Kantelu 14.4.2014
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien painetussa lehdessä 1.3.2014 ja verkkolehdessä 4.3.2014 julkaistuun juttuun ”Onko rintojen seulonnasta enemmän haittaa kuin hyötyä?”.
http://www.hs.fi/tiede/Onko+rintojen+seulonnasta+enemm%C3%A4n+haittaa+kuin+hy%C3%B6ty%C3%A4/a1393578823537
Kantelun mukaan toimittaja syyttää arvostettua tiedemiestä, professori László Tabária tieteellisestä vilpistä ilman todisteita. Kantelun mukaan lehti olisi rikkonut velvoitetta totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, tietojen tarkistamiseen, sekoittanut toden ja sepitteen sekä aiheuttanut ko. henkilölle kielteistä julkisuutta. Yleisöllä ei ole kantelijan mielestä ollut mahdollisuutta artikkelin pohjalta erottaa tosiasioita sepitteellisestä. Artikkelin julkaisusta on aiheutunut kielteistä julkisuutta, eikä asianosaisilla ole ollut mahdollisuutta esittää omaa kantansa. Juttu antaa kantelijan mukaan lukijalle valheellisen kuvan siitä, että Tabárin aikaisemmat tutkimukset ja niiden tulokset ovat peukaloituja ja että hän on voinut olla antamatta tietojaan viranomaisille.
Kantelija kertoo, että hän on ammattinsa (radiologian erikoislääkäri ja seulontamammografian erityispätevyys) ja tieteellisen kiinnostuksen vuoksi seurannut seulontakeskusteluja viimeiset kaksikymmentä vuotta. Hän kertoo kuulleensa Tabárilta ja suomalaisilta asiantuntijoilta, että aineisto on tutkittu ja tiedot ovat olleet Ruotsin viranomaisilla käytettävissä. On myös useita julkaisuja, joissa samat asiat on tieteellisesti pohdittu. Kantelija viittaa tieteelliseen julkaisuun, jossa ristiriidat ja kiistelyn aiheet seulonnoista on käsitelty perusteellisesti.
Kantelija on lähettänyt 20.3.2014 oman mielipiteensä julkaistavaksi, mutta ei tiedä onko sitä julkaistu.
Helsingin Sanomien vastaus 29.5.2014 ja vastauksen täydennys 3.9.2014
Päätoimittaja Kaius Niemi vastaa, että kantelussa esitetyt väitteet tietojen virheellisyydestä ovat perusteettomia. Juttu perustui useista eri lähteistä saatuihin tietoihin. Toimittaja haastatteli Niemen vastauksen mukaan kolmea aihealueeseen perehtynyttä tutkijaa, mm. WHO:ssa työskennellyttä epidemiologia. Haastatteluissa toimittaja on saanut toisiaan vastaavat tiedot siitä, että Tabária epäillään yleisesti aineiston vääristelystä. Niemi viittaa myös professori Peter Götzschen kirjaan ja Chicago Tribune -lehdessä julkaistuun juttuun. Toimittaja arvioi luotettavaksi myös tiedon siitä, että Tabár kieltäytyi useaan otteeseen luovuttamasta aineistoaan Ruotsin viranomaisille.
Toimittaja on päätoimittaja Niemen mukaan taustoittanut jutun huolellisesti sekä haastattelemalla asiantuntijoita että käyttämällä kirjallista lähdemateriaalia. Hänellä ei ollut syytä epäillä eri lähteistä saamiensa tietojen paikkansa pitävyyttä.
Niemi huomauttaa, että kantelija ei esitä perusteluja saati näyttöä väitteidensä tueksi. Helsingin Sanomien jutussa Tabária koskevat kohdat on ilmaistu Niemen mukaan muodossa ”epäillään laajasti”. Ne eivät ole toimittajan tai lehden mielipiteitä.
Päätoimittaja Niemi kirjoittaa, että toimitus sai juttuun liittyen lukijapalautteen, jonka antajaa se ohjeisti kirjoittamaan asiasta näkemyksensä lehden mielipidepalstalle. Kyseessä ei ollut kantelijan lähettämä kirjoitus. Helsingin Sanomat kuitenkin tarjosi näin mahdollisuuden jatkaa aiheeseen liittyvää keskustelua.
Kumpikaan lehden saamista viesteistä ei ollut sellainen, että ne olisivat olleet julkaistavissa sellaisinaan lehdessä. Toisella palautteen antajalla oli Niemen mukaan kantelijan viestiin verrattuna jäsennellympi reklamaatio. Tästä syystä lehti tarjosi hänelle mahdollisuutta kirjoittaa mielipidesivuille aihetta käsittelevä teksti. Sitä ei kuitenkaan koskaan saapunut toimitukseen.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
– –
Julkisen sanan neuvosto käsittelee kantelusta ainoastaan olennaista asiavirhettä koskevat kohdat. Samanaikainen kuuleminen ja mahdollinen oikeus omaan kannanottoon eli vastineeseen jää käsittelyn ulkopuolelle, koska kantelija ei ole asianomistaja.
Seulontamammografiaa käsitelleessä jutussa kerrottiin muun muassa, että ”Nykyään epäillään hyvin yleisesti, että Tabár on vääristellyt aineistoa. Tabárin uskottavuutta ei paranna sekään, että hän on mammografiabisneksen keulakuva.” Kantelija lähetti toimitukseen kirjoituksen, jossa hän puolusti tutkijaa ja kyseenalaisti lehden tiedot tieteellisestä vilpistä. Tekstissä ei kuitenkaan pyydetty selkeästi mahdollisen virheen korjausta eikä viitattu lähteisiin, jotka olisivat kyseenalaistaneet Tabáriin jutussa kohdistetut epäilyt.
Julkisen sanan neuvoston mielestä kantelijan mielipidekirjoituksen julkaiseminen olisi ollut reilua ja luontevaa jatkoa lehden esiin nostamalle vilppiepäilylle. Koska kirjoituksessa ei kuitenkaan ollut kyse omasta kannanotosta tai olennaisen asiavirheen korjauksesta, lehdellä ei ollut velvollisuutta kantelijan mielipiteen julkaisuun.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Liina Matveinen, Timo Huovinen, Jussi Lankinen, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Heikki Vento.