Kantelu 7.4.2014
Kantelu kohdistuu Demari.fissä 28.3.2014 julkaistuun uutiseen ”Urpilaiselta muistutus: 0,1 % = 120 miljoonaa”. Uutisessa siteerattiin Sdp:n puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen blogikirjoituksen väitettä, jonka mukaan ”0,1 %:n kasvu valtionlainojen koroissa tarkoittaisi nettona 120 miljoonan euron lisäkuluja yhteisestä kassastamme”. Tieto on kantelun mukaan perätön.
Kantelija viittaa valtion vuoden 2014 talousarvioon, jossa valtionvelan korko muine menoineen on 1 813 miljoonaa euroa. Kantelija laskee, että 0,1 prosentin eli yhden promillen kasvu koroissa tarkoittaisi noin 1,8 miljoonan euron eikä suinkaan 120 miljoonan euron lisäkuluja yhteisestä kassastamme. Virheellinen tieto antaa lukijalle väärän kuvan korkojen suuruusluokasta, minkä johdosta kyseessä on kantelijan tulkinnan mukaan olennainen asiavirhe.
Kantelija on pyytänyt Demari.fitä kahdesti korjaamaan virheen, mutta lehti ei ole reagoinut kantelijan oikaisupyyntöön.
Demokraatin vastaus 28.4.2014
Demokraatin päätoimittaja Antti Vuorenrinne vastaa, että kantelija kohdistaa kantelunsa uutisjutusta irrotettuun yhteen lauseeseen. Se on lainattu suoraan valtiovarainministerin blogikirjoituksesta.
Uutisen lähtökohtana oli tieto yhden luottoluokituslaitoksen tuoreesta tiedosta pitää Suomen luottoluokitus ennallaan, eli AAA-luokassa. Ministeri spekuloi blogikirjoituksessaan, millaisia seurauksia saattaisi valtiontaloudelle koitua, jos luottoluokitusta heikennettäisiin. Jo pienikin nousu valtion lainojen korkotasoon nostaisi kuluja merkittävästi.
Päätoimittaja Vuorenrinne selvittää, että ministerin esimerkissä nykyisen velan noin 1,9 prosentin efektiivinen kustannus nousisi 2,0 prosenttiin. Ministerin blogissaan esittämä 120 miljoonaa on Vuorenrinteen mielestä hyvin realistinen arvio kulujen lisäyksestä, mikäli tällainen spekulatiivinen korkotason nousu toteutuisi.
Verkkolehdessä julkaistu uutinen ja valtiovarainministerin suora sitaatti eivät päätoimittajan vastauksen mukaan johtaneet lukijoita millään tavalla harhaan, vaikka ministerin kirjoituksen yhdessä lauseessa käytettiin puhekielisiä ilmauksia. Lukijoiden kannalta oleellinen tieto oli se, että korkotason nousu 0,1 prosenttiyksiköllä merkitsee valtiolle nettona 120 miljoonan menolisäystä. Asia ei jää epäselväksi tämän yhden lauseenkaan perusteella, eikä varsinkaan lukemalla juttu kokonaisuudessaan. Jutussa ei päätoimittajan mielestä ollut mitään oikaistavaa, koska siteeraus oli oikein tehty ja tieto totuudellinen.
JSN:n Jutta Urpilaiselta pyytämä selvitys 5.9.2014
Valtion velka vuoden 2013 lopussa oli 89,7 miljardia euroa ja velan efektiivinen kustannus 1,9 %. Vuodelle 2014 oli keväällä budjetoitu nettolainanottoa 7,2 miljardia euroa. Toisin sanoen velka oli sen hetken arvion mukaan vuoden 2014 aikana kasvamassa siten, että velka vuoden lopussa olisi 96,9 miljardia euroa.
Valtion nettolainanottoa ei toteuteta yhdellä kertaa vuoden alussa vaan vuoden mittaan. Jos yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että nettolainanotto toteutetaan tasaisesti vuoden mittaan, olisi valtiolla vuoden 2014 aikana velkaa keskimäärin 93,3 miljardia euroa (budjetoidun nettolainanoton toteuttamisen myötä kasvanut velka vuoden lopussa miinus velka edellisen vuoden lopussa per kaksi eli (89,7 + 96,9)/2 miljardeina euroina).
Oletetaan, että velan efektiivinen kustannus nousee 0,1 %-yksikköä vuoden 2013/2014 vaihteessa vallinneelta 1,9 %:n tasolta siten, että velan kustannus olisi vuonna 2014 keskimäärin 2,0 %. Lasketaan 1,9 % vuoden 2013 lopun velasta (89,7 miljardia euroa), ja saadaan korkomenoksi 1,7043 miljardia euroa. Sen jälkeen lasketaan 2,0 % vuodelle 2014 arvioidusta keskivelasta (93,3 miljardia euroa) ja saadaan 1,866 miljardia euroa. Näiden erotus on 163 miljoonaa euroa. Pyöristetään varovaisuusperiaatteella alaspäin lähimpään kymmeneen miljoonaan, ja päädytään 160 miljoonan euron vuosimuutokseen korkomenoissa.
Toisin sanoen 0,1 %-yksikön velan efektiivisen kustannuksen – arkikielessä velan koron – muutos olisi keväällä 2013 tehdyn arvion mukaan lisännyt velan kustannusta vuonna 2014 varovaisesti arvioiden noin 160 miljoonaa euroa ottaen huomioon, että velka kasvaa vuoden aikana. Yleisen korkotason nousu lisäisi myös valtion kassan tuottoa arviolta noin 40 miljoonaa euroa, joten korkomenojen nettomuutos olisi kokoluokaltaan 120 miljoonan euron luokkaa.
Laskelma on yksinkertaistava ja perustuu yllä mainittuihin oletuksiin. Siinä pyritään hahmottamaan koko kustannustason muutoksen vaikutuksen kokoluokkaa korkomenoihin. Laskelmassa esitetyt korkomenot eivät ole vuoden 2013 toteutuneet korkomenot, vaan menot, jotka aiheutuisivat oletetulla kustannustasolla vuoden 2013 lopun velkaa vastaavalle velkamäärälle.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. – –
Uutisessa siteerataan valtiovarainministerin blogikrijoitusta, jonka mukaan ”Luottamus heijastuu suoraan Suomen lainoistaan maksamaan ”hintaan” eli korkoon. Esimerkiksi 0,1 %:n kasvu valtionlainojen koroissa tarkoittaisi nettona 120 miljoonan euron lisäkuluja yhteisestä kassastamme.”
Valtiovarainministeri on ilmaissut itseään epäselvästi, ja tämän vuoksi prosentit ja prosenttiyksiköt ovat saattaneet sekoittua myös uutisen suorassa lainauksessa. Neuvoston mielestä tässä tapauksessa lukija hahmottaa kuitenkin kokonaisuudesta, että jutussa tarkoitetaan korkoprosentin kasvua yhdellä prosenttiyksikön kymmenyksellä.
Myös neuvoston erikseen pyytämä laskelma osoittaa, että kyse ei ole kantelijan epäilemästä olennaisesta asiavirheestä, vaan monimutkaisen valtiontaloudellisen asian yksinkertaistamisesta ja kansantajuistamisesta. Kirjoittajalla ja lehdellä on siihen oikeus. Demari.fi on myös siteerannut alkuperäistä lähdettään täsmällisesti.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Demari.fi ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Liina Matveinen, Timo Huovinen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Heikki Vento.