2013 PÄÄTÖKSET

Lausuma 5362/L/13
Lausuma piilomainonnasta
Vapauttava 5306/SL/13
Ilta-Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti kertoi suomalaisten suosikkilentokohteista. Jutun tiedot perustuivat saman konsernin verkossa toimivaan markkinapaikkaan, johon jutussa julkaistu linkki vei. Sivuston tilastojen käyttöä jutun lähteenä ei voi pitää piilomainontana. Konserniyhteyttä ei tarvinnut mainita, koska se jutun kannalta ei ollut olennaista.

Vapauttava 5300/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Haastattelu, otsikko

Yleisradio haastatteli kansanedustajaa ja päätteli haastattelun perusteella jutun otsikossa, että tämä muun muassa vastustaa syyrialaisten lasten vastaanottamista Suomeen. Haastattelussa oli muitakin kiistanalaisia tulkintoja, mutta Ylellä oli riittävät perustelut niille.

Vapauttava 5290/SL/13
Aamulehti

Otsikko

Otsikko kertoi e-pillereiden uhrista. Sille löytyi katetta jutusta.

Langettava 5289/SL/13
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehden pääuutinen perustui toisen välineen edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon. Koska lehteä myytiin toisen välineen skuupilla, lähde olisi pitänyt mainita jo kannen otsikossa.

Langettava 5288/SL/13
Iltalehti

Lainaaminen

Yksi lehden pääuutisista perustui toisen välineen edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon. Koska lehteä myytiin toisen välineen skuupilla, lähde olisi pitänyt mainita jo kannen otsikossa.

Vapauttava 5284/SL/13
Helsingin Sanomat

Haastattelu

Lehti haastatteli entistä pitkäaikaisasunnotonta. Toimitus korjasi jutun virheet jälkikäteen. Neuvoston mielestä lehden olisi ollut reilua lähettää haastatellulle hänen sitaattinsa luettavaksi etukäteen. Se ei kuitenkaan rikkonut Journalistin ohjeita. 

Vapauttava 5282/TV/13
MTV3.fi

Haastattelu

Toimittaja haastatteli poliitikkoa tv-uutisissa ja kertoi myöhemmin verkossa julkaistussa kolumnissaan muun muassa haastatellun käyttäytymisestä haastattelutilanteessa. Menettelytapa ei loukannut haastatellun oikeuksia.

Langettava 5274/SL/13
Ilkka

Virheen korjaus

Kolumni käsitteli alkoholin myyntirajoituksia. Siinä lainattiin tutkimusta, jota ei vielä ollut julkaistu. Neuvosto ei löytänyt perusteita kolumnissa esitetylle väitteelle alkoholiveron kevennyksen taloudellisista seurauksista.

Langettava 5273/SL/13
Pohjolan Sanomat

Virheen korjaaminen

Sanomalehden pääkirjoitus antoi virheellisen käsityksen syyttömyysolettamasta.  Kyse oli olennaisesta asiavirheestä, joka olisi pitänyt korjata.

Vapauttava 5269/SL/13
Ankkuri

Toisen työn käyttäminen

Lehti julkaisi näyttelykutsun mukana saamansa tekstin jutun yhteydessä. Koska tekstin käyttöä ei mitenkään ollut rajoitettu ja jutun alla oli kirjoittajan nimi, toimitus toimi asianmukaisesti ja hyvän journalistisen tavan mukaan.

Vapauttava 5263/SL/13
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, yksityisyyden suoja

Lehti käsitteli yrittäjyyskeskuksen rahankäyttöön ja johtamiseen liittyviä ristiriitoja. Sen hallituksen jäsenen nimen näkyminen jutun kuvassa ei rikkonut yksityisyyden suojaa. 

Vapauttava 5259/SL/13
Åbo Underrättelser

Samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi paikallisten kauppiaiden luopuvan kauppapaikastaan, koska heillä oli ollut erimielisyyksiä kiinteistön vuokraisännän kanssa. Häntä kuultiin jälkikäteen uudessa jutussa.

Vapauttava 5252/SL/13
Kaleva

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehden päätoimittaja kirjoitti kolumnipalstallaan lyhyen kommentin, jonka kantelija katsoi loukkaavan naisia ja sukupuoltaan vaihtavia henkilöitä. Kommentti ei neuvoston mielestä ollut niin rankka, että se olisi halventanut minkään ryhmän ihmisarvoa. Sananvapauden nimissä voi esittää myös provosoivia mielipiteitä.

Vapauttava 5251/PL/13
Miilu

Yksityisyyden suoja

Lehti kertoi kunnallisvalituksesta uutisoidessaan valittajien nimet, mikä paljasti myös yt-neuvottelujen perusteella lomautettujen nimiä. Kyse ei ollut kuitenkaan arkaluonteisesta seikasta, koska lomautukset ja talkoovapaat koskivat koko kunnan henkilökuntaa.

Vapauttava 5247/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen

Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistiin uutinen, jonka mukaan musiikkifestivaalin järjestysmiehet muun muassa potkivat yleisöä turva-aidan kaatumisen jälkeisessä tilanteessa. Uutinen perustui silminnäkijän kertomukseen. Festivaalijärjestäjää kuultiin samassa yhteydessä ja hän kiisti väitetyn järjestyksenvalvojien väkivallan.

Vapauttava 5246/SL/13
Helsingin Uutiset

Virheen korjaus, oma kannanotto

Lehti julkaisi uutisessaan olennaisesti virheellisen tiedon, jonka se korjasi välittömästi saatuaan oikean tiedon. Jutun yhteydessä julkaistiin myös kantelijan näkemys asiasta.

Langettava 5245/SL/13
Verkkouutiset

Virheen korjaaminen, otsikko

Lehti kertoi kansalaisaloitteen hylätyistä allekirjoituksista ja oikaisi myöhemmin juttuun sisältyneen olennaisen virheen kertomatta siitä yleisölle Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.
 

Langettava 5242/SL/13
Etelä-Suomen Sanomat, Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, alaikäiseen liittyvät arkaluonteiset tiedot

Sunnuntaisuomalaisen jutussa kerrottiin harvinaiseen ja vakavaan tautiin sairastuneesta miehestä. Jutussa mainittiin toistuvasti miehen olevan huolissaan siitä, että hänen alaikäinen lapsensa voi sairastua samalla tavalla. Tällaisen epäilyn levittäminen lapsesta oli kohtuutonta.

Vapauttava 5241/SL/13
Kaleva

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa kirjoitettiin kriittiseen sävyyn käräjäoikeuden laamannista. Merkittävänä tuomiovallan käyttäjänä hänen on kestettävä ammattirooliinsa kohdistuva kovakin arvostelu. Kritiikki ei ollut niin kohtuutonta, etteikö siihen olisi voinut vastata omalla kannanotolla. Äänestyspäätös 11–1. Eriävä mielipide päätöksen lopussa.

<< 1 2 3 4 5 6 >> 

Vapauttava 5284/SL/13

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Haastattelu

Ratkaistu: 27.11.2013

Lehti haastatteli entistä pitkäaikaisasunnotonta. Toimitus korjasi jutun virheet jälkikäteen. Neuvoston mielestä lehden olisi ollut reilua lähettää haastatellulle hänen sitaattinsa luettavaksi etukäteen. Se ei kuitenkaan rikkonut Journalistin ohjeita. 

Kantelu 18.9.2013

Kantelijan mukaan toimittajat eivät kysyneet hänen lupaansa 17.9.2013 ilmestyneen jutun julkaisemiseen. Sen otsikko kuului seuraavasti: ”Minun pitäisi olla kuollut” ja alaotsikko: ’TTY:n tutkimuksen mukaan tuettu asuminen on yhteiskunnalle kallista, mutta kannattavaa’. Kantelija ei saanut lukea juttua etukäteen.

Kantelija kertoo pyytäneensä turhaan kirjallista selvitystä asiasta. Toimittaja on hänen mukaansa pyydellyt puhelimessa anteeksi ja lähettänyt sähköpostia, mutta vasta julkaisemisen jälkeen. Sähköpostiviestissä toimittaja kertoi, että nimeltä mainittu työvalmentaja oli järjestänyt haastattelun ja vielä erikseen antanut luvan haastatellun nimen julkaisemiselle. Kantelija kuitenkin kiistää, että kyseinen henkilö olisi hänen työvalmentajansa. Kantelija myös huomauttaa, ettei kenelläkään ole toisen puolesta oikeutta antaa lupaa jutun tekemiseen.

Toimittaja oli sähköpostinsa perusteella kertonut haastateltavalle, että juttu ilmestyy haastattelua seuraavana päivänä. Kantelija kieltää saaneensa tällaisen tiedon. Siksi hän ei oman kertomansa mukaan myöskään osannut pyytää juttua etukäteen tarkastettavaksi.

Kantelija kuvailee jutun ilmestymisen jälkeen saamaansa mediahuomiota ahdistavaksi. Hänen kuvansa julkaistiin sekä lehden pääuutissivun vinkkijutussa että itse artikkelissa. Siinä oli kantelijan mukaan virheellistä tietoa, sillä hänen kirjoitettiin ”kolunneen asuntoloita” 18-vuotiaasta alkaen. Oikeasti hän kertoo olleensa asuntolassa ensimmäistä kertaa 25-vuotiaana. Hän myös pitää asuntoloiden koluamista raflaavana terminä, kun asunnottomuuden jakso ei kestänyt pitempään kuin heinäkuusta 2008 maaliskuuhun 2011.

Helsingin Sanomien vastaus 3.10.2013

Päätoimittaja Kaius Niemi kertoo, että jutun pontimena oli Tampereen teknillisen yliopiston tuore tutkimus, jonka mukaan vaikeasti asutettavien pitkäaikaisasunnottomien siirtyminen omaan kotiin parantaa elämänlaatua ja vähentää hoitokuluja. Niemi pitää aihetta yhteiskunnallisesti merkittävänä. Juttuun haluttiin mukaan myös asumispalveluyksikön asukkaan oma ääni, joten toimittaja esitti pyynnön Pelastusarmeijan asumisyksikölle. Yksikön työvalmentaja ja ohjaaja pyysivät haastateltavaksi kantelijaa, jonka Niemi työvalmentajan kertomuksen perusteella kertoo reagoineen pyyntöön innostuneesti.

Niemen mielestä kantelijalle ei ole voinut jäädä epäselväksi, että juttu tulee seuraavan päivän lehteen. Tämä ei myöskään missään haastattelun vaiheessa kertonut haluavansa esiintyä jutussa nimettömänä. Toimittaja varmisti Niemen mukaan vielä julkaisua edeltävänä iltana työvalmentajalta, että juttu voi ilmestyä nimen kanssa eikä haastateltu ole tullut katumapäälle. Päätoimittaja kirjoittaa, ettei toimittaja ollut haastattelutilanteessa saanut haastateltavan puhelinnumeroa, joten tältä ei voinut suoraan kysyä asiaa.

Niemi kertoo, että haastateltavien esiintyminen koko nimellään on lehden käytäntö, myös arkojen aiheiden yhteydessä. Hänen mukaansa toimitus työskentelee hienotunteisuutta osoittaen ja hyvässä yhteisymmärryksessä haastateltavien kanssa. Tässä tapauksessa toimitukselle ei syntynyt epäilyä siitä, etteikö haastateltu olisi esimerkiksi ollut kyllin harkintakykyinen päättämään itseään koskevista asioista, kuten lehden vakiintunut ohjeistus edellyttää.

Haastateltu tai kukaan muukaan asumisyksiköstä ei päätoimittajan mukaan pyytänyt juttua etukäteen tarkastettavaksi. Kantelija ei myöskään pyytänyt, että jotain jätettäisiin kertomatta jutussa. Niemi toteaa kantelijan tienneen, että kysymys oli haastattelusta Helsingin Sanomiin. Myös haastattelun asiayhteys eli tuore asunnottomuustutkimus tehtiin kantelijalle selväksi. Toimittajan ja valokuvaajan mielestä haastattelu oli sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä. Itse juttu oli Niemen mukaan haastateltavaa kunnioittava ja sävyltään positiivinen selviytymistarina. Haastateltavan yksityiselämää ja taakse jäänyttä päihdehistoriaa avattiin vain sen verran kuin asiayhteys vaati.

Kantelija ja toimittaja kävivät jutun jälkeen sähköpostikirjeenvaihtoa ja puhelinkeskusteluja. Niiden perusteella lehti julkaisi 20.9.2013 oikaisun, jossa kerrottiin kantelijan asuneen asumisyksikössä jo kolmatta vuotta ja olleen asuntolassa ensimmäisen kerran vasta 25-vuotiaana. Kantelija hyväksyi etukäteen oikaisun sanamuodon. Sähköpostiviesteissään kantelija antoi edelleen toimitukselle positiivista palautetta, jonka päätoimittaja tulkitsee siten, että kantelija tyytyi oikaisuun jutun aiheuttaman jälkipyykin ratkaisuna.

Niemi pitää ymmärrettävänä, että näkyvän lehtijutun tuoma julkisuus voi olla yksityiselle ihmiselle hämmentävä kokemus ja herättää ristiriitaisia tunteita. Hän toteaa, että toimittaja ja valokuvaaja toimivat tässä tapauksessa kaikin osin korrektisti ja osoittivat hyvää harkintaa. Haastattelutilanteessa mikään ei ennakoinut ongelmia.

Ratkaisu

Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi (JO 17). Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle (JO 18). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20).

Juttu käsitteli tuetun asumisen kustannuksia selvittänyttä tutkimusta ja kertoi yhden ”pelastuneen” kokemuksista. Haastateltava kuvaili asunnottomuuttaan ja sitä, kuinka hän pääsi omaan yksiöön. Jutun mukaan hän on luopunut päihteistä ja aloittanut opiskelun. Kuvissa kantelija esitetään tupakoimassa.

Artikkelin aihe oli ajankohtainen ja tärkeä. Neuvoston mielestä juttu loi kantelijasta positiivisen mielikuvan päämäärätietoisena persoonana. Esimerkiksi kantelijan päihdehistoriaa kuvailtiin sellaisesta näkökulmasta, että hän oli jo lopettanut tiettyjen aineiden käytön.

Kun kantelija suostuu haastatteluun, hän samalla hyväksyy sen julkaisemisen Journalistin ohjeissa määritellyllä tavalla. Neuvoston periaatelausuman (http://www.jsn.fi/periaatelausumat/haastattelu/)  mukaan haastattelun voi perua vain poikkeustapauksissa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa tilanteita, joissa haastateltava ei esimerkiksi sairauden takia ole ymmärtänyt olleensa haastateltavana. Periaatelausuma julkisuuden henkilöiden yksityisyyden suojasta (http://www.jsn.fi/lausumat/lausuma-julkisuuden-henkiloiden-yksityisyyden-suojaa-koskevassa-asiassa/) puolestaan muotoilee velvoitteen toimituksille: Median kanssa tekemisissä olevat eivät aina ymmärrä mihin kaikkeen he tulevat sitoutuneeksi. Ihmisen harkintakyky oman elämän ja sen tapahtumien julkistamisen suhteen saattaa olla alentunut esimerkiksi kokemattomuuden, sairauden, rasituksen, päihteiden käytön tai muun syyn takia. Tämä korostaa median vastuuta asioista kerrottaessa, olkoonpa siitä sovittu tai ei.

Käsittelyssä olevassa tapauksessa mikään ei viittaa siihen, että toimittajalla olisi ollut perusteet epäillä haastateltavan harkintakykyä haastattelutilanteessa. Toimittaja halusi kuitenkin vielä varmistua, ettei kantelija ollut tullut katumapäälle. Hänellä ei ollut käytössään kantelijan puhelinnumeroa, joten hän tyytyi kysymään asianlaitaa työvalmentajalta. Silti olisi ollut parempi, että lehti olisi pyrkinyt suoraan kontaktiin haastateltavan kanssa ennen jutun julkaisemista.

Neuvosto on todennut päätöksessään (http://www.jsn.fi/sisalto/4872-tv-12/?search=MTV3 ), että toimitusten on reilua kertoa haastateltaville, että heillä on oikeus tarkastaa lausumansa ennen niiden julkaisemista. Erityisen perusteltua kertominen on silloin, kun haastateltavan ei voi olettaa tuntevan Journalistin ohjeita. Helsingin Sanomien ei kuitenkaan voi katsoa toimineen vastoin Journalistin ohjeita, koska ohjeen mukaan haastateltavan pitää itse pyytää tarkastamista. Lehti myös pyrki rakentavassa hengessä ratkomaan epäselvyyksiä kantelijan kanssa ja julkaisi oikaisun.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.

 

Tämä päätös on avattu 5119 kertaa