2013 PÄÄTÖKSET

Lausuma 5362/L/13
Lausuma piilomainonnasta
Vapauttava 5306/SL/13
Ilta-Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti kertoi suomalaisten suosikkilentokohteista. Jutun tiedot perustuivat saman konsernin verkossa toimivaan markkinapaikkaan, johon jutussa julkaistu linkki vei. Sivuston tilastojen käyttöä jutun lähteenä ei voi pitää piilomainontana. Konserniyhteyttä ei tarvinnut mainita, koska se jutun kannalta ei ollut olennaista.

Vapauttava 5300/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Haastattelu, otsikko

Yleisradio haastatteli kansanedustajaa ja päätteli haastattelun perusteella jutun otsikossa, että tämä muun muassa vastustaa syyrialaisten lasten vastaanottamista Suomeen. Haastattelussa oli muitakin kiistanalaisia tulkintoja, mutta Ylellä oli riittävät perustelut niille.

Vapauttava 5290/SL/13
Aamulehti

Otsikko

Otsikko kertoi e-pillereiden uhrista. Sille löytyi katetta jutusta.

Langettava 5289/SL/13
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehden pääuutinen perustui toisen välineen edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon. Koska lehteä myytiin toisen välineen skuupilla, lähde olisi pitänyt mainita jo kannen otsikossa.

Langettava 5288/SL/13
Iltalehti

Lainaaminen

Yksi lehden pääuutisista perustui toisen välineen edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon. Koska lehteä myytiin toisen välineen skuupilla, lähde olisi pitänyt mainita jo kannen otsikossa.

Vapauttava 5284/SL/13
Helsingin Sanomat

Haastattelu

Lehti haastatteli entistä pitkäaikaisasunnotonta. Toimitus korjasi jutun virheet jälkikäteen. Neuvoston mielestä lehden olisi ollut reilua lähettää haastatellulle hänen sitaattinsa luettavaksi etukäteen. Se ei kuitenkaan rikkonut Journalistin ohjeita. 

Vapauttava 5282/TV/13
MTV3.fi

Haastattelu

Toimittaja haastatteli poliitikkoa tv-uutisissa ja kertoi myöhemmin verkossa julkaistussa kolumnissaan muun muassa haastatellun käyttäytymisestä haastattelutilanteessa. Menettelytapa ei loukannut haastatellun oikeuksia.

Langettava 5274/SL/13
Ilkka

Virheen korjaus

Kolumni käsitteli alkoholin myyntirajoituksia. Siinä lainattiin tutkimusta, jota ei vielä ollut julkaistu. Neuvosto ei löytänyt perusteita kolumnissa esitetylle väitteelle alkoholiveron kevennyksen taloudellisista seurauksista.

Langettava 5273/SL/13
Pohjolan Sanomat

Virheen korjaaminen

Sanomalehden pääkirjoitus antoi virheellisen käsityksen syyttömyysolettamasta.  Kyse oli olennaisesta asiavirheestä, joka olisi pitänyt korjata.

Vapauttava 5269/SL/13
Ankkuri

Toisen työn käyttäminen

Lehti julkaisi näyttelykutsun mukana saamansa tekstin jutun yhteydessä. Koska tekstin käyttöä ei mitenkään ollut rajoitettu ja jutun alla oli kirjoittajan nimi, toimitus toimi asianmukaisesti ja hyvän journalistisen tavan mukaan.

Vapauttava 5263/SL/13
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, yksityisyyden suoja

Lehti käsitteli yrittäjyyskeskuksen rahankäyttöön ja johtamiseen liittyviä ristiriitoja. Sen hallituksen jäsenen nimen näkyminen jutun kuvassa ei rikkonut yksityisyyden suojaa. 

Vapauttava 5259/SL/13
Åbo Underrättelser

Samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi paikallisten kauppiaiden luopuvan kauppapaikastaan, koska heillä oli ollut erimielisyyksiä kiinteistön vuokraisännän kanssa. Häntä kuultiin jälkikäteen uudessa jutussa.

Vapauttava 5252/SL/13
Kaleva

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehden päätoimittaja kirjoitti kolumnipalstallaan lyhyen kommentin, jonka kantelija katsoi loukkaavan naisia ja sukupuoltaan vaihtavia henkilöitä. Kommentti ei neuvoston mielestä ollut niin rankka, että se olisi halventanut minkään ryhmän ihmisarvoa. Sananvapauden nimissä voi esittää myös provosoivia mielipiteitä.

Vapauttava 5251/PL/13
Miilu

Yksityisyyden suoja

Lehti kertoi kunnallisvalituksesta uutisoidessaan valittajien nimet, mikä paljasti myös yt-neuvottelujen perusteella lomautettujen nimiä. Kyse ei ollut kuitenkaan arkaluonteisesta seikasta, koska lomautukset ja talkoovapaat koskivat koko kunnan henkilökuntaa.

Vapauttava 5247/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen

Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistiin uutinen, jonka mukaan musiikkifestivaalin järjestysmiehet muun muassa potkivat yleisöä turva-aidan kaatumisen jälkeisessä tilanteessa. Uutinen perustui silminnäkijän kertomukseen. Festivaalijärjestäjää kuultiin samassa yhteydessä ja hän kiisti väitetyn järjestyksenvalvojien väkivallan.

Vapauttava 5246/SL/13
Helsingin Uutiset

Virheen korjaus, oma kannanotto

Lehti julkaisi uutisessaan olennaisesti virheellisen tiedon, jonka se korjasi välittömästi saatuaan oikean tiedon. Jutun yhteydessä julkaistiin myös kantelijan näkemys asiasta.

Langettava 5245/SL/13
Verkkouutiset

Virheen korjaaminen, otsikko

Lehti kertoi kansalaisaloitteen hylätyistä allekirjoituksista ja oikaisi myöhemmin juttuun sisältyneen olennaisen virheen kertomatta siitä yleisölle Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.
 

Langettava 5242/SL/13
Etelä-Suomen Sanomat, Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, alaikäiseen liittyvät arkaluonteiset tiedot

Sunnuntaisuomalaisen jutussa kerrottiin harvinaiseen ja vakavaan tautiin sairastuneesta miehestä. Jutussa mainittiin toistuvasti miehen olevan huolissaan siitä, että hänen alaikäinen lapsensa voi sairastua samalla tavalla. Tällaisen epäilyn levittäminen lapsesta oli kohtuutonta.

Vapauttava 5241/SL/13
Kaleva

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa kirjoitettiin kriittiseen sävyyn käräjäoikeuden laamannista. Merkittävänä tuomiovallan käyttäjänä hänen on kestettävä ammattirooliinsa kohdistuva kovakin arvostelu. Kritiikki ei ollut niin kohtuutonta, etteikö siihen olisi voinut vastata omalla kannanotolla. Äänestyspäätös 11–1. Eriävä mielipide päätöksen lopussa.

<< 1 2 3 4 5 6 >> 

Lausuma 5362/L/13

Vastaaja: Lausuma piilomainonnasta

Ratkaistu: 27.11.2013

Tausta lausumalle

Tiedotusvälineiden toimintaympäristö mullistuu internetin ja digitalisaation takia, ja yleisön mediankäyttö muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen. Nuoret kasvavat mobiililaitteiden ja tietokoneiden käyttäjiksi eivätkä kiinnity enää aiempien sukupolvien tavoin perinteisiin tiedotusvälineisiin. He käyttävät mediaa pääasiassa verkossa. Nettimaailma kiinnostaa myös ilmoittajia ja mainostajia. Kun tähän murrosajankohtaan on osunut myös poikkeuksellisen pitkä ja vaikea taantuma, tiedotusvälineet ovat menettäneet ilmoitus- ja mainostuloja.

Media on vastannut näihin haasteisiin kehittämällä digiaikaan sopivia toimintatapoja, virtaviivaistamalla organisaatioitaan sekä miettimällä uusia sisältöratkaisuja. Niiden toivotaan vetoavan yleisöön ja mainostajiin sekä vahvistavan tiedotusvälineiden asemaa sosiaalisen median paineessa. Jotkut uudet ratkaisut ovat herättäneet hämmennystä media-alan sisällä ja yleisön keskuudessa. On kysytty, eivätkö mediayhtiöt haluakaan noudattaa enää Journalistin ohjeiden kohtaa 16, jonka mukaan ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä ja piilomainonta on torjuttava. Kilpailu- ja kuluttajavirastokin on tähdentänyt lainsäädännön näkökulmasta tuon rajanvedon tärkeyttä. Julkisen sanan neuvosto on puolestaan törmännyt viime vuosina joihinkin karkeisiin piilomainontatapauksiin.

Piilomainontalausumiaan uudistava Julkisen sanan neuvosto järjesti Helsingissä 19.9.2013 laajan iltapäiväseminaarin, jonka avulla se halusi selvittää media-alan näkemyksiä Journalistin ohjeiden kohtaan 16. Kukaan ei ilmoittanut haluavansa linjanmuutosta tai linjan tarkistusta, vaikka media-alan sisältä kuulee silloin tällöin puheenvuoroja, joissa kysytään, onko kohdan 16 tiukka linjaus enää tarkoituksenmukainen. Seminaarissa vahvistui käsitys, että media-ala pitää murroksessakin menestymisensä yhtenä elinehtona journalistisen sisällön uskottavuutta ja luotettavuutta yleisön silmissä. Myös median liiketoiminnan kannalta nähdään tärkeäksi tehdä selvä ero journalistisen ja kaupallisen sisällön välille. Ilmoitus- ja mainostila on kauppatavaraa, journalistinen sisältö ei ole. Kuka ostaisi enää mainostilaa, jos kaupalliset viestit saisi upotettua osaksi journalismia? Selkeät pelisäännöt ovat kaikkien etu.

Uuteen linjaukseen on koottu keskeisiä periaatteita JSN:n seuraavista piilomainontalausumista:
1. Periaatelausuma piilomainonnasta, hyväksytty 1988
2. Lausuma piilomainontaa koskevassa asiassa 15.4.1998 (2703/L98)
3. Hymy-lehteä koskeva piilomainontalausuma 24.2.2004 (3298/L/03)
4. Lausuma piilo- ja tekstimainonnasta 12.10.2005 (3484/L/05)
5. Lausuma median riippumattomuudesta 25.1.2006 (3547/L/05)

Uusi lausuma sisältää keskeisiä osia edellä mainituista JSN:n piilomainontalinjauksista. Neuvoston aiemmat piilomainontalausumat siirretään arkistoon, koska asiasta kiinnostuneiden kannalta on helpompaa, että JSN:n piilomainontakanta selviää yhdestä dokumentista. Arkistointi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aiemmat lausumat menettäisivät merkityksensä ja velvoittavuutensa. Niissä on edelleen sellaisia yksityiskohtia, joita ei voida käsitellä yleisluonteisessa lausumassa. Lisäksi toimitusten on suotavaa laatia tätä lausumaa täydentäviä omia käytännön linjauksia.

Piilomainontalausuma vuonna 2013

Uskottavuus on journalismin kantava periaate. Siksi Julkisen sanan neuvosto on korostanut piilomainontaa koskevissa lausumissaan johdonmukaisesti samoja periaatteita siitä riippumatta, millaisia paineita mediaan on kulloinkin kohdistunut toimintaympäristön muuttuessa. Yksi keskeinen periaate on ehdoton journalistinen riippumattomuus mainostajista, ilmoittajista ja sponsoreista. Toimitus ei saa luovuttaa heille minkäänlaista päätösvaltaa toimitukselliseen sisältöön ‒ ei esimerkiksi mahdollisuutta vaikuttaa juttujen näkökulmaan tai kokoon tai siihen, kuka jutun tekee.

Tiedonvälityksen uskottavuutta turvataan tekemällä lukijoille, katsojille ja kuuntelijoille selväksi, missä kulkee journalismin ja kaupallisen sisällön välinen raja. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun ilmoituksille ja kaupalliselle yhteistyölle haetaan vakuuttavuutta journalistisia sisältöjä muistuttavilla ratkaisuilla.

Neuvosto pitää tärkeänä, että koko media-ala kantaa vastuunsa Journalistin ohjeiden noudattamisesta, torjuu johdonmukaisesti piilomainonnan sekä kieltäytyy ulkopuolisesta painostuksesta myös silloin, kun sitä yrittää vaikutusvaltainen ilmoittaja tai yhteistyökumppani. Jos tiedotusväline taipuu, tieto siitä voi levitä sekä heikentää kyseisen välineen, ja viime kädessä koko media-alan, uskottavuutta yleisön silmissä.

Noista periaatteista on tärkeää pitää kiinni silloinkin, kun ilmoitustulojen vähentyminen uhkaa heikentää mediayhtiöiden edellytyksiä panostaa journalismiin ja jolloin digitaalinen ympäristö tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia tehdä uudenlaista yhteistyötä ilmoittajien ja mainostajien kanssa. Sisällön tuotantotapa, julkaisukanava, journalismin laji tai sosiaalisessa mediassa yleistyvät käytännöt eivät vapauta itsesääntelyyn sitoutuneita tiedotusvälineitä noudattamasta Journalistin ohjeita.
Tiedotusvälineet haluavat eettisillä ohjeillaan korostaa vastuullisuuttaan yleisön silmissä. Sen takia journalistien ja toimitusten johdon on arvioitava aina tarkkaan, millaista sponsoritukea, lahjoja, kutsuja ja muita taloudellisia etuja sisältäviä tarjouksia voi ottaa vastaan. Jos toimittaja testaa esimerkiksi uutuustuotteita, hän ei saa ottaa niitä lahjaksi testauksen jälkeen, jos lahjan arvo on huomattava.

Toimitusten on lisäksi hyvä pitää mielessä, ettei niiden vakuuttuneisuus omasta eettisyydestään riitä. Toiminnan täytyy olla läpinäkyvää ja uskottavaa ulospäin sekä tarvittaessa myös perusteltavissa. Yleisön on voitava luottaa siihen, että toimitukset tekevät journalistisin perustein myös kaupallisia tuotteita koskevat esittelyvalintansa ja uutisointipäätöksensä.

Journalistin ohjeet eivät rajoita mediatalojen mahdollisuuksia kehittää liiketoimintojaan eivätkä estä niitä hakemasta uusia yhteistyömuotoja ilmoittajien kanssa. Niillä on vapaat kädet toimia, kunhan ne huolehtivat siitä, että sisältöyhteistyössä ja muissa innovaatiossa tehdään aina selkeä ero journalistisen ja kaupallisen sisällön välille. Tämä periaate koskee myös mediayhtiöiden omia tuotteita ja tapahtumia.

Julkisen sanan neuvosto on sulkenut Journalistin ohjeiden piilomainontakohdan ulkopuolelle vain tuotesijoittelua sisältävät tv-ohjelmat. Neuvosto katsoo, ettei se voi käsitellä tuotesijoittelua koskevia kanteluja, koska laki hyväksyy tuotesijoittelun. 


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 5599 kertaa