2013 PÄÄTÖKSET

Lausuma 5362/L/13
Lausuma piilomainonnasta
Vapauttava 5306/SL/13
Ilta-Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti kertoi suomalaisten suosikkilentokohteista. Jutun tiedot perustuivat saman konsernin verkossa toimivaan markkinapaikkaan, johon jutussa julkaistu linkki vei. Sivuston tilastojen käyttöä jutun lähteenä ei voi pitää piilomainontana. Konserniyhteyttä ei tarvinnut mainita, koska se jutun kannalta ei ollut olennaista.

Vapauttava 5300/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Haastattelu, otsikko

Yleisradio haastatteli kansanedustajaa ja päätteli haastattelun perusteella jutun otsikossa, että tämä muun muassa vastustaa syyrialaisten lasten vastaanottamista Suomeen. Haastattelussa oli muitakin kiistanalaisia tulkintoja, mutta Ylellä oli riittävät perustelut niille.

Vapauttava 5290/SL/13
Aamulehti

Otsikko

Otsikko kertoi e-pillereiden uhrista. Sille löytyi katetta jutusta.

Langettava 5289/SL/13
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehden pääuutinen perustui toisen välineen edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon. Koska lehteä myytiin toisen välineen skuupilla, lähde olisi pitänyt mainita jo kannen otsikossa.

Langettava 5288/SL/13
Iltalehti

Lainaaminen

Yksi lehden pääuutisista perustui toisen välineen edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon. Koska lehteä myytiin toisen välineen skuupilla, lähde olisi pitänyt mainita jo kannen otsikossa.

Vapauttava 5284/SL/13
Helsingin Sanomat

Haastattelu

Lehti haastatteli entistä pitkäaikaisasunnotonta. Toimitus korjasi jutun virheet jälkikäteen. Neuvoston mielestä lehden olisi ollut reilua lähettää haastatellulle hänen sitaattinsa luettavaksi etukäteen. Se ei kuitenkaan rikkonut Journalistin ohjeita. 

Vapauttava 5282/TV/13
MTV3.fi

Haastattelu

Toimittaja haastatteli poliitikkoa tv-uutisissa ja kertoi myöhemmin verkossa julkaistussa kolumnissaan muun muassa haastatellun käyttäytymisestä haastattelutilanteessa. Menettelytapa ei loukannut haastatellun oikeuksia.

Langettava 5274/SL/13
Ilkka

Virheen korjaus

Kolumni käsitteli alkoholin myyntirajoituksia. Siinä lainattiin tutkimusta, jota ei vielä ollut julkaistu. Neuvosto ei löytänyt perusteita kolumnissa esitetylle väitteelle alkoholiveron kevennyksen taloudellisista seurauksista.

Langettava 5273/SL/13
Pohjolan Sanomat

Virheen korjaaminen

Sanomalehden pääkirjoitus antoi virheellisen käsityksen syyttömyysolettamasta.  Kyse oli olennaisesta asiavirheestä, joka olisi pitänyt korjata.

Vapauttava 5269/SL/13
Ankkuri

Toisen työn käyttäminen

Lehti julkaisi näyttelykutsun mukana saamansa tekstin jutun yhteydessä. Koska tekstin käyttöä ei mitenkään ollut rajoitettu ja jutun alla oli kirjoittajan nimi, toimitus toimi asianmukaisesti ja hyvän journalistisen tavan mukaan.

Vapauttava 5263/SL/13
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, yksityisyyden suoja

Lehti käsitteli yrittäjyyskeskuksen rahankäyttöön ja johtamiseen liittyviä ristiriitoja. Sen hallituksen jäsenen nimen näkyminen jutun kuvassa ei rikkonut yksityisyyden suojaa. 

Vapauttava 5259/SL/13
Åbo Underrättelser

Samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi paikallisten kauppiaiden luopuvan kauppapaikastaan, koska heillä oli ollut erimielisyyksiä kiinteistön vuokraisännän kanssa. Häntä kuultiin jälkikäteen uudessa jutussa.

Vapauttava 5252/SL/13
Kaleva

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehden päätoimittaja kirjoitti kolumnipalstallaan lyhyen kommentin, jonka kantelija katsoi loukkaavan naisia ja sukupuoltaan vaihtavia henkilöitä. Kommentti ei neuvoston mielestä ollut niin rankka, että se olisi halventanut minkään ryhmän ihmisarvoa. Sananvapauden nimissä voi esittää myös provosoivia mielipiteitä.

Vapauttava 5251/PL/13
Miilu

Yksityisyyden suoja

Lehti kertoi kunnallisvalituksesta uutisoidessaan valittajien nimet, mikä paljasti myös yt-neuvottelujen perusteella lomautettujen nimiä. Kyse ei ollut kuitenkaan arkaluonteisesta seikasta, koska lomautukset ja talkoovapaat koskivat koko kunnan henkilökuntaa.

Vapauttava 5247/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen

Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistiin uutinen, jonka mukaan musiikkifestivaalin järjestysmiehet muun muassa potkivat yleisöä turva-aidan kaatumisen jälkeisessä tilanteessa. Uutinen perustui silminnäkijän kertomukseen. Festivaalijärjestäjää kuultiin samassa yhteydessä ja hän kiisti väitetyn järjestyksenvalvojien väkivallan.

Vapauttava 5246/SL/13
Helsingin Uutiset

Virheen korjaus, oma kannanotto

Lehti julkaisi uutisessaan olennaisesti virheellisen tiedon, jonka se korjasi välittömästi saatuaan oikean tiedon. Jutun yhteydessä julkaistiin myös kantelijan näkemys asiasta.

Langettava 5245/SL/13
Verkkouutiset

Virheen korjaaminen, otsikko

Lehti kertoi kansalaisaloitteen hylätyistä allekirjoituksista ja oikaisi myöhemmin juttuun sisältyneen olennaisen virheen kertomatta siitä yleisölle Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.
 

Langettava 5242/SL/13
Etelä-Suomen Sanomat, Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, alaikäiseen liittyvät arkaluonteiset tiedot

Sunnuntaisuomalaisen jutussa kerrottiin harvinaiseen ja vakavaan tautiin sairastuneesta miehestä. Jutussa mainittiin toistuvasti miehen olevan huolissaan siitä, että hänen alaikäinen lapsensa voi sairastua samalla tavalla. Tällaisen epäilyn levittäminen lapsesta oli kohtuutonta.

Vapauttava 5241/SL/13
Kaleva

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa kirjoitettiin kriittiseen sävyyn käräjäoikeuden laamannista. Merkittävänä tuomiovallan käyttäjänä hänen on kestettävä ammattirooliinsa kohdistuva kovakin arvostelu. Kritiikki ei ollut niin kohtuutonta, etteikö siihen olisi voinut vastata omalla kannanotolla. Äänestyspäätös 11–1. Eriävä mielipide päätöksen lopussa.

<< 1 2 3 4 5 6 >> 

Vapauttava 5300/YLE/13

Vastaaja: Yle.fi, uutiset

Asia: Haastattelu, otsikko

Ratkaistu: 17.12.2013

Yleisradio haastatteli kansanedustajaa ja päätteli haastattelun perusteella jutun otsikossa, että tämä muun muassa vastustaa syyrialaisten lasten vastaanottamista Suomeen. Haastattelussa oli muitakin kiistanalaisia tulkintoja, mutta Ylellä oli riittävät perustelut niille.

Kantelu 30.9.2013

Kantelu kohdistuu Yle.fissä 23.9.2013 julkaistuun uutiseen "Halla-aho: Suomalaisten etu on, ettei syyrialaislapsia vastaanoteta".
http://yle.fi/uutiset/halla-aho_suomalaislasten_etu_on_ettei_syyrialaislapsia_vastaanoteta/6843833

1. Kantelun mukaan otsikko rikkoo Journalistin ohjeiden kohtaa 15, jonka mukaan "Otsikoille – – on löydyttävä sisällöstä kate". Jutun otsikossa olevan väitteen on esittänyt toimittaja, ei kantelija. Tämä käy selkeästi ilmi myös itse jutusta, jossa sitaatit ovat oikein. Haastattelussa kantelija sanoo toteavansa, että "päätökset, joita teemme nyt maahanmuuton suhteen, vaikuttavat erittäin pitkälle suomalaisten elämään".

Toimittajan esittämään provosoivaan väitteeseen [Tarkoittaako tämä sitä, että suomalaislasten etu olisi, ettei syyrialaislapsia vastaanoteta"] kantelija vastaa seuraavasti: "No jos sen haluaa noin muotoilla". Tämä ei kantelun mukaan ole myöntävä vastaus. Kantelija katsoo, että hän ei ole ottanut sen enempää haastattelussa kuin jutun lähtökohtana olleessa kirjallisessa kysymyksessäkään kantaa lapsipakolaisten vastaanottamista vastaan.

Otsikko on kantelijan mukaan paitsi virheellinen eli toimittajan keksimää ja haastatellun suuhun pantua materiaalia myös tarkoitushakuisen mustamaalaava. Uutisjuttu sisältää runsaasti voimakkaan tunnepitoisia ilmaisuja, joilla toimittaja tuo esiin kielteistä asennettaan haastateltavaa kohtaan. Tällaisia kohtia ovat kantelun mukaan esimerkiksi seuraavat: "Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaisena tunnetun Jussi Halla-ahon uusin maali ovat Syyrian sisällissodan uhrit", "Kansanedustaja Halla-aho on perheellinen mies, pienten lasten isä. Edes tämä ei saa heltymään miljoonan kodittoman syyrialaislapsen edessä" ja "Jussi Halla-aho pitää ristiretkeään syyrialaispakolaisia vastaan perussuomalaisten linjan mukaisena".

2. Jutussa on seuraava, kantelijan suuhun pantu lause: "Pakolainen tai maahanmuuttaja, kumpiakaan ei tarvita". Kantelun mukaan lause rikkoo Journalistin ohjekohtaa 11, jonka mukaan "yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta". Siteeratulle lauseelle ei ole kantelijan antamassa haastattelussa mitään katetta, vaan se on toimittajan sepittämä. Maahanmuuttajien "tarpeellisuudesta" ei ollut haastattelussa puhetta.

3. Jutussa on myös seuraava lause: "Ministeri Räsästä odottavat eduskunnassa jo valmiiksi kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan ja Jussi Halla-ahon kirjalliset kysymykset, joissa syyrialaispakolaisten vastaanotto tyrmätään". Lause rikkoo Journalistin ohjeiden kohtaa 8, jonka mukaan "journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen".

Kirjallinen kysymys hallitukselle on luettavissa eduskunnan verkkosivuilta ja se kuuluu kantelun mukaan seuraavasti: "Katsooko hallitus, että pakolaiskiintiön kasvattaminen ja humanitaarisen maahanmuuton lisääminen ovat sopusoinnussa julkisen talouden tasapainottamistavoitteiden kanssa, ja että ne kuuluvat sellaisiin valtiovallan ydintehtäviin, joista ei voida tinkiä silloinkaan, kun kaikesta muusta tingitään?".

Kuten kirjallisen kysymyksen perusteluosiosta käy ilmi, kysymyksessä ei kantelijan mukaan lähtökohtaisesti vastusteta kiintiöpakolaisten vastaanottamista yleensä tai syyrialaisten vastaanottamista erikseen vaan kyseenalaistetaan pakolaiskiintiön kasvattaminen nykyisestä.

Yleisradion vastaus 21.10.2013

Päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa, että Yle.fin jutussa on tartuttu ajankohtaiseen aiheeseen, syyrialaispakolaisten vastaanottoon. Kansanedustaja Jussi Halla-aho oli tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen 19.9. ja hallitus päättänyt 500 pakolaisen vastaanottamisesta päivää myöhemmin.

Juttu perustuu pääosin Jussi Halla-ahon 17-minuuttiseen haastatteluun, joka on tehty eduskunnassa 20.9. Haastattelu on litteroituna kokonaisuudessaan vastauksen liitteenä. Jutussa on Jääskeläisen mukaan käsitelty kansanedustaja Halla-ahon poliittista linjaa kriittisesti ja polemisoiden, mikä on yhteiskunnallisesti merkittävien kysymysten käsittelyssä täysin sallittua etenkin, kun haastateltava on kansanedustaja.

Jääskeläinen vastaa yksityiskohtaisesti kantelun väitteisiin siitä, miten hyvää journalistista tapaa olisi rikottu.
1. Kantelun mukaan otsikolle ei löydy katetta jutussa.
Litteroitu haastattelu kokonaisuutena osoittaa, että otsikolle löytyy kate. Lisäksi kantelija vastaa nimenomaisesti myöntävästi haastattelussa tarkentavaan kysymyksen siitä, voiko hänen kantansa tiivistää niin että suomalaislasten etu on, ettei syyrialaislapsia vastaanoteta. (Yle.fin juttu: Kysymykseen, tarkoittaako tämä sitä, että suomalaislasten etu olisi, ettei syyrialaislapsia vastaanoteta, Halla-aho vastaa. – No jos sen haluaa noin muotoilla. Litteroidun haastattelun kysymys: "Eli että on suomalasten lasten etu, ettei syyrialaislapsia oteta?". Kantelijan vastaus: "No jos sen noin haluaa muotoilla".

2. Lause ”Pakolainen tai maahanmuuttaja, kumpaakaan ei tarvita” on sepitteellinen.
Kyseinen lause ei Jääskeläisen mukaan ole suora tai epäsuora lainaus Halla-ahon haastattelusta, vaan osa toimittajan omaa tekstiä ja toimittajan tulkinta.

Halla-aho perustelee haastattelun useassa kohdassa, kuinka pakolaisia ja turvapaikanhakijoita ei Suomeen eikä muihinkaan Länsi-Euroopan maihin pidä ottaa, koska he aiheuttavat vastaanottajamaille vakavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Haastattelussa Halla-aho puhuu pakolaisista, humanitaarisesta maahanmuutosta ja maahanmuutosta yleensä. Yksi Halla-ahon pääviesteistä haastattelussa on se, että maahanmuutto ylipäätäänkin aiheuttaa suuria yhteiskunnallisia ongelmia.

3. Väite, että Halla-ahon kirjallinen kysymys tyrmää syyrialaispakolaisten vastaanoton, ei pidä paikkaansa.
Kansanedustaja Jussi Halla-ahon kirjallinen kysymys, joka on jätetty eduskuntaan 19. syyskuuta alkaa: "Lehtitietojen mukaan sisäministeri Päivi Räsänen esittää Suomen pakolaiskiintiön kasvattamista ja satojen syyrialaispakolaisten vastaanottamista". Halla-ahon kirjallisen kysymyksen johdosta tehdyssä haastattelussa puhutaan nimenomaan syyrialaispakolaisista. Kysymys ja haastattelu osoittavat, että väite pitää paikkaansa.

4. Juttu on tarkoitushakuisen mustamaalaava ja asenteeltaan kielteinen.
Sana ”ristiretki” on kielikuva, jolla Kielitoimiston mukaan tarkoitetaan laajaa kampanjaa jotakin epäkohtaa vastaan. Siihen, onko kanta myös perussuomalaispuolueen kanta, Halla-aho vastaa sen olevan sitä ainakin vaaliohjelman mukaan. (Haastattelu: Se vastaa perussuomalaisten vaaliohjelmaa ja puolueohjelmaa. Se on puolueen näkemys, jos lähdetään siitä, mitä on kirjoihin ja kansiin painettu". Haastattelun litterointi: "Se vastaa perussuomalaisten vaaliohjelmaa ja puolueohjelmaa, kyllä minä sanoisin, että se on perussuomalainen näkemys, ainakin jos lähdetään siitä, että perussuomalaisuus on sitä mitä on kirjoihin ja kansiin painettu".)

Kantelija esittää jutun mustamaalaavasta käsittelystä kohdan: ”Jussi Halla-aho on perheellinen mies, pienten lasten isä. Edes tämä ei saa heltymään miljoonan kodittoman syyrialaislapsen edessä”. Halla-aho on Jääskeläisen mukaan esitellyt lapsiperhettään näyttävästi neljän sivun perhehaastattelussa Me Naisissa numerossa 44/12. Hän esiintyy jutussa nimenomaan 9-, 8- ja 4-vuotiaiden lasten isänä.

Kansanedustaja Jussi Halla-aho moittii ylipäätään jutun kieltä ja kärjistyksiä. Journalistinen vapaus oikeuttaa päätoimittaja Jääskeläisen mukaan kriittiseen otteeseen, tiivistyksiin ja kärjekkäisiin sananvalintoihin. Samoin on sallittua esittää arvoasetelmia. Kantelun kohteena oleva kirjoitus on kriittistä ja polemisoivaa journalismia, jonka kohteena on yhteiskunnallisen vaikuttajan poliittinen kanta. Kirjoitus sisältää tulkintaa ja yleistyksiä, jotka ovat välttämättömiä journalismissa. Kirjoituksessa ei ole asiavirheitä, ei sepitteellistä aineistoa, ja kirjoituksen otsikolle löytyy jutusta kate.

Kantelija ei ole ottanut yhteyttä Yleisradioon mahdollisten faktavirheiden korjaamiseksi tai saadakseen oman kannanottonsa julki.

Ratkaisu

Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15).

Kansanedustajasta (kantelija) tehty haastattelu keskittyi hallituksen tekemään periaatepäätökseen 500 syyrialaispakolaisen ottamisesta Suomeen. Kantelija teki kirjallisen kysymyksensä eduskunnassa torstaina 19.9., hallitus periaatepäätöksensä perjantaina 20.9. ja Yle julkaisi perjantaina tehdyn haastattelun verkkosivuillaan maanantaina 23.9.2013.

1. Vaikka jutun otsikossa käytetään kaksoispistettä kantelijan nimen jäljessä, kyse ei ole sanatarkasta sitaatista. Tämä näkyy myös siitä, että otsikossa ei käytetä lainausmerkkejä. Otsikko on toimituksen tekemä pelkistys haastattelun sisällöstä. Kantelija kiistää vastustaneensa lapsipakolaisten ottamista Suomeen. Häneltä on kuitenkin kysytty seuraavasti: "Tarkoittaako tämä sitä, että suomalaislasten etu olisi, ettei syyrialaislapsia vastaanoteta?". Kantelija vastaa: "No jos sen haluaa noin muotoilla". Neuvoston mielestä Yleisradiolla on ollut perusteet tulkita vastaus myöntämiseksi.

2. "Pakolainen tai maahanmuuttaja, kumpiakaan ei tarvita" -mainintaa ei voi neuvoston mielestä sekoittaa kantelijan sitaatiksi, koska se on selkeästi toimittajan tekstiä. Siinä toimittaja luonnehtii haastateltavaa ja tämän taustaa.

3. Kantelijan ja hänen kollegansa kirjallinen kysymys eduskunnassa alkaa viittauksella pakolaiskiintiön kasvattamiseen ja satojen syyrialaispakolaisten vastaanottamiseen. Vaikka kysymyksessä ei erityisesti vastustetakaan juuri syyrialaispakolaisia, niin siinä yhteydessä toimittajalla oli riittävät perusteet tulkinnalleen, jonka mukaan kansanedustajat kysymyksessään tyrmäsivät syyrialaispakolaisten vastaanoton.

Hyvään journalistiseen tapaan kuuluu, että journalistin omat tulkinnat ja haastateltavan lausumat pitää erottaa selkeästi toisistaan. Tämä juttu antoi aineksia myös väärinkäsityksiin.

Julkisen sanan neuvosto kuitenkin korostaa, että yhteiskunnallisen vaikuttaja-asemansa vuoksi kansanedustajan on siedettävä kärkeviäkin ilmaisuja, rinnastuksia ja arvoasetelmia. Journalistin tehtävänä on kertoa yleisölle, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja mitä päättäjät ajattelevat ajankohtaisista asioista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Veera Ristikartano, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 3644 kertaa