5366/YLE/13

Langettava

Toimittaja kirjoitti anonyyminä esiintyvän henkilön ongelmista nettipelisivustolla. Koska kyse oli toimittajan puolisosta, toimittajan olisi pitänyt jäävätä itsensä jutun kirjoittamisesta.

Kantelu 29.11. ja 3.12.2013    

Kantelu kohdistuu kahteen Ylen nettisivuilla 20.11.2013 julkaistuun juttuun. Toinen niistä oli otsikoitu ”2 000 euron nettipelivoitto jäi saamatta – ei voi mitään”. Jutussa kerrottiin nimettömänä esiintyneen lappeenrantalaismiehen karvaista kokemuksista ulkomaisella nettipelisivustolla. Jutun mukaan myös hänen vaimonsa yritti selvittää sivuston toimintaa asiakaspalvelijan kanssa, mutta lopulta voitto jäi maksamatta. Kantelija kirjoittaa, että jutun mies on toimittajan aviopuoliso, mitä ei jutussa tuotu esiin. Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtaan 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

Kantelija viittaa kansainvälisellä pelaamiseen liittyvällä sivustolla käytyyn keskusteluun, jossa käsiteltiin Ylen juttua. Hän katsoo sen osoittavan, että pariskunta ei noudattanut pelisivuston ohjeita ja jäi siitä syystä ilman voittoa. Kantelijan mielestä toimittaja ei pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen eikä erottanut tosiasioita mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.

Samana päivänä julkaistussa toisessa jutussa ”Nettipelaaja saa hakea kuluttajasuojaa Maltalta” toimittaja haastatteli Poliisihallituksen hallitusneuvosta sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimiestä pelaajien kuluttajansuojasta. Jutussa mainittiin, että Suomen laki ei suojaa ulkomaisilla sivustoilla pelaajia. Kantelijan mielestä ”monopolihenkisten” juttujen ajoittaminen sellaisen päivän aamuun, jona EU-komissiolta odotettiin kantaa Suomen rahapelimonopoliin, todisti Raha-automaattiyhdistyksen hyvä veli -järjestelmän ulottuvan mediaan asti. Hän pitää juttuja piilomainontana ja katsoo toimituksen luovuttaneen päätösvaltaansa ulkopuolisille.

Ylen vastaus 16.12.2013

Päätoimittaja Atte Jääskeläinen kertoo, että toimittajan idea tehdä juttu nettipelaamisesta lähti tämän omista kokemuksistaan. Toimittaja halusi osoittaa, minkälaisia vaikeuksia monikansallisen yhtiön kanssa toimimisesta voi seurata. Jääskeläisen mukaan juttujen ajoittuminen samaan päivään EU-komission näkemyksen julkaisemisen kanssa oli sattumaa.

Jääskeläinen kirjoittaa, ettei toimittajan kanssa keskusteltu erikseen juttujen näkökulmasta tai nimettömän lähteen käyttämisestä. Toimittaja ilmoitti peliyhtiölle tekevänsä juttua ja kysyi sen näkökulmaa, mutta ei pyynnöistä huolimatta saanut vastausta.

Päätoimittajan mielestä aihetta käsiteltiin jutussa asiallisesti ja sille oli journalistiset perusteet. Lähtökohta oli valottaa kuluttajansuojaa ulkomaisten palveluntarjoajien kanssa.

Jääskeläinen kertoo tapauksen selvittelyn yhteydessä käyneen ilmi, että toisen jutun nimetön lähde oli toimittajan puoliso ja tämän vaimona esitelty henkilö oli toimittaja itse. ”Se, että tämä asia ja mahdollinen intressiristiriita ei ollut toimituksen päällikön tiedossa ennen jutun julkaisemista eikä tätä seikkaa myöskään kerrottu yleisölle, ei vastaa Ylen sisäisiä eettisiä ohjeita”, Jääskeläinen toteaa. Hänen mukaansa laiminlyöntiin on puututtu, ja juttuihin on jälkikäteen lisätty huomautus intressiyhteydestä. Jääskeläinen kuitenkin korostaa, että toimittaja aloitti juttujen tekemisen vasta siinä vaiheessa, kun hänen puolisonsa oli jo menettänyt rahansa.

Ratkaisu

Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan (JO 4). Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11).  Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12).

Nettipelaajan kokemuksia kuvaavassa jutussa kerrottiin miehestä, joka oli saanut ulkomaiselta peliyhtiöltä kirjeitse 50 euron pelirahalahjoituksen. Tilisiirto ei toiminut miehen odottamalla tavalla ja hän soitti palvelunumeroon.  Myös hänen vaimonsa keskusteli puhelimessa asiakaspalvelijan kanssa. Jutun mukaan ohjeiden anto puhelimessa ”kesti todella pitkään” eikä yllättäen maksulliseksi osoittautuneen puhelun hintaa kerrottu. Kun mies voitti pelissä, voiton siirto osoittautui ”todella monimutkaiseksi operaatioksi” ja jäi lopulta saamatta luottokorttiin liittyvien seikkojen vuoksi. Mies totesi olevansa pettynyt siihen, että hän tarvitsi pelaamiseen englannin taitoa, vaikka myyntikirje oli kirjoitettu suomeksi. Yle kertoi, että mies lopetti nettipelaamisen, mutta odottaa nyt kauhuissaan puhelinlaskua.  Toisessa jutussa viranomaiset kertoivat pelaajan olevan omillaan, jos hän tulee petetyksi ulkomaisilla sivustoilla.

Suomessa rahapelejä tarjoavat yksinoikeudella sellaiset yhteisöt, jotka on laissa erikseen mainittu. Ulkomaisilla sivustoilla pelaaminen ei riko lakia, mutta ulkomaiset yhtiöt eivät saa toimia tai mainostaa Suomessa. Kansainväliset peliyhtiöt kuitenkin kiertävät mainoskieltoa yleisesti. Juttujen julkaisupäivänä Euroopan komissio tiedotti hyväksyvänsä suomalaisen käytännön. Neuvoston mielestä oli luontevaa, että Yle julkaisi samana päivänä muitakin aiheeseen liittyviä juttuja. Mikään ei viittaa siihen, että Yle olisi luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

Pelaajan kokemuksista kertova juttu saattoi nimeltä mainitun pelifirman erittäin kielteiseen julkisuuteen. Olikin perusteltua pyytää yhtiöltä näkemys juttuun, vaikka se ei tarjoukseen tarttunutkaan. Kantelijan viittaus nettikeskusteluun ei myöskään vakuuta neuvostoa siitä, että kirjoitus olisi johtanut lukijoita harhaan tai sisältänyt virheellistä tietoa. Neuvoston tietojen mukaan kukaan ei ole pyytänyt Yleä oikaisemaan juttua tai tarjonnut sille omaa kannanottoaan.

Juttu kertoi toimittajan puolison karvaista kokemuksista, joissa toimittaja itsekin oli osallisena. Koska kyseessä oli uutinen eikä esimerkiksi kolumni, ja toimittajalla oli asiassa selvä intressi, hänen olisi pitänyt jäävätä itsensä jutun kirjoittamisesta. Juttu rikkoi Journalistin ohjeita ja asetti kyseenalaiseksi Ylen maineen luotettavana uutisvälineenä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa kanavalle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Lauri Karppi, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Salla Vuorikoski.