PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

Vapauttava 7087/YLE/19
Yle

totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen

Ylen MOT esitti tv-ohjelman ja julkaisi verkkosivuillaan jutun, jotka käsittelivät terrorismin rahoitusta. Jutuissa keskeisenä esimerkkinä haastateltiin terrorismisyytteistä vapautettua henkilöä. Haastateltava sai tietää lausumiensa asiayhteyden riittävästi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 6–6, äänestyspäätöksen ollessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Vapauttava 7085/SJL/19
Journalisti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan päätoimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Vapauttava 7074/SL/19
Iltalehti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan toimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Langettava 7072/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen. Kirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan oikaisupyynnön. Äänestyspäätös 9–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7071/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe

MTV käsitteli verkkosivuillaan, televisio-ohjelmassa ja tv-uutisten tekstinauhassa rikoksen selvittämistä dna-tutkimuksen avulla. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, koska varsinaisista jutuista kävi riittävästi ilmi, ettei murhaajan henkilöllisyydestä ole täyttä varmuutta. Äänestyspäätös 8–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7064/PL/19
Lieksan Lehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, olennainen asiavirhe

Paikallislehti julkaisi jutun, jossa koiranomistaja arvioi kotkan vieneen koiran pihasta. Juttu perustui rajallisiin tietoihin, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lehti täydensi uutisointiaan jatkojutuilla. 

Vapauttava 7053/PL/19
Loviisan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi kantelijan Facebook-kommentin. Kantelijan henkilöllisyyden kertominen sen yhteydessä oli tarpeetonta, mutta kommentissa ei ollut mitään yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja.

Langettava 7047/SL/19
HS Metro

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversionsa tekstiviestipalstalla lukijakommentin, joka sisälsi pakolaisiin kohdistuvan tappokehotuksen. Kommentti loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7046/SL/19
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi jutun, jossa käsiteltiin kriittisesti kaivosyhtiön toimintaa. Yhtiötä kuultiin jutussa riittävästi. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei olisi oikaissut.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Lausuma 5362/L/13

Vastaaja: Lausuma piilomainonnasta

Ratkaistu: 27.11.2013

Tausta lausumalle

Tiedotusvälineiden toimintaympäristö mullistuu internetin ja digitalisaation takia, ja yleisön mediankäyttö muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen. Nuoret kasvavat mobiililaitteiden ja tietokoneiden käyttäjiksi eivätkä kiinnity enää aiempien sukupolvien tavoin perinteisiin tiedotusvälineisiin. He käyttävät mediaa pääasiassa verkossa. Nettimaailma kiinnostaa myös ilmoittajia ja mainostajia. Kun tähän murrosajankohtaan on osunut myös poikkeuksellisen pitkä ja vaikea taantuma, tiedotusvälineet ovat menettäneet ilmoitus- ja mainostuloja.

Media on vastannut näihin haasteisiin kehittämällä digiaikaan sopivia toimintatapoja, virtaviivaistamalla organisaatioitaan sekä miettimällä uusia sisältöratkaisuja. Niiden toivotaan vetoavan yleisöön ja mainostajiin sekä vahvistavan tiedotusvälineiden asemaa sosiaalisen median paineessa. Jotkut uudet ratkaisut ovat herättäneet hämmennystä media-alan sisällä ja yleisön keskuudessa. On kysytty, eivätkö mediayhtiöt haluakaan noudattaa enää Journalistin ohjeiden kohtaa 16, jonka mukaan ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä ja piilomainonta on torjuttava. Kilpailu- ja kuluttajavirastokin on tähdentänyt lainsäädännön näkökulmasta tuon rajanvedon tärkeyttä. Julkisen sanan neuvosto on puolestaan törmännyt viime vuosina joihinkin karkeisiin piilomainontatapauksiin.

Piilomainontalausumiaan uudistava Julkisen sanan neuvosto järjesti Helsingissä 19.9.2013 laajan iltapäiväseminaarin, jonka avulla se halusi selvittää media-alan näkemyksiä Journalistin ohjeiden kohtaan 16. Kukaan ei ilmoittanut haluavansa linjanmuutosta tai linjan tarkistusta, vaikka media-alan sisältä kuulee silloin tällöin puheenvuoroja, joissa kysytään, onko kohdan 16 tiukka linjaus enää tarkoituksenmukainen. Seminaarissa vahvistui käsitys, että media-ala pitää murroksessakin menestymisensä yhtenä elinehtona journalistisen sisällön uskottavuutta ja luotettavuutta yleisön silmissä. Myös median liiketoiminnan kannalta nähdään tärkeäksi tehdä selvä ero journalistisen ja kaupallisen sisällön välille. Ilmoitus- ja mainostila on kauppatavaraa, journalistinen sisältö ei ole. Kuka ostaisi enää mainostilaa, jos kaupalliset viestit saisi upotettua osaksi journalismia? Selkeät pelisäännöt ovat kaikkien etu.

Uuteen linjaukseen on koottu keskeisiä periaatteita JSN:n seuraavista piilomainontalausumista:
1. Periaatelausuma piilomainonnasta, hyväksytty 1988
2. Lausuma piilomainontaa koskevassa asiassa 15.4.1998 (2703/L98)
3. Hymy-lehteä koskeva piilomainontalausuma 24.2.2004 (3298/L/03)
4. Lausuma piilo- ja tekstimainonnasta 12.10.2005 (3484/L/05)
5. Lausuma median riippumattomuudesta 25.1.2006 (3547/L/05)

Uusi lausuma sisältää keskeisiä osia edellä mainituista JSN:n piilomainontalinjauksista. Neuvoston aiemmat piilomainontalausumat siirretään arkistoon, koska asiasta kiinnostuneiden kannalta on helpompaa, että JSN:n piilomainontakanta selviää yhdestä dokumentista. Arkistointi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aiemmat lausumat menettäisivät merkityksensä ja velvoittavuutensa. Niissä on edelleen sellaisia yksityiskohtia, joita ei voida käsitellä yleisluonteisessa lausumassa. Lisäksi toimitusten on suotavaa laatia tätä lausumaa täydentäviä omia käytännön linjauksia.

Piilomainontalausuma vuonna 2013

Uskottavuus on journalismin kantava periaate. Siksi Julkisen sanan neuvosto on korostanut piilomainontaa koskevissa lausumissaan johdonmukaisesti samoja periaatteita siitä riippumatta, millaisia paineita mediaan on kulloinkin kohdistunut toimintaympäristön muuttuessa. Yksi keskeinen periaate on ehdoton journalistinen riippumattomuus mainostajista, ilmoittajista ja sponsoreista. Toimitus ei saa luovuttaa heille minkäänlaista päätösvaltaa toimitukselliseen sisältöön ‒ ei esimerkiksi mahdollisuutta vaikuttaa juttujen näkökulmaan tai kokoon tai siihen, kuka jutun tekee.

Tiedonvälityksen uskottavuutta turvataan tekemällä lukijoille, katsojille ja kuuntelijoille selväksi, missä kulkee journalismin ja kaupallisen sisällön välinen raja. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun ilmoituksille ja kaupalliselle yhteistyölle haetaan vakuuttavuutta journalistisia sisältöjä muistuttavilla ratkaisuilla.

Neuvosto pitää tärkeänä, että koko media-ala kantaa vastuunsa Journalistin ohjeiden noudattamisesta, torjuu johdonmukaisesti piilomainonnan sekä kieltäytyy ulkopuolisesta painostuksesta myös silloin, kun sitä yrittää vaikutusvaltainen ilmoittaja tai yhteistyökumppani. Jos tiedotusväline taipuu, tieto siitä voi levitä sekä heikentää kyseisen välineen, ja viime kädessä koko media-alan, uskottavuutta yleisön silmissä.

Noista periaatteista on tärkeää pitää kiinni silloinkin, kun ilmoitustulojen vähentyminen uhkaa heikentää mediayhtiöiden edellytyksiä panostaa journalismiin ja jolloin digitaalinen ympäristö tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia tehdä uudenlaista yhteistyötä ilmoittajien ja mainostajien kanssa. Sisällön tuotantotapa, julkaisukanava, journalismin laji tai sosiaalisessa mediassa yleistyvät käytännöt eivät vapauta itsesääntelyyn sitoutuneita tiedotusvälineitä noudattamasta Journalistin ohjeita.
Tiedotusvälineet haluavat eettisillä ohjeillaan korostaa vastuullisuuttaan yleisön silmissä. Sen takia journalistien ja toimitusten johdon on arvioitava aina tarkkaan, millaista sponsoritukea, lahjoja, kutsuja ja muita taloudellisia etuja sisältäviä tarjouksia voi ottaa vastaan. Jos toimittaja testaa esimerkiksi uutuustuotteita, hän ei saa ottaa niitä lahjaksi testauksen jälkeen, jos lahjan arvo on huomattava.

Toimitusten on lisäksi hyvä pitää mielessä, ettei niiden vakuuttuneisuus omasta eettisyydestään riitä. Toiminnan täytyy olla läpinäkyvää ja uskottavaa ulospäin sekä tarvittaessa myös perusteltavissa. Yleisön on voitava luottaa siihen, että toimitukset tekevät journalistisin perustein myös kaupallisia tuotteita koskevat esittelyvalintansa ja uutisointipäätöksensä.

Journalistin ohjeet eivät rajoita mediatalojen mahdollisuuksia kehittää liiketoimintojaan eivätkä estä niitä hakemasta uusia yhteistyömuotoja ilmoittajien kanssa. Niillä on vapaat kädet toimia, kunhan ne huolehtivat siitä, että sisältöyhteistyössä ja muissa innovaatiossa tehdään aina selkeä ero journalistisen ja kaupallisen sisällön välille. Tämä periaate koskee myös mediayhtiöiden omia tuotteita ja tapahtumia.

Julkisen sanan neuvosto on sulkenut Journalistin ohjeiden piilomainontakohdan ulkopuolelle vain tuotesijoittelua sisältävät tv-ohjelmat. Neuvosto katsoo, ettei se voi käsitellä tuotesijoittelua koskevia kanteluja, koska laki hyväksyy tuotesijoittelun. 


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 7452 kertaa