5379/SL/13

Vapauttava

Lehti kertoi STT:n välittämässä uutisessa albanialaisen huumeviljelmän työntekijöiden sairastuneen kannabismyrkytykseen. Helsingin Sanomat katsoi, että uutisessa ei ole olennaista virhettä. Lehti kuitenkin täydensi uutistaan ja julkaisi siinä yhteydessä myös korjauksen.

Kantelu 10.12.2013

Kantelun mukaan Helsingin Sanomat on julkaissut 2.11.2013 jutun ”Kannabisviljely myrkytti satoja ihmisiä albanialaisessa kylässä”. Siinä on kantelijan mukaan virhe, jota lehti ei ole oikaissut huolimatta lähteenä käyttämänsä STT:n oikaisusta, joka on välitetty 25.11.2014. Myös kantelija on huomauttanut lehteä virheestä 2.12.2013.

Helsingin Sanomien vastaus 6.2.2014

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi vastaa lehden julkaisseen 2.11.2013 uutisen albanialaisessa kylässä tapahtuneista myrkytyksistä. STT:n uutinen perustui Reutersin ja AFP:n juttuihin, joissa lähteenä oli Gjirokasterin kaupungin lääkäri Hysni Lluka. Päätoimittaja Niemi viittaa alkuperäisiin AFP:n ja Reutersin uutisiin ja niissä olleisiin tietoihin sekä haastatteluihin.

Niemen mukaan STT lähetti nimettömän suomalaisasiantuntijan lausuntoon perustuvan oikaisun uutiseensa 25.11.2013. Oikaisun mukaan ”Uutistoimistotietoihin perustuvassa jutussa kerrottiin, että sadat kannabisviljelmillä työskennelleet olivat tarvinneet hoitoa kannabismyrkytyksen vuoksi. Suomalaisen päihdeasiantuntijan mukaan kannabismyrkytystä ei voi saada viljelytöissä”.

Kantelija lähetti Niemen mukaan 2.12.2013 Helsingin Sanomien toimitukseen sähköpostiviestin, jossa hän kertoi STT:n julkaisemasta oikaisusta. AFP ja Reuters eivät Niemen mukaan tehneet omiin uutisiinsa oikaisuja tai jatkaneet tapauksen uutisointia.

Päätoimittajan mukaan STT:n laatimassa oikaisussa ei osoiteta, että uutisessa olisi journalistin ohjeissa tarkoitettua olennaista virhettä. Kansainväliset uutistoimistot eivät oikaisseet uutisiaan eikä Helsingin Sanomilla ollut syytä epäillä albanialaisen sairaalan antamia tietoja myrkytysoireista. Niemen mielestä STT:n haastattelema päihdeasiantuntija ei ole yhtä luotettava lähde kuin myrkytysoireita saaneita potilaita hoitanut lääkäri.

Uutisessa ei Niemen mukaan väitetä, että hoitoon hakeutuneet ihmiset olisivat saaneet oireensa viljelytöissä. STT:n tekemä oikaisu ei siksi korjaa uutisen virhettä, vaan täydentää sitä suomalaisen päihdeasiantuntijan mielipiteellä siitä, mistä myrkytykset eivät ole voineet johtua. Asian selvittämisen jälkeen Helsingin Sanomien juttuun lisättiin Niemen mukaan täsmennyksenä STT:n tieto suomalaisen päihdeasiantuntijan näkemyksestä.

Ratkaisu

Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka (JO 13). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20).

Helsingin Sanomat julkaisi 2.11.2013 STT:n uutisen, jonka lähteinä olivat AFP ja Reuters. Uutisen mukaan työskentely huumeviljelmällä vei satoja ihmisiä sairaalaan kannabismyrkytyksen vuoksi. Selviteltyään asiaa STT julkaisi 25.11.2013 uutiseen korjauksen. Se perustui suomalaisen päihdeasiantuntijan lausuntoon, jonka mukaan kannabismyrkytystä ei voi saada viljelytöissä. Helsingin Sanomat lisäsi tästä maininnan uutisen tekstiin, julkaisi sen lopussa korjauksen ja loivensi jutun otsikon ilmaisua ”Viljely myrkytti” muotoon ”Viljelyn väitettiin myrkyttäneen”. Uutisessa ei ole näkyvissä muokkauspäivämäärää.

Neuvostolla oli käytössään alkuperäiset Reutersin ja AFP:n jutut ratkaisua tehtäessä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Helsingin Sanomien tekninen tapa korjata virhe täyttää juuri ja juuri vuonna 2013 voimassa olleiden Journalistin ohjeiden vaatimukset. Korjaus on julkaistu alkuperäisen uutisen lopussa. Lisäksi lehti on täydentänyt juttuaan ja editoinut otsikkoa. Lukijalle tulee näin selväksi, mikä mahdollinen virhe tai täydennyksen kohde oli ja kuinka se korjattiin. Olisi ollut kuitenkin kohtuullista, että lehti olisi kertonut selkeästi, milloin ja miten se oli juttua muokannut.

Alkuperäisen uutisen STT:lle välittäneet Reuters ja AFP eivät korjanneet tai täydentäneet sitä. Uutisen omille asiakkailleen Suomessa välittänyt STT laati oikaisun, mutta sen selvittelyyn meni kolme viikkoa. Tietotoimistossa tehdyn jakeluvirheen vuoksi oikaisu ei heti tavoittanut kaikkia toimituksia. Kantelija huomautti Helsingin Sanomien toimitusta sähköpostitse viikko STT:n oikaisun jälkeen, mutta lehti ei nähnyt tarvetta oikaisuun.

Julkisen sanan neuvosto korostaa, että virhe on korjattava tai uutista on täydennettävä yleensä heti. Tässä tapauksessa Helsingin Sanomat pehmensi ja muutti juttua noin kuuden viikon kuluttua julkaisusta. Tämän lisäksi lehti teki jutun loppuun lisäyksen, jonka se nimesi korjaukseksi. Tästä ja viipeestä ei kuitenkaan voi katsoa aiheutuneen erityistä haittaa. Tämän takia neuvosto katsoo, että puutteineenkin virheen korjaus ja uutisen täydentäminen riittivät.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Timo Huovinen, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Anssi Halmesvirta, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.