Kantelu 17.9.2013
Kantelu kohdistuu MTV3:n verkkosivuilla 16.9.2013 julkaistuun kolumniin ”Kommentti: Kuka johtaa kokoomusnuoria – Kohu-Susanna ei ainakaan”. Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtaan 17: ”Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.”
Toimittaja on kantelun mukaan toiminut ammattietiikkaa vastaan. Haastatellulle ei ole kyseisessä tapauksessa annettu mahdollisuutta saada ennakolta tietää, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastatellulle on annettu käsitys, että haastattelua on tarkoitus käyttää ainoastaan uutisinsertissä. Hänelle ei ole myöskään kerrottu, että haastattelun aineistoa on tarkoitus käyttää useissa eri välineissä.
Kantelun mukaan haastatellulle on annettu mahdollisuus haastattelutilanteen ulkopuolella tarkistaa haastattelukysymyksiin olennaisesti liittyviä faktatietoja puhelimitse kolmansilta osapuolilta. Haastattelun aikana on tehty selväksi, milloin itse haastattelutilanne alkaa, päättyy, keskeytyy ja jatkuu. Näin ollen haastatellulla ei kantelun mukaan ole voinut olla käsitystä, että haastattelutilanteen ulkopuolella käytyjä keskusteluita voidaan käyttää toimituksellisena aineistona itse haastattelutilanteeseen verrattavalla tavalla. Haastattelija on erillisessä kirjoituksessaan käyttänyt selvästi Journalistin ohjeiden vastaisesti haastattelutilanteen ulkopuolista materiaalia osana julkaisua.
Kantelijan mukaan haastateltava on erikseen tiedustellut, missä yhteyksissä haastatteluaineistoa ja sen osia aiotaan käyttää. Toimittaja vastasi, että illan uutisissa ja, että jutusta leikataan käyttökelpoinen pätkä illan lähetykseen. Toimittaja lisäksi kehotti haastateltavaa antamaan rekvisiittakuvaa tilanteesta, jossa haastateltava puhuu puhelimeen.
MTV3:n vastaus 9.10.2013
Päätoimittaja Merja Ylä-Anttila vastaa, että MTV3:n toimittaja kirjoitti 16.9.2013 MTV3:n uutisten nettisivuille kolumniin rinnastettavan nettikommentin, jossa hän analysoi Kokoomuksen Nuorten liiton puheenjohtajaa Susanna Koskea ja referoi viikon takaisen haastattelun tapahtumia. [Toimittaja] Haavisto pyysi puhelimitse maanantaina 9.9.2013 Susanna Koskea haastatteluun MTV3:n uutisiin. Tämä pyyntö kattoi kaikki MTV3:n uutisten välineet (tv, netti, mobiili, teksti-tv ja Radio Nova). Koski suostui haastatteluun.
Samana päivänä haastattelusta julkaistiin MTV3:n uutisissa sekä tv-juttu (Seitsemän ja Kymmenen uutiset) että nettijuttu. Tämän lisäksi tv-juttu julkaistiin MTV3:n uutisten nettisivuilla. Päätoimittaja Ylä-Anttilan mukaan haastateltava tai kukaan muukaan ei ole ollut yhteydessä toimitukseen näiden nettijuttujen julkaisemisen osalta. Tällä perusteella haastateltavan voidaan olettaa sisäistäneen, että haastattelun pohjalta juttuja voidaan julkaista kaikissa MTV3:n uutisten eri välineissä.
Toimittajan 16.9.2013 julkaistu nettikommentti on referaatti haastattelun etenemisestä. Haastattelu keskeytyi yhteensä kolme kertaa. Haastattelun ulkopuolella tai tauoilla käytyjä taustakeskusteluja tai niiden osia ei päätoimittajan mukaan ole käytetty nettikommentissa. Nettikommentissa mainitut haastateltavan hiljaisuus ja ”otetaan uusiksi” henkäykset olivat suoria vastauksia haastattelukysymyksiin. Myös Kosken oma toive soittaa briiffi puhelimella sekä toimittajan ehdotus ajatuksen kokoamisesta pienellä lenkillä ovat tapahtuneet haastattelun aikana kameran pyöriessä – eivät haastattelun tauoilla. Ne eivät siis ole taustamateriaalia.
Ylä-Anttila vastaa, että haastattelu jouduttiin keskeyttämään useaan kertaa, koska Koski ei osannut vastata toimittajan kysymyksiin. Toimittaja ehdotti, että Koski tekisi kävelylenkin ja kokoaisi ajatuksensa. Tässä yhteydessä toimittaja myös kertoi ottavansa kävelystä kuvituskuvaa. Tämä kuvituskuva näytettiin 9.9.2013 tv-jutussa. Haastattelutilanteessa kameran pyöriessä Koski tarjosi itse mahdollisuutta soittaa lisätietoja saadakseen ”briiffin” siitä, mikä on ollut tavoiteohjelman kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisoinnin poistamisen taustalla. Toimittaja kertoi ottavansa tilanteesta kuvituskuvaa. Myös tämä kuvituskuva näytettiin uutisjutun kuvituksena 9.9.2013 tv-jutuissa. Puhelun sisältöä toimittaja ei kuullut, eikä sitä ole käytetty nettikommentissa.
Toimittaja ei ole missään vaiheessa sanonut haastateltavalle, että haastattelua käytettäisiin ainoastaan tv-jutussa. Koska kyseessä oli Kosken omien sanojen mukaan hänen ensimmäinen yksilöhaastattelunsa kameran edessä, toimittaja avasi pyydettäessä tv-jutun anatomiaa ja kertoi, että tv-jutussa haastattelusta käytetään todennäköisesti muutama pätkä.
Nettikommentti on Ylä-Anttilan mukaan rinnastettavissa kolumniin ja eroaa uutisjutusta siinä, että toimittaja voi esittää kolumnissa henkilökohtaisen mielipiteensä ja kärkkäänkin näkemyksensä yhteiskunnan toimijasta. MTV3:n politiikan toimittaja analysoi nettikommentissaan Kosken toimintaa. Ylä-Anttila mainitsee seuraavat Journalistin ohjeiden kohdat: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO1). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO12).
Pääministeripuolueen nuorisojärjestön puheenjohtaja ja piirihallituksen puheenjohtaja on johtavassa asemassa oleva ja yhteiskunnallisesti merkittävä henkilö, jolla on myös omat hyötymistarpeensa sekä järjestön puheenjohtajana että puolueen edustajana. Asemansa puolesta hänen yksityisyyden suojansa on Ylä-Anttilan mukaan hyvin matala.
Toimituksella on päätoimittajan mukaan oikeus käyttää haastattelumateriaalia parhaaksi katsomallaan aikataululla. Nettikommentti haastateltavan toiminnasta julkaistiin viikko haastattelun jälkeen, koska asiasta tuli viikon aikana huomattavasti uutta tietoa 9.9.2013 alkuasetelmiin nähden ja haastateltavan asema ja rooli oli merkittävästi muuttunut viikon aikana. On myös merkillepantavaa, että haastattelusta 9.9.2013 tehty tv-juttu oli sekin kriittinen eikä päästänyt haastateltavaa helpolla. MTV3:n toimittaja on Ylä-Anttilan vastauksen mukaan menetellyt toimittajana esimerkillisesti ja paljastanut yhteiskunnallisesti merkittävän epäkohdan.
Ratkaisu
Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). 2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi (JO 17).
MTV3:n Kymppiuutisissa esitettiin Kokoomusnuorten puheenjohtajan Susanna Kosken haastattelu. Viikkoa myöhemmin haastattelun tehnyt toimittaja kirjoitti verkkoon kolumnin, jossa hän käsitteli puheenjohtajan asemaa järjestössään, hänen persoonaansa sekä tv-haastattelua.
Johtavan hallituspuolueen nuorisojärjestön puheenjohtaja nykyisen ja entisten tehtäviensä takia on poliittinen vallankäyttäjä. Hän edustaa julkisuudessa Kokoomusnuoria ja vastaa järjestönsä tekemisistä. Sen vuoksi hänen on siedettävä niin johtamaansa järjestöön kuin omaan persoonaansakin kohdistuvat kriittiset arviot.
MTV3:n verkkosivujen kommentti ”Kuka johtaa kokoomusnuoria – Kohu-Susanna ei ainakaan” on toimittajan omiin havaintoihin ja kokemuksiin perustuva näkemys Kokoomusnuorten puheenjohtajasta ja hänen esiintymisestään julkisuudessa. Kolumnisti voi käyttää kärjekkäitä ilmaisuja arvioidessaan päivänpolitiikkaa ja poliitikkoja.
Kantelun kärki kohdistuu siihen, että toimittaja käytti haastattelutilanteessa saamiaan tietoja Journalistin ohjeiden vastaisesti viikkoa myöhemmin julkaistussa kommentissaan. Toimittaja kuvasi kolumnissaan haastatellun käyttäytymistä haastattelutilanteessa. Käytäntö on yleinen varsinkin kirjoitetuissa henkilöhaastatteluissa. Niissä toimittaja voi vapaasti kuvailla haastateltavan olemusta, elehtimistä tai esimerkiksi takeltelua vastauksissa. Tämä kuuluu journalistiseen päätösvaltaan.
Neuvosto ymmärtää, että haastateltava saattoi kokea ristiriitaisena toimittajan menettelyn. Toimittaja päätti jostakin syystä ensin suojella haastateltavaa jättämällä kertomatta, mitä haastattelutilanteessa todella tapahtui. Viikkoa myöhemmin hän kuitenkin paljasti yksityiskohtaisesti haastateltavan tietojen hataruuden ja hänen osaamattomuutensa haastattelutilanteessa. Journalistin ohjeiden mukaan yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Koska haastateltavasta tuli kyseiseksi viikoksi maan puhutuin poliitikko, MTV3:n oli perusteltua tuoda julkisuuteen tietoja, joilla on olennaista merkitystä hänen poliittisen uskottavuutensa arvioinnissa.
Haastateltavan on neuvoston mielestä pitänyt tuntea tiedotusvälineiden nykykäytäntö, jonka mukaan haastattelua ja siinä esiin tulevia tietoja voidaan käyttää tv-uutisten lisäksi myös kanavan verkkosivuilla.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että MTV3 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj.), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Veera Ristikartano, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.
Blogin kirjoittajan ammatti on lisätty päätökseen 19.12.2013.