2014 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 5585/SL/14
Kymen Sanomat

Ihmisarvo, kielteinen julkisuus

Lehti julkaisi kolumnin, jossa suhtauduttiin väheksyen ja jopa halveksuen kaupungissa järjestettyyn messutapahtumaan. Alatyyliset ilmaisut eivät kohdistuneet tunnistettaviin henkilöihin. Tämän vuoksi ne voi sananvapauden nimissä sallia.

Langettava 5582/SL/14
Ilta-Sanomat

valokuva, yksityiselämän suoja

Lehti teki jutun pilvipalvelujen kautta julkisuuteen vuotaneista julkkisten alastonkuvista. Jutun yhteydessä oli kuvituskuva tytöstä, jolla oli älypuhelin kädessään. Alaikäinen henkilö oli tunnistettavissa kuvasta.

Vapauttava 5580/R/14
Radio City

Piilomainonta

Radiossa haastateltiin jääkiekkovalmentajaa, joka haastattelun lopussa ryhtyi kehumaan kauppaketjua. Myös toimittaja lähti mukaan kehuihin. Toimituksellisen ja kaupallisen aineiston raja pysyi silti riittävän selvänä.

Vapauttava 5577/SL/14
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti esitteli jutussaan espanjalaisen valokuvaajan ja hänen valokuviaan, jotka kertoivat maan kiinteistömarkkinoiden lamasta. Maininta Espanjan työttömyysluvuista ei ollut täsmällinen, mutta tässä yhteydessä kyse ei ollut olennaisesta asiavirheestä.

Vapauttava 5574/SL/14
Etelä-Suomen Sanomat

Virheen korjaus

Huumeongelmista kertoneessa jutussaan lehti mainitsi työikäisten miesten yleisimmäksi kuolinsyyksi alkoholin. Kyse ei ollut olennaisesta asiavirheestä. Lehden tieto perustui aiempaan tilastointitapaan.

Langettava 5571/SL/14
Helsingin Uutiset

Virheen korjaaminen

Lehden kolumnisti kirjoitti, että julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on pian 60 prosenttia. Virhettä ei korjattu pyynnöstä huolimatta.

Langettava 5570/SL/14
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti kertoi Britannian taloutta käsitelleessä jutussaan, että maan työllisyysaste on lamavuosia korkeampi, vaikka se on edelleen matalammalla tasolla. Lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut olennaista asiavirhettä.

Langettava 5569/YLE/14
Yleisradio

samanaikainen kuuleminen, virheen korjaus

Tv-ohjelma raportoi sitkeästä ja kauan jatkuneesta laiturikiistasta. Juttuun sisältyi asiavirheitä, eikä kantelijaa kuultu lainkaan. Toimitus korjasi asiavirheet puutteellisesti ja kohteli oikaisupyynnön tehnyttä kantelijaa yliolkaisesti. Toimittajan asiaa sivuava kolumni pahensi tilannetta. Langettava päätös äänin 11–1. Eriävät mielipiteet langettavasta päätöksestä ja lisäksi sen perusteista.

Langettava 5561/SL/14
Iltalehti

Totuudenmukaisuus, Tietojen tarkistaminen, Onnettomuuden uhrin hienovarainen kohtelu

Lehti julkaisi tarkistamattomia ja virheellisiä tietoja. Se lisäsi onnettomuuden uhrin lähipiirin kärsimystä. Samalla lehti jätti huomioimatta uhrin hienovaraisen kohtelun.

Vapauttava 5559/SL/14
Sipoon Sanomat

Totuudenmukaisuus, Tietojen tarkistaminen, Tosiasioiden, mielipiteiden ja sepitteen erottaminen, Kielteinen julkisuus, kuuleminen jälkeenpäin

Lehti kertoi, että kantelija oli toisen henkilön kanssa päävastuussa hämminkiä aiheuttaneesta joukkoliikennereittien ja -aikataulujen uudistuksesta. Kantelija sai julkaista mielipiteensä jutun kommenttiosiossa netissä ja lehden seuraavassa numerossa. 

Vapauttava 5553/SL/14
Lapin Kansa

Virheen korjaus

Lehden pääkirjoituksessa käsiteltiin rattijuoppoutta vakavana yhteiskunnallisena ongelmana. Kantelija oli eri mieltä asian vakavuudesta, mutta ei vaatinut oikaisua.

Vapauttava 5551/SL/14
Etelä-Suomen Sanomat

virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, valokuva

Uutisessa oli useita olennaisia virheitä. Lehti korjasi ne julkaisemalla kokonaan uuden jutun useita päiviä myöhemmin. Viiveen aiheutti monimutkaiseen asiakokonaisuuteen perehtyminen ja yksittäisten faktojen tarkistus.

Vapauttava 5550/SL/14
Karjalainen

Virheen korjaus, otsikko

Uutisessa oli useita olennaisia virheitä. Lehti korjasi ne julkaisemalla kokonaan uuden jutun useita päiviä myöhemmin. Viive johtui asian monimutkaisuudesta ja faktojen tarkistuksesta.

Vapauttava 5549/SL/14
Suomen Tietotoimisto

Virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen

STT välitti asiakkailleen uutisen, jossa lainattiin virheellistä sanomalehtiuutista. Uutistoimisto julkaisi oikaisun, kun se oli saanut riittävän varmuuden korjausta vaatineista tiedoista.

Vapauttava 5548/AL/14
Talouselämä

Virheen korjaus

Lehti julkaisi STT:n välittämän uutisen, jossa oli virheellistä tietoa. Virheet korjattiin, kun STT lähetti lehdelle oikaisun.

Langettava 5547/SL/14
Turun Sanomat

Virheen korjaaminen

Lehti kertoi, että julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on 58 prosenttia, kun kyseessä oli kulujen suhde bruttokansantuotteeseen. Virhettä ei korjattu pyynnöstä huolimatta.

Vapauttava 5545/SL/14
Hämeen Sanomat

Virheen korjaus

Lehden pääkirjoituksessa oli virhe. Se korjattiin painetussa lehdessä seuraavana päivänä. Verkossa korjaus viivästyi teknisen syyn vuoksi, mutta siitä ei aiheutunut kenellekään kohtuutonta haittaa.

Vapauttava 5536/SL/14
Syd-Österbotten

Haastateltavan oikeudet, Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun sosiaaliseen mediaan levinneestä sanaharkasta kaksikielisen kaupungin leirintäalueen kioskilla. Lehti julkaisi myös pilakuvan, jossa leirintäalueyrittäjää verrattiin Pekka Puupäähän. Pilapiirros ei ollut loukkaava, ja yrittäjä sai kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta lehdessä.

Vapauttava 5535/SL/14
Etelä-Saimaa

Virheen korjaus, samanaikainen kuuleminen, vastine

Lehti kertoi suureen rakennushankkeeseen liittyvistä epäkohdista jutussa, jossa kuultiin myös kantelijaa. Tämä olisi halunnut selvittää omia näkemyksiään vielä jutun jälkeen, mutta lehti torjui kantelijan kirjoituksen liian pitkänä.

Vapauttava 5526/SL/14
Lapin Kansa

Kielteinen julkisuus, kuuleminen jälkeenpäin

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli menetellyt puutteellisesti toimiessaan pesänhoitajana. Lehti julkaisi pari päivää myöhemmin täydentävän uutisen, jossa kantelija kiisti toimiinsa kohdistuneen arvostelun.

<< 1 2 3 4 5 >> 

Vapauttava 5402/SL/13

Vastaaja: Helsingin Sanomat, valokuvaaja Meeri Koutaniemi

Asia: Uhrin hienotunteinen kohtelu

Ratkaistu: 21.5.2014

Lehti kertoi kuvareportaasissaan kahden alaikäisen tytön ympärileikkauksesta Keniassa. Kuvien ottaminen ja niiden julkaisu eivät sisältäneet seikkoja, jotka olisivat vaarantaneet uhrien hienotunteisen kohtelun. Neuvoston vapauttava päätös äänin 13–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 7.1.2014

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 5.1.2014 julkaistuun reportaasiin "Hetki ennen silpomista – suomalaiskuvaaja todisti kahden tytön ympärileikkausta Keniassa".
 
Kantelu perustuu yksityisyyden suojan rikkomiseen ja rikoksen uhrin hienotunteiseen kohteluun.

Aihe on kantelijan mukaan tärkeä, mutta Helsingin Sanomat on viihteellistänyt kehitysmaan lasten kärsimyksen tekemällä kohujutun länsimaiseen lehteen. Suomalaisille on varmasti aivan selvää, että ihmisten silpominen on kauhea asia, eivätkä he tarvitse tällaisia juttuja. Kantelija haluaakin herättää keskustelua siitä, miten noiden tyttöjen oikeudet rikoksen uhrina toteutuvat, kun kuvia heidän silpomisestaan ja tuskasta huutavista kasvoistaan katsotaan aamukahvipöydässä.

Kantelija kysyy, kenen mielestä olisi hyvä ajatus ottaa kuvia ja julkaista niitä jonkun omasta lapsesta, kun hänelle tehdään raakaa väkivaltaa? Ovatko tytöt itse tienneet heidän tuskansa dokumentoinnista? Miten tässä artikkelissa toteutuvat Unicefin lapsen oikeudet esimerkiksi yksityisyyteen, kotirauhaan ja siihen, että hänen kunniaansa ja mainettaan ei saa halventaa.

Helsingin Sanomien vastaus 7.2.2014

Helsingin Sanomilta ja valokuvaaja Meeri Koutaniemeltä pyydettiin yhteinen vastaus kanteluun.

Jutun merkitys
Päätoimittaja Kaius Niemi vastaa, että Journalistin ohjeiden ensimmäisen kohdan mukaan ihmisillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Ympärileikkaus on vakava ihmisoikeusrikos. Hirveitä ja vastenmielisiä asioitakaan ei ole syytä jättää kertomatta.

Ympärileikkaus on Niemen vastauksen mukaan tärkeä aihe myös suomalaisille lukijoille, koska Suomessakin asuvia naisia on ympärileikattu. Kun ihmiset saavat tietoa toimenpiteestä ja sen seurauksista, he toivottavasti toimivat leikkausta vastaan. Näin myös Niemen mukaan tapahtui. Jutun julkaisun jälkeen lukuisat lukijat ottivat yhteyttä ja kertoivat lahjoittaneensa rahaa ympärileikkausta vastustaville järjestöille.

Myös maahanmuuttajat seuraavat Helsingin Sanomia. Ympärileikkauksen avoin ja asiallinen käsittely suomalaisessa yhteiskunnassa voi vaikuttaa siihen, että maahanmuuttajat rohkaistuvat puhumaan omista kokemuksistaan. Juuri näin Niemen mukaan kävikin. Ainakin kolme naista tuli esiin ensimmäistä kertaa Suomessa omilla nimillään kertoakseen omasta ympärileikkauksestaan.

Tietojen hankinta
Valokuvaaja Meeri Koutaniemi matkusti Keniaan kuvaamaan ympärileikkausta saatuaan Maasai-heimoon kuuluvalta perheeltä luvan seurata kahden 14-vuotiaan tytön ympärileikkausta. Päätoimittajan vastauksen mukaan kuvaaja kutsuttiin perheen vieraaksi ympärileikkausjuhlien ajaksi, ja hän vietti ympärileikkausta edeltäneen yön kylässä. Kenelläkään ei Niemen mukaan ollut epäselvyyttä siitä, mitä tarkoitusta varten kuvaaja oli paikalla.

Tytöt itse suostuivat kuvattaviksi. Helsingin Sanomien omien eettisten ohjeiden mukaisesti alle 15-vuotiaiden lasten vanhemmilta on myös kysyttävä lasten haastatteluun lupa. Kuvaaja sai molempien tyttöjen vanhemmilta ensin suullisen ja myöhemmin kirjallisen luvan kuvaamiseen ja siihen, että kuvia voidaan käyttää kuvaajan päättämällä tavalla. Niemen vastauksen mukaan erikseen sovittiin, että tyttöjen kasvot saavat näkyä kuvissa.

Koutaniemi puolestaan lupasi Niemen mukaan pitää tyttöjen nimet ja kylän tarkan sijainnin salassa. Vanhempien kanssa sovittiin myös, ettei kuvia julkaista kenialaisessa sanomalehdessä. Ympärileikkaus on Keniassa laitonta. Kuvaajalla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa itse ympärileikkaukseen, vaan se tehtiin ja olisi tehty riippumatta siitä, oliko hän paikalla vai ei. Kuvaajan läsnäolo ei siis Niemen vastauksen mukaan vaikuttanut tyttöjen kohteluun.

Tietojen julkaisu
Kun kuvat julkaistiin, toimitus ja kuvaaja pohtivat kuvien käyttöä eri näkökulmista. Lehti teki Niemen mukaan julkaisupäätöksen tietoisena siitä, että verkon takia kuvat saattaisivat olla nähtävissä myös Keniassa. Tyttöjen nimet muutettiin ja kylän sijaintipaikka salattiin, kuten Koutaniemi oli kuvattavien kanssa sopinut.

Toimitus punnitsi myös tyttöjen tunnistettavuutta. Vaikka joku tunnistaisikin heidät Keniassa, tytöille ei koidu vahinkoa, koska Maasai-kulttuurissa ympärileikkaus nostaa tyttöjen sosiaalista statusta eikä leimaa heitä. Tässä mielessä ympärileikkauksen uhrit eivät ole päätoimittajan vastauksen mukaan rinnastettavissa esimerkiksi raiskauksen uhreihin, jotka saattaisivat tulla julkisuuden takia halveksituiksi yhteisössään. Toimitus myös harkitsi Niemen mukaan tarkkaan ja erikseen jokaisen kuvan julkaisua. Lehti halusi välittää lukijoille todenmukaisen kuva ympärileikkauksesta, mutta ei halunnut järkyttää herkimpiä tai nuorimpia lukijoitaan.

Hienotunteisuus
JSN on todennut käsittelevänsä kantelun kohteena olevaa asiaa ainoastaan Journalistin ohjeiden kohdan 28 perusteella: "Sairaus- ja kuolemantapauksissa sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta". Helsingin Sanomien käsityksen mukaan ohjekohta on tarkoitettu nimenomaan esimerkiksi onnettomuuksien ja rikosten uhrien eli asianosaisten suojaksi.

Päätoimittaja Niemi vastaa, että sekä Helsingin Sanomat että Meeri Koutaniemi toimivat hienotunteisesti pyytämällä luvan kohteilta ja heidän vanhemmiltaan, salaamalla heidän oikeat nimensä ja asuinpaikkansa sekä punnitsemalla sitä, että tyttöjen tunnistaminenkaan ei johtaisi heidän häpäisemiseensä omassa yhteisössään.

Ratkaisu

Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30).

Julkisen sanan neuvosto ei käsittele kantelua Journalistin ohjeiden 27. kohdan eli yksityiselämän suojan perusteella, koska kantelun käsittelyyn ei näiltä osin ole mahdollista saada asianomistajien suostumusta. Neuvostolla on ollut käytössään ympärileikattujen tyttöjen huoltajan valokuvaajalle antama suostumus kuvaamiseen ja kuvien julkaisuun. Sitä ei kuitenkaan liitetä kantelumateriaaliin, etteivät tyttöjen oikeat nimet paljastu.

Helsingin Sanomat julkaisi kuvareportaasin kahden kenialaisen, noin 14-vuotiaan tytön ympärileikkauksesta. Kuvaamiseen ja kuvien julkaisuun oli kirjallinen lupa tyttöjen holhoojalta, joka vakuuttaa keskustelleensa kuvaamisesta myös tyttöjen kanssa. Holhooja sanoo tyttöjen myös ymmärtäneen, mistä on kyse. Tytöistä käytettiin tekaistuja nimiä, mutta he esiintyivät kuvissa omilla kasvoillaan. Naisten ympärileikkaus eli ulkoisten sukuelinten silpominen on Keniassa laitonta. Suomessa se tulkitaan törkeäksi pahoinpitelyksi ja YK on todennut sen rikkovan ihmisoikeuksia.

Vaikka ratkaisussa ei käsitelläkään yksityisyyden suojaa, neuvosto toteaa uhrien olevan tunnistettavissa kasvokuvista. Neuvoston mielestä Helsingin Sanomien julkaiseman kuvareportaasin teho kuitenkin perustui avuttomien uhrien ilmeistä välittyvään hätään ja kauhuun. Ympärileikkauksen kuvaaminen kasvottomana olisikin ollut pelkkä kliininen toimenpide.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomilla oli painavat yhteiskunnalliset perusteet julkaista kuvareportaasi. Tyttöjen silpominen on edelleen yleistä Afrikassa ja Lähi-idässä, vaikka se on useimmiten laitonta ja rikkoo ihmisoikeuksia sekä on ristiriidassa YK:n lasten oikeuksien julistuksen kanssa. Myös suomalaisilla on oikeus saada tietää, mitä muissa kulttuureissa tapahtuu, eikä asia ole tuntematon Suomessakaan. Tällaisten kuvien näkeminen tuntuu vastenmieliseltä, mutta pahan olon tunne ei riitä julkaisukiellon perusteeksi. Journalistin ohjeista ei liioin löydy edellytyksiä tuomita kuvien julkaisemista. Neuvoston mielestä kuvareportaasi oli tässä tapauksessa perusteltu myös kannanottona silpomista vastaan.

Journalistin ohjeissa todetaan, että hankittaessa tietoja rikoksen uhreista ja heistä uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Vaatimuksella on erityisen painavat perusteet, koska uhrit olivat lapsia. Neuvoston mielestä valokuvaaja osoitti riittävää hienotunteisuutta hankkiessaan kuvattavien huoltajan suostumuksen kuvaukseen ja kuvien julkaisuun.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 


Ratkaisun tekivät:
Vapauttavan puolesta äänestivät Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Jyrki Huotari, Timo Huovinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Anssi Halmesvirta, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Salla Vuorikoski. Langettavaa äänesti Marja Irjala.


Marja Irjalan eriävä mielipide:
Kyse on alaikäisistä lapsista. Kaikki esitetyt kuvat eivät noudata Journalistin ohjeiden edellyttämää hienotunteisuutta kyseisiä lapsia kohtaan.

Tämä päätös on avattu 8191 kertaa