuoksi syytä pyrkiäkään selvittämään niiden lääkärien henkilöllisyyttä, joita Valviran toimet kulloinkin saattavat koskea.
Päätoimittajien mukaan kantelun kohteena olevissa uutisissa ei julkaistu kenenkään nimeä, vaan viitattiin viranomaiselta saadun tiedon perusteella valvontatoimien kohteeksi joutuneiden lääkärien lukumäärään. Lehti ei tiennyt, eikä tiedä vieläkään, ketkä kaikki ryhmään kuuluvat. Edellä selostetuin perustein lehti ei pidä henkilötietoja tässäkään yhteydessä relevantteina.
Lääketieteeseen ja lääkärin työhön – erityisesti eettisiin kysymyksiin ja hoitokäytäntöihin – liittyy jatkuvasti julkista keskustelua. Suurin osa tästä on tervettä tieteellistä debattia. Uuden tutkimuksen tehtävä on kyseenalaistaa vanha tieto.
Silloin tällöin ristiriidat kuitenkin henkilöityvät joko koulukuntien edustajien ja jopa yksilöiden välisiksi. Nämä tilanteet ovat harvoin rakentavia. Lääkärilehden linja on pyrkiä edistämään keskustelua julkistamalla tutkittua tietoa ja sellaiseen ankkuroituja kannanottoja välttäen kenenkään henkilökohtaisia mielipiteitä.
Kantelun taustalla olevan julkisen kiistan kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidosta näemme suhteellisen pieneksi osaksi laajassa tieteellisessä keskustelussa kilpirauhasen toiminnasta ja sen häiriöistä. Painetussa Lääkärilehdessä on julkaistu kolme viime vuoden aikana noin 60 ja lehden verkkouutisissa 13 kilpirauhasta tavalla tai toisella käsittelevää uutista ja artikkelia. Aiheen seuranta on tiivistä. Kantelun kohteena oleva uutinen Valviran päätöksistä on vain osa lukijalle päivittyvää tietovirtaa, eikä irrallinen, laajaa taustoitusta kaipaava kokonaisuus.
Haastateltava esiintyy jutussa virkavastuullisena virkamiehenä ja kertoo edustamansa viranomaisen toiminnasta, jolloin lähdettä on perusteltua pitää luotettavana. Kaikki uutisessa esitetyt asiat ovat tapahtuneita tosiasioita ja niiden perusteluja. Haastateltavan hyötymisintressiä emme tässä tunnista.
Valviran päättämään valvontaan mahdollisesti liittyvät oikeustoimet eivät vaikuta siihen, että Valvira on tehnyt uutisoimamme päätökset. Oleellista laajan lääkärilukijakunnan kannalta on näiden päätösten konkretisoima valvovan viranomaisen kanta itse asiaan. Jos Valvira oikeustoimien seurauksena tai jostain muusta syystä muuttaa kantaansa, tämä on uuden uutisen aihe.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää
tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata
tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
Lääkärilehden toimituksella ei ollut uutista laatiessaan tietoa valvontatoimien kohteeksi joutuneiden henkilöllisyydestä. Tässä kantelussa mainittuja seikkoja lukuun ottamatta sellaista tietoa ei edelleenkään ole. Viranomainen ei tällaisia tietoja anna. Emme voi jakaa kantelijoiden käsitystä siitä, että he olisivat selvästi tunnistettavissa tai edustaisivat jotakin tällaista tahoa.
Sosiaalisessa mediassa tai muutoin julkisessa keskustelussa esiintyviä henkilöitä kontaktoimalla olisi saattanut olla mahdollista löytää joku tai joitakin Valviran valvontatoimien kohteeksi joutuneista. Koska uutisessa ei kuitenkaan millään tavalla ollut kyse yksittäisistä henkilöistä, tällaiseen etsintää ei ollut aihetta ryhtyä.
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden
kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu
julkaista hänen oma kannanottonsa.
Sekä Lääkärilehti että PLL vastaavat parhaansa mukaan kaikkiin yksilöllisiin ja asiallisiin viesteihin, jotka toimitukseen tulevat. Tässä tapauksessa emme valitettavasti ole voineet ottaa kantaa kantelijan vastineeseen, koska kukaan päätoimittajista ei ole sellaista viestiä saanut. Myöskään kantelussa mainittujen uutisten toimittajat eivät ole saaneet tällaisia viestejä. Saatuamme kantelun tiedoksi olemme vielä erikseen tarkistaneet saapuneen postin löytämättä edelleenkään viestiä, joka voisi olla kantelijan tarkoittama vastine.
Lääkärilehden toimitus on keskikesällä kiinni useita viikkoja. Tämän jakson jälkeen erilaista postia on niin runsaasti, että tärkeäkin viesti voi periaatteessa jäädä huomaamatta. Lääkärilehden vastaava päätoimittaja ja lääketieteellinen päätoimittaja seurasivat kuitenkin työsähköpostiaan säännöllisesti myös lomakauden ajan, eikä ole todennäköistä, että ainakaan tällä tavoin lähetetty vastineen kaltainen viesti olisi jäänyt huomiotta.
Emme tiedä tarkemmin kenelle ja millä tavoin vastine on lähetetty, joten viestin etsiminen vielä perusteellisemmin ei ole mahdollista. Näin ollen emme myöskään voi ottaa kantaa viestin sisältöön.
Voimme ainoastaan todeta, että vastaavissa tilanteissa asiallinen kannanotto on useimmiten julkaistu keskustelupuheenvuorona, jos sananvapauslain tarkoittaman vastineen edellytykset eivät ole täyttyneet.
Kantelijat viittaavat lisäksi Lääkärilehden 1.9.2014 julkaisemaan verkkouutiseen ”Valvira valittanut KHO:een – kiista kilpirauhashoidoista jatkuu”.
Toimituksella ei ollut tätä uutista laadittaessa edelleenkään kyseisten lääkäreiden henkilötietoja eikä aihetta yrittää heitä tunnistaa. Kyseessä on aiheen seuranta, eikä toimituksellinen lähtökohta ole muuttunut. Lääkärilehti kertoo lukijoilleen oleellisesta Valviran kannanotosta ja siihen liittyvästä uudesta vaiheesta.
Uutinen päivittää tilanteen: kertaa Valviran päätökset ja kertoo, että niitä on riitautettu ja että prosessi jatkuu. Lisäksi uutinen referoi Valviran tiedotetta, joka selventää viranomaisen päätöksen perusteita väärinkäsitysten välttämiseksi.
Uutinen ei ota millään tavoin kantaa oikeusriitojen lopputulokseen, eikä Lääkärilehti pyri millään tavoin vaikuttamaan riitoihin. Syyllisyydestä tai syyttömyydestä ei hallinnollisissa asioissa ole kyse laisinkaan.
Ratkaisu
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden
kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu
julkaista hänen oma kannanottonsa.
JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.
JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.
Lääkärilehti julkaisi uutisen Valviran valvontatoimista, jotka kohdistuivat viiteen yksityislääkäriin. Jutussa haastateltiin Valviran johtajaa ja kerrottiin valvontatoimien syistä. Haastateltava antoi asiassa tietoa virkatehtävässään eikä esittänyt mielipiteitään asiasta. Lääkäreitä ei mainittu nimeltä eikä heistä kerrottu tunnistamiseen johtavia tietoja. Lääkäreiden henkilöllisyys ei ollut toimituksen tiedossa.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kantelijat eivät olleet tunnistettavissa jutun perusteella. Sen takia heitä ei ollut tarpeen kuulla samassa yhteydessä eikä heille syntynyt asiassa vastineoikeutta.
Yksi kantelijoista on toimittanut neuvostolle kopion uutisen kirjoittajalle, Lääkäriliiton toiminnanjohtajalle ja varatoiminnanjohtajalle lähettämästään viestistä. Neuvosto ei pidä kyseistä sähköpostiviestiä omana kannanottona eli vastineena, koska siinä ei osoitettu jutussa olleen virheitä vaan esitettiin näkemyseroja, joissa vedottiin Valviraa vastaavan amerikkalaisen valvontaelimen suosituksiin. Viestissä kehotettiin lehteä julkaisemaan aiheesta juttu myös toisen osapuolen näkökulmasta.
Toimitus ei huomannut sille lähetettyä viestiä. Neuvosto kehottaa Lääkärilehden ja Potilaan lääkärilehden toimituksia huolehtimaan paremmin siitä, että niille lähetetyt viestit eivät mene ohi silmien.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomen Lääkärilehti ja Potilaan lääkärilehti eivät ole rikkoneet hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Anssi Järvinen Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Heikki Vento.