5526/SL/14

Vapauttava

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli menetellyt puutteellisesti toimiessaan pesänhoitajana. Lehti julkaisi pari päivää myöhemmin täydentävän uutisen, jossa kantelija kiisti toimiinsa kohdistuneen arvostelun.

Kantelu 8.7.2014

Kantelu kohdistuu Lapin Kansassa 9.4.2014 julkaistuun juttuun ”Elämä loppuu digitaaliseen kuolemaan”. Kantelijan mukaan toimittaja teki jutun aiheesta, joka on ihan asiallinen, mutta millä oikeudella ja perusteella toimittaja lähtee syyttämään, että pesänhoitaja on poistanut tiedostoja. Kantelija kysyy, onko tiedostojen poistoista tehty viranomaisten puolelta tutkinta?

Kantelijaan ei toimittaja ollut missään vaiheessa yhteydessä ja kysynyt, mistä on kyse. Jutussa haastateltu henkilö on kantelijan mukaan jo aiheuttanut hänelle tarpeeksi harmia. Jutun julkaisu aiheutti jo vahingon ja erittäin suurta mielipahaa. Lapin Kansa julkaisi 11.4.2014 korjaavan uutisen ”Pesänhoitaja ei ole poistanut tiedostoja”, mutta vahinko oli kantelun mukaan jo tapahtunut.

Lapin Kansan vastaus 25.8.2014

Päätoimittaja Antti Kokkonen vastaa, että toimittaja teki jutun digitaalisesta perinnöstä ja haastatteli siihen asiantuntijoiden lisäksi rovaniemeläistä henkilöä, joka kertoi omat kokemuksensa digitaalisesta perinnöstä. Hän kertoi, että perunkirjoituksen tekijät eivät aina tiedä, miten toimia digitaalisessa muodossa olevien tiedostojen kanssa, ja toivoi tietämyksen lisääntyvän. Haastateltu henkilö kertoi, että pesänhoitaja oli poistanut tietokoneelta tiedostoja.
 
Kantelija poika oli jutun julkaisun jälkeen yhteydessä sekä jutun toimittajaan että osaston esimieheen ja Lapin Kansa teki päätoimittajan mukaan heti (11.4.2014) täsmennyksen juttuun. Siinä kerrottiin toisen osapuolen mielipide asiasta eli se, että pesänhoitaja ei ollut poistanut tietokoneelta tiedostoja.
 
Kantelija ja hänen poikansa hyväksyivät heille sähköpostitse lähetetyn täsmennyksen, mutta eivät Kokkosen mukaan julkaisupäivänä olleet siihen enää tyytyväisiä.
 
Alkuperäisessä jutussa pesänhoitaja ei päässyt esittämään kantaansa syytökseen, että hän olisi poistanut tiedostoja. Toista osapuolta olisi päätoimittajan vastauksen mukaan pitänyt kuulla samanaikaisesti. Hänen kantansa julkaistiin lehdessä kuitenkin mahdollisimman pian.
 
Kantelija halusi, että pesänhoitajan näkemyksen lisäksi olisimme kirjoittaneet, että haastateltu valehteli. Journalistisin keinoin lehti ei päätoimittajan mukaan pystynyt arvioimaan sitä. Todisteita suuntaan tai toiseen ei ollut olemassa tai ainakaan lehden käytettävissä. Toimitus ei katsonut tarpeelliseksi jatkaa perikunnan kiistaa lehdessä sen jälkeen, kun molemmat kiistan osapuolet olivat saaneet tuotua kantansa esille.
 
Kantelija ei missään vaiheessa ilmaissut haluaan kirjoittaa asiasta itse esimerkiksi yleisönosastolle.

Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Lapin Kansa julkaisi jutun digitaalisista jäämistöistä. Haastateltu arvosteli veljensä pesänhoitajaa puutteellisesta pesänhoidosta ja kertoi tämän poistaneen tiedostoja vainajan tietokoneelta. Pesänhoitajan kerrottiin olevan vainajan sisarentytär, mutta hänen nimeään ei mainittu. Haastatellulla ja pesänhoitajalla oli eri sukunimi. Lehti julkaisi kaksi päivää myöhemmin täydentävän uutisen, jossa pesänhoitaja kiisti poistaneensa tiedostoja tai hoitaneensa tehtäväänsä puutteellisesti.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa kritisoitua kantelijaa olisi ollut kohtuullista kuulla samassa jutussa kuin kritiikkikin julkaistiin. Arvostelu ei kuitenkaan saattanut kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö kuuleminen jälkeenpäin riittänyt korjaamaan mahdollista vahinkoa. Lieventävänä seikkana neuvosto ottaa huomioon sen, että haastatellulla ja kantelijalla oli eri sukunimi. Näin kielteinen julkisuus ei levinnyt lähipiiriä laajemmalle.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Lapin Kansa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Lauri Karppi, Riikka Kaihovaara, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Hannu Helineva, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.