PÄÄTÖKSET

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7085/SJL/19
Journalisti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan päätoimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Vapauttava 7074/SL/19
Iltalehti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan toimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Langettava 7072/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen. Kirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan oikaisupyynnön. Äänestyspäätös 9–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7071/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe

MTV käsitteli verkkosivuillaan, televisio-ohjelmassa ja tv-uutisten tekstinauhassa rikoksen selvittämistä dna-tutkimuksen avulla. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, koska varsinaisista jutuista kävi riittävästi ilmi, ettei murhaajan henkilöllisyydestä ole täyttä varmuutta. Äänestyspäätös 8–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7064/PL/19
Lieksan Lehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, olennainen asiavirhe

Paikallislehti julkaisi jutun, jossa koiranomistaja arvioi kotkan vieneen koiran pihasta. Juttu perustui rajallisiin tietoihin, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lehti täydensi uutisointiaan jatkojutuilla. 

Vapauttava 7053/PL/19
Loviisan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi kantelijan Facebook-kommentin. Kantelijan henkilöllisyyden kertominen sen yhteydessä oli tarpeetonta, mutta kommentissa ei ollut mitään yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja.

Langettava 7047/SL/19
HS Metro

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversionsa tekstiviestipalstalla lukijakommentin, joka sisälsi pakolaisiin kohdistuvan tappokehotuksen. Kommentti loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7046/SL/19
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi jutun, jossa käsiteltiin kriittisesti kaivosyhtiön toimintaa. Yhtiötä kuultiin jutussa riittävästi. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei olisi oikaissut.

Vapauttava 7036, 7038, 7041/PL/19
Syd-Österbotten

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen, jossa esitettiin jyrkkiä ja syrjiviä väitteitä seksuaalivähemmistöistä. Lehdellä oli perusteet kirjoituksen julkaisemiselle, koska yleisöllä oli oikeus tietää paikallisen seurakunnan papin näkemyksistä ja koska kyseessä oli keskustelu, jossa vastakkaiset mielipiteet saivat runsaasti tilaa lehden palstoilla. Äänestyspäätös 10 – 4.

Vapauttava 7030/SL/19
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi postinjakelua käsittelevän uutisen. Jutussa ei ollut tarpeen erikseen kertoa, että lehden konsernilla on omia jakelutoimintoja.

Langettava 7029/SL/19
Savon Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa. 

Langettava 7028/SL/19
Keskisuomalainen

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin yhteiskunnalta toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa.
 

Vapauttava 7027/MTV/18
MTV

Piilomainonta

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka perustui autojen maahantuojan tiedotteeseen. Juttu ei ollut piilomainontaa. Äänestyspäätös 6–4.

Vapauttava 7024/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan ylikomisario ja oikeustieteen professori olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta lumen vuoksi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7023/AL/18
Latu&Polku

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti kertoi yhdistyksen jäsenille suunnatun kyselyn tuloksista. Jutun otsikossa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Langettava 7017/MTV/18
MTV

Kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa käsiteltiin mielenosoitusta. Jutun sisällä julkaistiin video siitä, miten poliisi poisti hakaristilippuja toisessa mielenosoituksessa. Video antoi virheellisen kuvan jutussa käsitellystä mielenosoituksesta. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka MTV:n olisi pitänyt korjata saatuaan virheestä tiedon.

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Langettava 7005/SL/18
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtilehdessään jutun sekä printtilehden kannessa uutisnoston, jotka perustuivat selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lähde olisi pitänyt mainita verkkojutun otsikossa sekä printtilehdessä kannessa ja jutun alussa.

Vapauttava 7002/SL/18
Etelä-Suomen Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, haastattelu, lähdekritiikki, otsikko, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, jossa kerrottiin jääkiekkoseuran pääomistajan saaneen rahoitusta talousrikostutkinnan kohteena olevalta henkilöltä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joista lehti olisi saanut oikaisupyynnön.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 5447/AL/14

Vastaaja: Suomen Kuvalehti

Asia: Oikeus omaan kannanottoon

Ratkaistu: 18.6.2014

Lehti julkaisi tiedetoimittajan poleemisen artikkelin, jossa kiistettiin täysin lääkintälaitteen toimivuus. Yritys joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti ei julkaissut kantelijan omaa kannanottoa. 

Kantelu 10.1.2014

Kantelu kohdistuu Suomen Kuvalehden (48/13) 29.11.2013 tiede-sivullaan julkaisemaan juttuun ”Korvavalo ei vakuuta”. Jutun ingressissä todettiin, että ”Valkeen kirkasvalokuulokkeet eivät auta kaamosmasennuksen oireisiin”. Kantelijan mukaan toimittaja ”referoi jutussa kolmea tutkimuslähdettä virheellisesti ja ohittaa tuoreempia tutkimuksia, jotka tuovat lisäymmärrystä Valkeen kirkasvalokuulokkeiden vaikutuksesta kaamosoireisiin”.

Kantelija mielestä Suomen Kuvalehden olisi pitänyt korjata seuraavat virheet:

Toimittaja referoi Baselin yliopiston tutkimusta käyttäen sitä esittämänsä väitteen yhtenä perusteluna. ”Tutkimuksessahan ei tutkittu kaamosmasentuneita potilaita eikä tutkimuksen tavoite ollut kaamosmasennuksen tutkiminen. Tutkimuksen kohteena oli yhden valoannoksen vaikutus ihmisen melatoniinieritykseen.”

Kantelijan mukaan toimittaja referoi väärin lisäksi kahta Oulun yliopistossa tehtyä tutkimusta, joissa on tutkittu korvakäytävän kautta annosteltavan kirkasvalon vaikutusta kaamosmasennukseen. ”Päinvastoin kuin toimittaja jutussa esittää, molemmat Oulun yliopiston tutkimukset osoittivat, että kirkasvalokuulokkeet auttavat kaamosmasennuksen oireisiin vähentäen niitä huomattavasti, mistä olemme Suomen Kuvalehdelle lähdeaineistona esittäneet kliinisten tutkimusten tulokset.”

Kantelija lähetti toimitukselle vastineen, jonka sisällöstä neuvoteltiin. Omaa kannanottoa ei julkaistu. Siitä käyty kirjeenvaihto on saanut kantelijan epäilemään, että Suomen Kuvalehdellä eikä toimittajalla ollut riittävästi tietoa laitteen lääkelaitedirektiivin mukaisista hyväksymisperusteista, -prosessista ja sen toimijoista.

”[Päätoimittaja] Ruokasen esittämä ymmärrys on virheellinen ja asiamme asiallisen käsittelyn kannalta erittäin raskauttava. Perustavaa laatua oleva väärinymmärrys viranomaisen Valkeen
lääkelaitteelle antamasta myynti- ja markkinointiluvasta ja sen perusteista johtaa jutussa
esiintyneisiin johtopäätöksiin ja kyseenalaistaa Valkeen uskottavuuden kaikessa sitä
seuraavassa argumentoinnissa.”

Vastineessa kantelija toteaa, että Valkeen esittämä tieteellinen näyttö korvavalolaitteen tehosta koostuu yhdestä eläinkokeesta, kahdesta kliinisestä kokeesta, kahdesta fMRI-tutkimuksesta ja kahdeksasta itsenäisestä, kolmansien osapuolien tekemästä tutkimuksesta. Yrityksen sivuilta on linkki muiden muassa oululaiseen tutkimukseen joka on julkaistu 29.5.2012 The World Journal of Neuroscience -lehdessä. Tutkimuksessa havaittiin, että sen tulokset vahvistavat aiemmat oletukset siitä, että aivoissa on valolle herkkiä proteiineja. Tutkimuksen mukaan aivot reagoivat korvan kautta annettuun valoon ja että sillä on vaikutus mielialaan. 

Kantelija epäilee myös, että koska toimittaja kirjoittaa näin, on perusteltua olettaa, ettei hän tiedä Valkeen saaneen viranomaisilta hyväksynnän kirkasvalolaitteelle ja sen markkinointiin kaamosmasennukseen.

Suomen Kuvalehden vastaus 25.2.2014

Vastauksessaan Julkisen sanan neuvostolle päätoimittaja Tapani Ruokanen toteaa, että Suomen Kuvalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Päätoimittajan mukaan kantelija tai hänen edustamansa yritys eivät ole joutuneet erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi Suomen Kuvalehden artikkelissa, eikä kantelijalla ole siksi oikeutta omaan kannanottoon.

Päätoimittajan mukaan Suomen Kuvalehden artikkelin taustana on ollut Helsingin Sanomissa aiemmin julkaistu artikkeli, joka oli otsikoitu ”Kirkasvalokuulokkeissa on tehoa”.
Suomen Kuvalehden johtopäätös kirkasvalokuulokkeiden tehottomuudesta on päätoimittajan mukaan perusteltu, eikä kantelussa tai sitä ennen käydyssä kirjeenvaihdossa ole esitetty artikkelissa olleen sellaisia asiavirheitä, jotka olisi tullut oikaista. Artikkelissa viitattujen tutkimusten ja selvitysten johtopäätöksenä jutun kirjoittanut toimittaja esittää, että relevanttia tieteellistä näyttöä kirkasvalokuulokkeiden terveysvaikutuksista kaamosmasennukseen ei ole esitetty.

Päätoimittajan näkemyksen mukaan johtopäätös perustuu ”ensinnäkin siihen, että ihmisen aivoissa ei ole tieteellisesti löydetty valolle herkkiä soluja. Näiden solujen olemassaolo taas on perusedellytyksenä sille, että valo voisi ylipäänsä korvan kautta annosteltuna vaikuttaa ihmisen vuorokausirytmiin ja mielialaan. Mahdollisia hiirillä tehtyjä tutkimuksia ja näiden tuloksia ei voi pitää riittävänä tieteellisenä näyttönä arvioitaessa valolle herkkien solujen löytymistä myös ihmisen aivoista.”

Päätoimittajan mukaan johtopäätöstä tukeva toinen seikka on se, että ”kaamosmasennuksesta kärsivien vertailututkimuksessa ei saatu sellaisia osallistujien näkemyksiä, jotka eivät olisi selitettävissä ns. plasebo- eli lumevaikutuksella”. ”Vertailututkimuksesta oli päinvastoin pääteltävissä, että kirkasvalokuulokkeilla ei ole terveysvaikutuksia sen johdosta, että eri määrän kirkasvaloa saaneiden vertailuryhmien välillä ei havaittu eroja.”

Päätoimittajan kolmas perustelu koskee Baselin yliopiston tutkimuksen tuloksia, joita artikkelissa käytettiin Valkeeta vastaan. Päätoimittajan mukaan Baselin yliopiston tutkimuksessa vertailtiin kirkasvaloa, korvavaloa ja lumekorvavaloa. ”Näistä kirkasvalolla on havaittu olevan fysiologisia vaikutuksia melatoniinin pitoisuuden nousun ja koetun vireyden osalta.

Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Suomen Kuvalehti julkaisi tiedesivullaan jutun, jossa todettiin, ettei Valkee-korvavalolaite tehoa kaamosmasennukseen.  Lehti perusteli kantaansa sillä, että ihmisen aivoista ei ole todistetusti löydetty valoon reagoivaa solukkoa sekä heikolla tieteellisellä näytöllä ja sveitsiläisellä tutkimuksella, jossa oli tutkittu valon vaikutusta melatoniinin pitoisuuden nousuun ja vireystilaan.

Julkisen sanan neuvoston katsoo, että kantelijan edustama yritys joutui artikkelissa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Tämä johtui muun muassa siitä, että yrityksen valmistaman ja markkinoiman laitteen teho kiistettiin jutussa täysin. Lisäksi juttu alkoi asenteellisuuteen viittaavalla maininnalla Skepsis ry:n Huuhaa-palkinnosta. Yritystä ei kuultu jutussa samanaikaisesti. Asiantuntijoiden käsitykset ja tulkinnat kirkasvalokuuloketta koskevista tutkimuksista ovat hyvin ristiriitaisia ja asiassa etsitään vielä lopullista totuutta. Näistä syistä kantelijalle syntyi neuvoston mielestä oikeus omaan kannanottoon.

Julkisen sanan neuvoston katsoo, että Suomen Kuvalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Lauri Karppi, Veera Ristikartano, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Valkama.  

Päätöstä korjattu neuvoston kokouksessa 20.8.2014 päätöspöytäkirjan tarkastuksessa
havaitun virheen vuoksi. Ratkaisu ei vastannut neuvoston kokouksessaan 18.6.2014 tekemää päätöstä, ja siksi siitä poistettiin viittaukset Journalistin ohjeiden kohtaan 20.

Tämä päätös on avattu 10150 kertaa