Kantelu 17.10.2013
Kantelijan mielestä 17.10.2013 julkaistu juttu ”Perheenäidin tositarina hirviönaapurista: ”Saimme sähköpostilla kasvatusohjeita ja määräyksiä” oli uutiseksi naamioitu mainos.
Ilta-Sanomien vastaus 5.11.2013
Päätoimittaja Tapio Sadeojan mukaan juttu ei sisältänyt ilmoituksia eikä siinä markkinoitu mitään tuotetta tai palvelua. Jutussa kerrottiin perheenäidistä, jonka elämä oli muuttunut epämiellyttäväksi ja joka oli sen seurauksena hakeutunut EMDT-silmänliikehoitoa käyttävän psykoterapeutin vastaanotolle. Sadeojan mielestä hoitomuodosta lyhyesti kertominen ei täytä asiattoman piilomainonnan tunnusmerkistöä.
Ratkaisu
Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava (JO 16).
Asuminen-teemasivustolla julkaistussa jutussa nimimerkillä esiintyvä perheenäiti kertoi naapurin harjoittamasta häirinnästä. Hän oli alkanut voida häirinnän vuoksi huonosti ja oli hakenut apua terapeutilta. ”Ensimmäisen hoitokerran jälkeen Liisa tunsi olonsa levolliseksi ja rentoutuneeksi. – – Jo muutaman hoitokerran jälkeen hän tunsi saaneensa paljon apua”, jutussa kirjoitettiin. Terapian kuvailtiin olevan ”traumaterapeuttien arvostama” hoitomenetelmä ja perustuvan terapeutin sormien liikkeiden seuraamiseen ja siitä syntyviin aivomuutoksiin. Jutun mukaan terapiamuodosta on meneillään lukuisia tutkimuksia. ”Tiedetään, että se on tehokasta muun muassa traumojen ja pelkojen hoidossa”, toimittaja kirjoitti. Terapeutti mainittiin jutussa nimeltä.
Jutussa esiintyvä terapeutti on psykologian tohtori ja oikeuspsykologian dosentti, jota on kuultu julkisuudessa alan asiantuntijana. Hän on myös oikeudellisia ja psykologipalveluita tarjoavan yrityksen osakas ja toimitusjohtaja. Ilta-Sanomissa terapeutti on esiintynyt toistuvasti. Hän on antanut lukijoille parisuhdeneuvoja. Oikeudenkäyntiuutisissaan lehti on kutsunut terapeuttia ”tähtitodistajaksi”.
EMDR- terapiaa käytetään traumojen hoidossa. Siihen viitataan myös Käypä hoito -suosituksessa yhtenä vaihtoehtona traumaperäisen stressireaktion hoitamisessa. Toimittaja esitti kuitenkin huomiota herättävän myönteisen väitteen kyseisen terapian vaikutuksesta potilaisiin, vaikka hän kertoi samalla tutkimusten olevan vielä kesken. Kehuva luonnehdinta yhdistyneenä terapian yksityiskohtien esittelyyn ja anonyymiin haastateltavaan herätti epäilyn piilomainonnasta. Neuvoston tiedossa on myös terapeutin yrityksen sivuilla viisi päivää ennen Ilta-Sanomien juttua julkaistu blogikirjoitus, jossa suositeltiin riitojen traumatisoimille ihmisille samaa terapiamuotoa kuin lehden jutussa.
Juttu olisi ollut uskottavampi, jos siinä olisi esitelty myös muita tieteellisesti tutkittuja traumaterapian muotoja. Lehti ei myöskään kertonut, että muutkin terapeutit hoitavat potilaitaan EMDR-terapialla. Näistä syistä juttuun tuli piilomainosmainen sävy. Haastateltava kuitenkin kertoi omista kokemuksistaan, ja artikkelissa esitetty positiivinen näkemys terapian vaikutuksista saa tukea lääketieteen asiantuntijalähteistä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jyrki Huotari, Timo Huovinen, Marja Irjala, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Heikki Vento.