5397/SL/14

Vapauttava

Lehti kertoi Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen omista johtamisongelmista. Juttu perustui pääosin henkilöstöbarometriin ja siitä tehtyihin johtopäätöksiin. Kantelijaan kohdistettu kritiikki ei ollut niin kohtuutonta, etteikö siihen olisi voinut vastata omalla kannanotolla.

Kantelu 3.1.2014

Kantelu koskee Iltalehdessä 28.12.2013 julkaistua juttua ”Työsuojelun pimeä puoli”. Kantelijan mukaan Iltalehden kirjoituksessa esitetyt näkemykset eivät vastaa tosiseikkoja. Hänen mukaansa Uudenmaan työsuojelupiirissä ei ylipäätään sen paremmin kuin Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella ole olemassa johtamisen ongelmia. Kantelija kuitenkin myöntää, että lähes 200 henkilön työyhteisössä on esiintynyt ja esiintyy joidenkin yksittäisten henkilöiden taholta tyytymättömyyttä johtajien toimintaan. Hänen mukaansa kirjoituksessa esitetyt raskaat syytökset johtamisen ongelmista ja niiden syvenemisestä eivät perustu ainakaan siihen faktatietoon, joka olisi ollut ja on saatavilla kyseisten henkilöiden johtamistavoista ja työpaikkojen työilmapiireistä.

Kantelija kertoo myös, ettei toimittajan esittämien näkemysten johdosta asianomaisia henkilöitä millään tavoin kuultu. Hän on toimittanut 1.1.2014 oikaisupyynnön Iltalehden päätoimittajille, ja hänelle on puhelimitse ilmoitettu, ettei Iltalehdellä ole tarvetta oikaisuun. Hänelle on kuitenkin kerrottu mahdollisuudesta vastineen laatimiseen.

Iltalehden vastaus 30.1.2014

Päätoimittaja Petri Hakalan mukaan Iltalehden julkaisemassa jutussa on ollut kyse yleisesti merkittävästä asiasta, josta lehden yleisöllä on ollut perusteltu oikeus saada tieto. Jutut ovat perustuneet ensisijaisesti Iltalehden saamaan henkilöstöbarometrikyselyyn ja sen vastauksiin. Henkilöstöbarometrin mukaan jopa 25 % vastuualueen työntekijöistä on ollut tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä vastuualueen johtamiseen. Näkemystä johtamisen suuresta puutteellisuudesta on lisäksi tukenut kyselyyn annetut kirjalliset vastaukset, joita on siteerattu artikkeleissa. Päätoimittaja korostaa, ettei toimittaja ole missään yhteydessä esittänyt omia näkemyksiään.

Barometriin ja sen johtopäätöksiin ovat jutussa saaneet ottaa kantaa kantelijan seuraaja sekä hänen nykyinen esimiehensä. Hakalan mukaan jutussa todetut mielipiteet kantelijan johtamistyylistä eivät ole edellyttäneet kantelijan samanaikaista kuulemista asiassa.

Päätoimittajan mukaan Iltalehden jutuissa ei ole todettu olleen asiavirheitä huomioiden lehden lähteiden kertoma sekä kantelijan oikaisupyynnössään esittämä, joten oikaisupyyntöön ei ole suostuttu. Kantelijan otettua yhteyttä lehteen, hänelle on tarjottu mahdollisuutta vastineeseen. Hän ei kuitenkaan ole tätä mahdollisuutta päätoimittajan mukaan halunnut käyttää.

Ratkaisu

Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeenpäin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Iltalehti julkaisi printissä kahden aukeaman jutun sekä lyhennetyn version netissä Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtamisongelmista. Juttu perustui henkilöstöbarometriin sekä siitä tehtyihin johtopäätöksiin. Lisäksi jutussa haastateltiin johtavia virkamiehiä, mutta ei kantelijaa. Hänet mainitaan jutussa nimeltä, ja hän on ollut yhteydessä lehteen sekä pyytänyt virheiden korjaamista. Lehden mukaan jutussa ei ollut korjattavaa, mutta toimitus kertoi kantelijalle mahdollisuudesta omaan kannanottoon. Kantelija ei ole tätä mahdollisuutta kuitenkaan käyttänyt.

Työsuojelun johtamisongelmat ovat yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, josta Iltalehden oli perusteltua tehdä juttu. Jutussa oli kuitenkin heikkouksia. Lehti kertoi epätäsmällisesti mm., että 25 prosenttia työntekijöistä oli tyytymättömiä johtamiseen. Tosiasiassa tätä mieltä oli 25 prosenttia vastanneista, jotka edustivat noin puolta koko henkilöstöstä. Lisäksi lehti ei tehnyt riittävän selväksi jutussa mainitsemiensa johtajien vastuusuhteita. Tämän vuoksi kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, joten häntä olisi ollut perusteltua kuulla samanaikaisesti.

Koska näin ei tehty, kantelijalle syntyi oikeus omaan kannanottoon. Hän ei sitä kuitenkaan käyttänyt, vaikka hänellä olisi ollut siihen mahdollisuus. Julkisen sanan neuvoston mielestä julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö siihen olisi voinut vastata omalla kannanotolla. Samalla kantelija olisi voinut korjata väittämänsä virheet jutusta.

Kantelijan on korkean virkamiesasemansa vuoksi siedettävä voimakastakin kritiikkiä. Lisäksi jutussa haastateltiin vastuualueen nykyistä johtajaa, joka sai mahdollisuuden tulkita henkilöstöbarometria omalta kannaltaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Jyrki Huotari, Timo Huovinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Anssi Halmesvirta, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Marja Irjala, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Salla Vuorikoski.