PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Langettava 6899/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin järjestön rahoittavan tapahtumaa, jonka oli edellisvuonna epäilty olleen osa Venäjän propagandaa. Järjestö joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta Yle ei kuullut sitä samanaikaisesti eikä jälkikäteen.

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6864/PALE/18
Tekijä

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kantelijan maahantuoman autonostimen olevan luovutuskiellossa. Lehti oli tarkistanut tietojaan laajasti eikä jutussa ollut olennaista asiavirhettä, jota lehti ei olisi oikaissut. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Kantelija ei ole kuitenkaan neuvotellut lehden kanssa muusta kuin jutun oikaisemisesta.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 5402/SL/13

Vastaaja: Helsingin Sanomat, valokuvaaja Meeri Koutaniemi

Asia: Uhrin hienotunteinen kohtelu

Ratkaistu: 21.5.2014

Lehti kertoi kuvareportaasissaan kahden alaikäisen tytön ympärileikkauksesta Keniassa. Kuvien ottaminen ja niiden julkaisu eivät sisältäneet seikkoja, jotka olisivat vaarantaneet uhrien hienotunteisen kohtelun. Neuvoston vapauttava päätös äänin 13–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 7.1.2014

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 5.1.2014 julkaistuun reportaasiin "Hetki ennen silpomista – suomalaiskuvaaja todisti kahden tytön ympärileikkausta Keniassa".
 
Kantelu perustuu yksityisyyden suojan rikkomiseen ja rikoksen uhrin hienotunteiseen kohteluun.

Aihe on kantelijan mukaan tärkeä, mutta Helsingin Sanomat on viihteellistänyt kehitysmaan lasten kärsimyksen tekemällä kohujutun länsimaiseen lehteen. Suomalaisille on varmasti aivan selvää, että ihmisten silpominen on kauhea asia, eivätkä he tarvitse tällaisia juttuja. Kantelija haluaakin herättää keskustelua siitä, miten noiden tyttöjen oikeudet rikoksen uhrina toteutuvat, kun kuvia heidän silpomisestaan ja tuskasta huutavista kasvoistaan katsotaan aamukahvipöydässä.

Kantelija kysyy, kenen mielestä olisi hyvä ajatus ottaa kuvia ja julkaista niitä jonkun omasta lapsesta, kun hänelle tehdään raakaa väkivaltaa? Ovatko tytöt itse tienneet heidän tuskansa dokumentoinnista? Miten tässä artikkelissa toteutuvat Unicefin lapsen oikeudet esimerkiksi yksityisyyteen, kotirauhaan ja siihen, että hänen kunniaansa ja mainettaan ei saa halventaa.

Helsingin Sanomien vastaus 7.2.2014

Helsingin Sanomilta ja valokuvaaja Meeri Koutaniemeltä pyydettiin yhteinen vastaus kanteluun.

Jutun merkitys
Päätoimittaja Kaius Niemi vastaa, että Journalistin ohjeiden ensimmäisen kohdan mukaan ihmisillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Ympärileikkaus on vakava ihmisoikeusrikos. Hirveitä ja vastenmielisiä asioitakaan ei ole syytä jättää kertomatta.

Ympärileikkaus on Niemen vastauksen mukaan tärkeä aihe myös suomalaisille lukijoille, koska Suomessakin asuvia naisia on ympärileikattu. Kun ihmiset saavat tietoa toimenpiteestä ja sen seurauksista, he toivottavasti toimivat leikkausta vastaan. Näin myös Niemen mukaan tapahtui. Jutun julkaisun jälkeen lukuisat lukijat ottivat yhteyttä ja kertoivat lahjoittaneensa rahaa ympärileikkausta vastustaville järjestöille.

Myös maahanmuuttajat seuraavat Helsingin Sanomia. Ympärileikkauksen avoin ja asiallinen käsittely suomalaisessa yhteiskunnassa voi vaikuttaa siihen, että maahanmuuttajat rohkaistuvat puhumaan omista kokemuksistaan. Juuri näin Niemen mukaan kävikin. Ainakin kolme naista tuli esiin ensimmäistä kertaa Suomessa omilla nimillään kertoakseen omasta ympärileikkauksestaan.

Tietojen hankinta
Valokuvaaja Meeri Koutaniemi matkusti Keniaan kuvaamaan ympärileikkausta saatuaan Maasai-heimoon kuuluvalta perheeltä luvan seurata kahden 14-vuotiaan tytön ympärileikkausta. Päätoimittajan vastauksen mukaan kuvaaja kutsuttiin perheen vieraaksi ympärileikkausjuhlien ajaksi, ja hän vietti ympärileikkausta edeltäneen yön kylässä. Kenelläkään ei Niemen mukaan ollut epäselvyyttä siitä, mitä tarkoitusta varten kuvaaja oli paikalla.

Tytöt itse suostuivat kuvattaviksi. Helsingin Sanomien omien eettisten ohjeiden mukaisesti alle 15-vuotiaiden lasten vanhemmilta on myös kysyttävä lasten haastatteluun lupa. Kuvaaja sai molempien tyttöjen vanhemmilta ensin suullisen ja myöhemmin kirjallisen luvan kuvaamiseen ja siihen, että kuvia voidaan käyttää kuvaajan päättämällä tavalla. Niemen vastauksen mukaan erikseen sovittiin, että tyttöjen kasvot saavat näkyä kuvissa.

Koutaniemi puolestaan lupasi Niemen mukaan pitää tyttöjen nimet ja kylän tarkan sijainnin salassa. Vanhempien kanssa sovittiin myös, ettei kuvia julkaista kenialaisessa sanomalehdessä. Ympärileikkaus on Keniassa laitonta. Kuvaajalla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa itse ympärileikkaukseen, vaan se tehtiin ja olisi tehty riippumatta siitä, oliko hän paikalla vai ei. Kuvaajan läsnäolo ei siis Niemen vastauksen mukaan vaikuttanut tyttöjen kohteluun.

Tietojen julkaisu
Kun kuvat julkaistiin, toimitus ja kuvaaja pohtivat kuvien käyttöä eri näkökulmista. Lehti teki Niemen mukaan julkaisupäätöksen tietoisena siitä, että verkon takia kuvat saattaisivat olla nähtävissä myös Keniassa. Tyttöjen nimet muutettiin ja kylän sijaintipaikka salattiin, kuten Koutaniemi oli kuvattavien kanssa sopinut.

Toimitus punnitsi myös tyttöjen tunnistettavuutta. Vaikka joku tunnistaisikin heidät Keniassa, tytöille ei koidu vahinkoa, koska Maasai-kulttuurissa ympärileikkaus nostaa tyttöjen sosiaalista statusta eikä leimaa heitä. Tässä mielessä ympärileikkauksen uhrit eivät ole päätoimittajan vastauksen mukaan rinnastettavissa esimerkiksi raiskauksen uhreihin, jotka saattaisivat tulla julkisuuden takia halveksituiksi yhteisössään. Toimitus myös harkitsi Niemen mukaan tarkkaan ja erikseen jokaisen kuvan julkaisua. Lehti halusi välittää lukijoille todenmukaisen kuva ympärileikkauksesta, mutta ei halunnut järkyttää herkimpiä tai nuorimpia lukijoitaan.

Hienotunteisuus
JSN on todennut käsittelevänsä kantelun kohteena olevaa asiaa ainoastaan Journalistin ohjeiden kohdan 28 perusteella: "Sairaus- ja kuolemantapauksissa sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta". Helsingin Sanomien käsityksen mukaan ohjekohta on tarkoitettu nimenomaan esimerkiksi onnettomuuksien ja rikosten uhrien eli asianosaisten suojaksi.

Päätoimittaja Niemi vastaa, että sekä Helsingin Sanomat että Meeri Koutaniemi toimivat hienotunteisesti pyytämällä luvan kohteilta ja heidän vanhemmiltaan, salaamalla heidän oikeat nimensä ja asuinpaikkansa sekä punnitsemalla sitä, että tyttöjen tunnistaminenkaan ei johtaisi heidän häpäisemiseensä omassa yhteisössään.

Ratkaisu

Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30).

Julkisen sanan neuvosto ei käsittele kantelua Journalistin ohjeiden 27. kohdan eli yksityiselämän suojan perusteella, koska kantelun käsittelyyn ei näiltä osin ole mahdollista saada asianomistajien suostumusta. Neuvostolla on ollut käytössään ympärileikattujen tyttöjen huoltajan valokuvaajalle antama suostumus kuvaamiseen ja kuvien julkaisuun. Sitä ei kuitenkaan liitetä kantelumateriaaliin, etteivät tyttöjen oikeat nimet paljastu.

Helsingin Sanomat julkaisi kuvareportaasin kahden kenialaisen, noin 14-vuotiaan tytön ympärileikkauksesta. Kuvaamiseen ja kuvien julkaisuun oli kirjallinen lupa tyttöjen holhoojalta, joka vakuuttaa keskustelleensa kuvaamisesta myös tyttöjen kanssa. Holhooja sanoo tyttöjen myös ymmärtäneen, mistä on kyse. Tytöistä käytettiin tekaistuja nimiä, mutta he esiintyivät kuvissa omilla kasvoillaan. Naisten ympärileikkaus eli ulkoisten sukuelinten silpominen on Keniassa laitonta. Suomessa se tulkitaan törkeäksi pahoinpitelyksi ja YK on todennut sen rikkovan ihmisoikeuksia.

Vaikka ratkaisussa ei käsitelläkään yksityisyyden suojaa, neuvosto toteaa uhrien olevan tunnistettavissa kasvokuvista. Neuvoston mielestä Helsingin Sanomien julkaiseman kuvareportaasin teho kuitenkin perustui avuttomien uhrien ilmeistä välittyvään hätään ja kauhuun. Ympärileikkauksen kuvaaminen kasvottomana olisikin ollut pelkkä kliininen toimenpide.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomilla oli painavat yhteiskunnalliset perusteet julkaista kuvareportaasi. Tyttöjen silpominen on edelleen yleistä Afrikassa ja Lähi-idässä, vaikka se on useimmiten laitonta ja rikkoo ihmisoikeuksia sekä on ristiriidassa YK:n lasten oikeuksien julistuksen kanssa. Myös suomalaisilla on oikeus saada tietää, mitä muissa kulttuureissa tapahtuu, eikä asia ole tuntematon Suomessakaan. Tällaisten kuvien näkeminen tuntuu vastenmieliseltä, mutta pahan olon tunne ei riitä julkaisukiellon perusteeksi. Journalistin ohjeista ei liioin löydy edellytyksiä tuomita kuvien julkaisemista. Neuvoston mielestä kuvareportaasi oli tässä tapauksessa perusteltu myös kannanottona silpomista vastaan.

Journalistin ohjeissa todetaan, että hankittaessa tietoja rikoksen uhreista ja heistä uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Vaatimuksella on erityisen painavat perusteet, koska uhrit olivat lapsia. Neuvoston mielestä valokuvaaja osoitti riittävää hienotunteisuutta hankkiessaan kuvattavien huoltajan suostumuksen kuvaukseen ja kuvien julkaisuun.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 


Ratkaisun tekivät:
Vapauttavan puolesta äänestivät Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Jyrki Huotari, Timo Huovinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Anssi Halmesvirta, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Salla Vuorikoski. Langettavaa äänesti Marja Irjala.


Marja Irjalan eriävä mielipide:
Kyse on alaikäisistä lapsista. Kaikki esitetyt kuvat eivät noudata Journalistin ohjeiden edellyttämää hienotunteisuutta kyseisiä lapsia kohtaan.

Tämä päätös on avattu 8192 kertaa