Kantelu 22.4.2014
Kantelu kohdistuu Etelä-Suomen Sanomien etusivulla 20.3.2014 julkaistuun valokuvaan, joka julkaistiin ”Ikäihmisille pika-apua ammattilaisilta” -jutun yhteydessä. Kantelun mukaan lehden etusivun pääkuvassa erittäin vakavasta sairaudesta toipuva 91-vuotias henkilö istuu sairaalassa wc-istuimella tilanteessa, jossa sairaanhoitaja avustaa hänelle housuja jalkaan. Kantelu kohdistuu myös päätoimittajan tekemään ja kuvan julkaisua puolustavaan kirjoitukseen, joka julkaistiin 21.3.2014. Kantelijoina ovat kuvassa olevan henkilön lapset, jotka ovat saaneet isältään kirjallisen suostumuksen kanteluun.
Kantelussa vedotaan Journalistin ohjeiden kohtiin, joissa käsitellään ihmisarvoa, hienotunteisuusvaatimusta sairaustapauksista kerrottaessa ja yksityiselämän suojaa.
Kantelun mukaan lehden vastaava päätoimittaja selittelee seuraavana päivänä julkaistussa kirjoituksessaan kuvan julkaisemista: ”Saimme kuvasta runsaasti palautetta. Monet katsoivat, että lehti syyllistyi ikäihmisten halventamiseen ja yksityisyyden rikkomiseen”. Päätoimittaja selittää, että kuvitusta oli pohdittu yhdessä hoitohenkilökunnan ja jopa kuvattavan itsensä kanssa, ja että tämä oli antanut luvan kuvan ottamiseen ja oli tilanteessa aidosti läsnä. Kantelun mukaan 91-vuotias potilas oli nukkunut viikon erittäin huonosti meluisalla osastolla.
Päätoimittaja sanoo puolustuskirjoituksessaan, että kuvattava istuu wc-istuimen kannen päällä. Tämä ei pidä kantelun mukaan paikkaansa. Hän istuu wc-istuimelle asetettavan lisäosan päällä, vaikkakaan ei kyllä tarpeillaan. Kantelun mukaan päätoimittaja vyöryttää toimitukselle kuuluvaa julkaisupäätöstä pois itseltään sillä perusteella, että kuvitusta olisi pohdittu hoitohenkilökunnan ja jopa kuvattavan kanssa. Journalistin ohjeiden kohdan 2 mukaan journalistista päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle.
Kantelussa huomautetaan, että päätoimittajan kirjoitus ei sisällä anteeksipyyntöä tai edes pahoittelua. Useat henkilöt olivat toimitukseen yhteydessä kuvan julkaisun jälkeen, mutta toimitus ei ollut kuvattavaan millään tavalla yhteydessä eikä keskustellut asiaa hänen kanssaan selväksi. Jos asiasta olisi esitetty anteeksipyyntö, pahoittelu tai jos asiasta olisi käyty keskustelemassa kuvattavan kanssa jälkikäteen, kantelua ei olisi tehty. Päätoimittaja epäilee kirjoituksessaan, oliko kuvattava itse pahoittanut mielensä kuvan julkaisusta. Kantelijat vastaavat, että kyllä hän oli – se olisi myös selvinnyt yhteydenotolla kuvattavaan.
Journalistin ohjeiden useiden kohtien rikkominen on kantelun mukaan sitäkin räikeämpää, koska kuvattava ei ole ollut koskaan julkisuuden henkilö. Hän ei ole tottunut toimimaan julkisuudessa eikä tietä, millä tavalla tiedotusvälineiden kanssa toimitaan. Kantelun mukaan harva ihminen, saati 91-vuotias, vaikeasta sairaudesta toipuva sotaveteraani huomaa, milloin valokuvaamisessa mennään yksityisyyden suojan yli. Itse kuvien ottamiseen hän suhtautui kantelun mukaan myönteisesti ja oli yhteistyöhaluinen.
Etelä-Suomen Sanomien vastaus 12.5.2014
Päätoimittaja Heikki Hakalan vastauksen mukaan yksityiselämän suoja tarkoittaa, että yksilöllä on oikeus halutessaan pitää henkilökohtaiset asiansa poissa julkisuudesta. Tiedotusvälineiden kannalta tämä merkitsee sitä, ettei yksityisyyden suojan piiriin kuuluvista asioista saa julkaista tietoja ilman hänen suostumustaan. Tämä koskee myös kuvaa.
Etelä-Suomen Sanomat kunnioittaa poikkeuksetta laajimman suojan piiriin kuuluvien tavallisten kansalaisten yksityisyyden suojaa, eikä julkaise yksityisyyttä loukkaavia kuvia ilman asianosaisten suostumusta. Päätoimittaja Hakalan mukaan tätä noudatettiin myös, kun lehti oli tekemässä uutista Lahteen perustettavasta uudesta geriatriayksiköstä. Koska itse yksikkö oli vasta suunnitteluasteella, ja kyseessä oli lahtelaisittain merkittävä uutinen, toimittaja ja kuvaaja kävivät juttukeikalla toisessa, jo olemassa olevassa geriatriayksikössä, jotta lukijoille havainnollistuisi, mitä monille tuntematon termi geriatria oikein on: vanhusten hoitoa, joiden kunto huonontunut.
Toimitus pyysi sairaalan hoitohenkilökuntaa etukäteen etsimään kuvattavaksi geriatriapotilasta. Hoitohenkilökunta oli yksimielisesti päätynyt kuvan henkilöön, koska hän on mieleltään erittäin hyvässä kunnossa ja pystyy päättämään omista asioistaan. Päätoimittajan mukaan ei ollut mitään syytä, miksi lehti ei olisi luottanut terveysalan ammattilaisten lausumaan. Monestihan hoitohenkilökunta varta vasten pyytää, että otamme yhteyttä potilaan omaisiin kuvausta tai jutuntekoa varten. Tässä tapauksessa siihen ei Hakalan mukaan ollut tarvetta.
Kuvaus tapahtui sairaalassa yksityisyyden suojan rajaamalla alueella. Siksi asianosaisen suostumus kuvaan oli välttämätön. Toimittaja oli pyytänyt kuvausta edeltävänä päivänä hoitohenkilökuntaa etsimään kuvauskohteen, ja varmistamaan että kuvauskohde tietää, mistä on kysymys.
Julkaistussa kuvassa ollaan aamupesutilanteessa, ei siis tarpeilla, niin kuin kantelussakin todetaan. Kohde istuu kantelun mukaisesti wc-istuimen lisäosan päällä. Hoitaja auttaa potilaalle puhtaita pitkiä housuja jalkaan pesun jälkeen. Wc-istuin oli housujen vaihtamiselle luonteva paikka, mutta yhtä hyvin tämä olisi päätoimittajan vastauksen mukaan voinut tapahtua esimerkiksi potilashuoneessa. Sanalla sanoen kuvassa laitetaan housuja jalkaa pesun jälkeen ja istuimeksi on valikoitunut hoitohuoneen ainoa penkiksi kelpaava.
Kuten kantelussakin todetaan, kohde suhtautui kuvaamiseen myönteisesti. Päätoimittajan mukaan toimitus ei nähnyt syytä, miksi tätä kuvaa ei olisi voinut julkaista, kertoohan se hyvin oleellisella tavalla, mistä geriatrisessa hoidossa on mm. kyse: vanhusten avustamissa niissä toimissa, jotka heiltä en enää itsenäisesti suju.
Kun kuvaaja huomasi, että kuvan mukainen pesutilanne on tulossa, hän Hakalan mukaan varta vasten kysyi, voiko hän jatkaa kuvaamista ja tulla pesutilanteeseen mukaan. Kuvaajan mukaan kuvattava vastasi, että eiköhän paljasta pintaa ole nähty jo aiemminkin. Kaiken kaikkiaan hän suhtautui päätoimittajan vastauksen mukaan kuvaamiseen todella myötämielisesti, samoin sairaanhoitaja.
Hakalan mukaan toimitus katsoikin, että kuvattava oli suostunut siihen, että kuva otetaan ja se julkaistaan. Tilanteessa mukana ollut valokuvaaja toteaa, että kuvattava ymmärsi hyvin, mitä oltiin tekemässä.
Hakala pitää tärkeänä, että valokuva voi kertoa jotakin olennaista myös vaikeista aiheista, kuten vanhusten hoidosta. Usein tämä ei ole mahdollista siitä syystä, että hoitoa tarvitsevien vanhusten oma harkintakyky on alentunut. Tässä tapauksessa näin ei ollut.
Joukkotiedotuksen keskeisiä tehtäviä ovat todenmukaisen ja yleiseltä kannalta merkityksellisen tiedon välittäminen. Merkityksellistä päätoimittaja Hakalan mukaan on myös se, mitä ei näytetä. Paitsi että käsiteltävä asia oli merkittävä uutinen Lahden tasolla, kyse on laajemmastakin ilmiöistä: Suomen kansa ikääntyy ja tällaisia geriatriayksikköjä ja sairaanhoitohenkilökunnan auttavia käsiä tarvitaan yhä lisää hoitamaan ikääntyvää väestöä. Lehti ei halua antaa vanhustenhoidosta siloteltua kuvaa. Päätoimittaja kysyy, miksi vanhustenhoito pitäisi häivyttää yhteiskunnasta kadoksiin? Kuva on hänen mielestään hyvä journalistinen kuva, pieni pala ihmisten arkea. Juuri arjen keskelle lehti haluaa Hakalan mukaan myös kuvillaan sukeltaa, oli se sitten hohdokasta tai vähemmän hohdokasta.
Ratkaisu
JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
Lehti kertoi, että paikkakunnalle perustetaan geriatriaan erikoistuva hoitoyksikkö. Jutun yhteydessä oli kuvituksena valokuva jo toimivasta geriatrian hoitoyksiköstä. Etusivulla julkaistussa, viiden palstan valokuvassa 91-vuotias mies istui vessanpöntöllä puettavana. Potilaan nimi ja ikä mainittiin kuvatekstissä. Seuraavana päivänä päätoimittaja puolusti kolumnissaan kuvan julkaisua.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että vanhusten hoitoon liittyvät ongelmat ja niiden ratkaisut ovat merkittävä yhteiskunnallinen aihealue, josta tiedotusvälineiden on syytä kertoa avoimesti. On myös luontevaa, että juttuja kuvitetaan hoitotilanteista otetuilla valokuvilla.
Kuvaaminen ja kuvien julkaiseminen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Kuvattava voi antaa kuvausluvan, mutta vastuu kuvien julkaisusta on aina tiedotusvälineellä. Mitä arkaluonteisemmasta aiheesta tai tilanteesta on kysymys, sitä tarkemmin toimituksen on harkittava kuvien julkaisua. Julkaisupäätöstä tehtäessä on otettava huomioon myös se, onko kuvattava tai haastateltava ollut tekemisissä median kanssa aiemmin ja onko hänellä edellytyksiä arvioida kuvan julkaisun seurauksia.
Vessassa asioiminen on yksityiselämään kuuluva arkaluonteinen asia, mutta kuvassa wc-istuinta käytettiin apuna pukeutumisessa. Neuvosto pitää uskottavana päätoimittajan selvitystä siitä, miten kuvauslupa oli varmistettu ja että potilas oli suostunut hoitotilanteen kuvaamiseen. Yhtä uskottavana voi pitää sitä, että kuvan julkaisu maakuntalehden etusivulla oli tullut hänen lähipiirilleen yllätyksenä ja saattoi yllättää myös kuvattavan.
Neuvoston mielestä kuva ei kuitenkaan ollut sensaatiohakuinen, vaan asiallinen. Lehti halusi avoimesti raportoida vanhusten hoidon arjesta tilanteessa, jossa kaupunkiin oli tulossa toinen geriatrian yksikkö. Kuva kertoo, kuinka vanhuksista huolehditaan.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Suomen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Heli Kärkkäisen eriävä mielipide:
Julkaisemalla etusivullaan viisipalstaisen kuvan wc-pöntöllä istuvasta, vain osittain vaatetetusta vanhuksesta Etelä-Suomen Sanomat ei kunnioittanut tämän yksityisyyttä, vaan rikkoi hyvää journalistista tapaa.
Timo Huovisen eriävä mielipide:
Journalistin ohjeiden mukaan yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.
Tässä tapauksessa asianomaisen suostumus oli saatu ja asialla oli yhteiskunnallista merkitystä.
Ohjeiden mukaan yksityiselämän suoja on kuitenkin otettava huomioon myös kuvia julkaistaessa. Jutussa julkaistu kuva oli otettu hoitolaitoksen wc-tiloissa, joka on erityisen yksityinen tila. Kuvan hoitotilanne on myös erityisen yksityinen. Kuvatekstissä ei myöskään ilmennyt kuvan tilanne oikein. Aiheen yhteiskunnallinen merkitys olisi voitu tuoda jutussa esille myös kuvattavan yksityisyyden ytimeen vähemmän puuttuvalla tavalla.
Tämän vuoksi katson, että Etelä-Suomen Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeita.
Ratkaisun tekivät:
Vapauttavan päätöksen puolesta äänestivät Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Liina Matveinen, Jussi Lankinen, Pasi Kivioja, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Heikki Vento. Langettavaa äänestivät Timo Huovinen ja Heli Kärkkäinen.