PÄÄTÖKSET

Langettava 7209/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

MTV Uutisten julkaisemassa nettijutussa oli olennainen asiavirhe, jota se ei korjannut saatuaan virheestä korjauspyynnön. MTV korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7203/SL/19
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, otsikko

Savon Sanomat julkaisi pääkirjoituksen, joka otti kantaa kannabiksen käytön rangaistavuuden poistoa ajavaan kansalaisaloitteeseen. Kirjoituksessa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7194/SL/19
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennainen asiavirhe. Vaikka lehti oli saanut virheestä selvän korjauspyynnön pian jutun julkaisun jälkeen, se korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Langettava 7189/AL/19
Caravan

Haastateltavan oikeudet

Matkailuautoilun erikoislehti julkaisi jutun, jossa haastateltu esitteli matkailuautoaan. Juttu julkaistiin myös iltapäivälehdessä osana lehtien keskenään sopimaa järjestelyä. Haastatellulle ei kerrottu, että haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä.
 

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Vapauttava 7152/SL/19
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, joka käsitteli säätiön toimintaan liittyvää kiistaa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, eivätkä kantelijat joutuneet niin kielteiseen julkisuuteen, että niitä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 5447/AL/14

Vastaaja: Suomen Kuvalehti

Asia: Oikeus omaan kannanottoon

Ratkaistu: 18.6.2014

Lehti julkaisi tiedetoimittajan poleemisen artikkelin, jossa kiistettiin täysin lääkintälaitteen toimivuus. Yritys joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti ei julkaissut kantelijan omaa kannanottoa. 

Kantelu 10.1.2014

Kantelu kohdistuu Suomen Kuvalehden (48/13) 29.11.2013 tiede-sivullaan julkaisemaan juttuun ”Korvavalo ei vakuuta”. Jutun ingressissä todettiin, että ”Valkeen kirkasvalokuulokkeet eivät auta kaamosmasennuksen oireisiin”. Kantelijan mukaan toimittaja ”referoi jutussa kolmea tutkimuslähdettä virheellisesti ja ohittaa tuoreempia tutkimuksia, jotka tuovat lisäymmärrystä Valkeen kirkasvalokuulokkeiden vaikutuksesta kaamosoireisiin”.

Kantelija mielestä Suomen Kuvalehden olisi pitänyt korjata seuraavat virheet:

Toimittaja referoi Baselin yliopiston tutkimusta käyttäen sitä esittämänsä väitteen yhtenä perusteluna. ”Tutkimuksessahan ei tutkittu kaamosmasentuneita potilaita eikä tutkimuksen tavoite ollut kaamosmasennuksen tutkiminen. Tutkimuksen kohteena oli yhden valoannoksen vaikutus ihmisen melatoniinieritykseen.”

Kantelijan mukaan toimittaja referoi väärin lisäksi kahta Oulun yliopistossa tehtyä tutkimusta, joissa on tutkittu korvakäytävän kautta annosteltavan kirkasvalon vaikutusta kaamosmasennukseen. ”Päinvastoin kuin toimittaja jutussa esittää, molemmat Oulun yliopiston tutkimukset osoittivat, että kirkasvalokuulokkeet auttavat kaamosmasennuksen oireisiin vähentäen niitä huomattavasti, mistä olemme Suomen Kuvalehdelle lähdeaineistona esittäneet kliinisten tutkimusten tulokset.”

Kantelija lähetti toimitukselle vastineen, jonka sisällöstä neuvoteltiin. Omaa kannanottoa ei julkaistu. Siitä käyty kirjeenvaihto on saanut kantelijan epäilemään, että Suomen Kuvalehdellä eikä toimittajalla ollut riittävästi tietoa laitteen lääkelaitedirektiivin mukaisista hyväksymisperusteista, -prosessista ja sen toimijoista.

”[Päätoimittaja] Ruokasen esittämä ymmärrys on virheellinen ja asiamme asiallisen käsittelyn kannalta erittäin raskauttava. Perustavaa laatua oleva väärinymmärrys viranomaisen Valkeen
lääkelaitteelle antamasta myynti- ja markkinointiluvasta ja sen perusteista johtaa jutussa
esiintyneisiin johtopäätöksiin ja kyseenalaistaa Valkeen uskottavuuden kaikessa sitä
seuraavassa argumentoinnissa.”

Vastineessa kantelija toteaa, että Valkeen esittämä tieteellinen näyttö korvavalolaitteen tehosta koostuu yhdestä eläinkokeesta, kahdesta kliinisestä kokeesta, kahdesta fMRI-tutkimuksesta ja kahdeksasta itsenäisestä, kolmansien osapuolien tekemästä tutkimuksesta. Yrityksen sivuilta on linkki muiden muassa oululaiseen tutkimukseen joka on julkaistu 29.5.2012 The World Journal of Neuroscience -lehdessä. Tutkimuksessa havaittiin, että sen tulokset vahvistavat aiemmat oletukset siitä, että aivoissa on valolle herkkiä proteiineja. Tutkimuksen mukaan aivot reagoivat korvan kautta annettuun valoon ja että sillä on vaikutus mielialaan. 

Kantelija epäilee myös, että koska toimittaja kirjoittaa näin, on perusteltua olettaa, ettei hän tiedä Valkeen saaneen viranomaisilta hyväksynnän kirkasvalolaitteelle ja sen markkinointiin kaamosmasennukseen.

Suomen Kuvalehden vastaus 25.2.2014

Vastauksessaan Julkisen sanan neuvostolle päätoimittaja Tapani Ruokanen toteaa, että Suomen Kuvalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Päätoimittajan mukaan kantelija tai hänen edustamansa yritys eivät ole joutuneet erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi Suomen Kuvalehden artikkelissa, eikä kantelijalla ole siksi oikeutta omaan kannanottoon.

Päätoimittajan mukaan Suomen Kuvalehden artikkelin taustana on ollut Helsingin Sanomissa aiemmin julkaistu artikkeli, joka oli otsikoitu ”Kirkasvalokuulokkeissa on tehoa”.
Suomen Kuvalehden johtopäätös kirkasvalokuulokkeiden tehottomuudesta on päätoimittajan mukaan perusteltu, eikä kantelussa tai sitä ennen käydyssä kirjeenvaihdossa ole esitetty artikkelissa olleen sellaisia asiavirheitä, jotka olisi tullut oikaista. Artikkelissa viitattujen tutkimusten ja selvitysten johtopäätöksenä jutun kirjoittanut toimittaja esittää, että relevanttia tieteellistä näyttöä kirkasvalokuulokkeiden terveysvaikutuksista kaamosmasennukseen ei ole esitetty.

Päätoimittajan näkemyksen mukaan johtopäätös perustuu ”ensinnäkin siihen, että ihmisen aivoissa ei ole tieteellisesti löydetty valolle herkkiä soluja. Näiden solujen olemassaolo taas on perusedellytyksenä sille, että valo voisi ylipäänsä korvan kautta annosteltuna vaikuttaa ihmisen vuorokausirytmiin ja mielialaan. Mahdollisia hiirillä tehtyjä tutkimuksia ja näiden tuloksia ei voi pitää riittävänä tieteellisenä näyttönä arvioitaessa valolle herkkien solujen löytymistä myös ihmisen aivoista.”

Päätoimittajan mukaan johtopäätöstä tukeva toinen seikka on se, että ”kaamosmasennuksesta kärsivien vertailututkimuksessa ei saatu sellaisia osallistujien näkemyksiä, jotka eivät olisi selitettävissä ns. plasebo- eli lumevaikutuksella”. ”Vertailututkimuksesta oli päinvastoin pääteltävissä, että kirkasvalokuulokkeilla ei ole terveysvaikutuksia sen johdosta, että eri määrän kirkasvaloa saaneiden vertailuryhmien välillä ei havaittu eroja.”

Päätoimittajan kolmas perustelu koskee Baselin yliopiston tutkimuksen tuloksia, joita artikkelissa käytettiin Valkeeta vastaan. Päätoimittajan mukaan Baselin yliopiston tutkimuksessa vertailtiin kirkasvaloa, korvavaloa ja lumekorvavaloa. ”Näistä kirkasvalolla on havaittu olevan fysiologisia vaikutuksia melatoniinin pitoisuuden nousun ja koetun vireyden osalta.

Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Suomen Kuvalehti julkaisi tiedesivullaan jutun, jossa todettiin, ettei Valkee-korvavalolaite tehoa kaamosmasennukseen.  Lehti perusteli kantaansa sillä, että ihmisen aivoista ei ole todistetusti löydetty valoon reagoivaa solukkoa sekä heikolla tieteellisellä näytöllä ja sveitsiläisellä tutkimuksella, jossa oli tutkittu valon vaikutusta melatoniinin pitoisuuden nousuun ja vireystilaan.

Julkisen sanan neuvoston katsoo, että kantelijan edustama yritys joutui artikkelissa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Tämä johtui muun muassa siitä, että yrityksen valmistaman ja markkinoiman laitteen teho kiistettiin jutussa täysin. Lisäksi juttu alkoi asenteellisuuteen viittaavalla maininnalla Skepsis ry:n Huuhaa-palkinnosta. Yritystä ei kuultu jutussa samanaikaisesti. Asiantuntijoiden käsitykset ja tulkinnat kirkasvalokuuloketta koskevista tutkimuksista ovat hyvin ristiriitaisia ja asiassa etsitään vielä lopullista totuutta. Näistä syistä kantelijalle syntyi neuvoston mielestä oikeus omaan kannanottoon.

Julkisen sanan neuvoston katsoo, että Suomen Kuvalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Lauri Karppi, Veera Ristikartano, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Valkama.  

Päätöstä korjattu neuvoston kokouksessa 20.8.2014 päätöspöytäkirjan tarkastuksessa
havaitun virheen vuoksi. Ratkaisu ei vastannut neuvoston kokouksessaan 18.6.2014 tekemää päätöstä, ja siksi siitä poistettiin viittaukset Journalistin ohjeiden kohtaan 20.

Tämä päätös on avattu 10543 kertaa