2013 PÄÄTÖKSET

Lausuma 5362/L/13
Lausuma piilomainonnasta
Vapauttava 5306/SL/13
Ilta-Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti kertoi suomalaisten suosikkilentokohteista. Jutun tiedot perustuivat saman konsernin verkossa toimivaan markkinapaikkaan, johon jutussa julkaistu linkki vei. Sivuston tilastojen käyttöä jutun lähteenä ei voi pitää piilomainontana. Konserniyhteyttä ei tarvinnut mainita, koska se jutun kannalta ei ollut olennaista.

Vapauttava 5300/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Haastattelu, otsikko

Yleisradio haastatteli kansanedustajaa ja päätteli haastattelun perusteella jutun otsikossa, että tämä muun muassa vastustaa syyrialaisten lasten vastaanottamista Suomeen. Haastattelussa oli muitakin kiistanalaisia tulkintoja, mutta Ylellä oli riittävät perustelut niille.

Vapauttava 5290/SL/13
Aamulehti

Otsikko

Otsikko kertoi e-pillereiden uhrista. Sille löytyi katetta jutusta.

Langettava 5289/SL/13
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehden pääuutinen perustui toisen välineen edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon. Koska lehteä myytiin toisen välineen skuupilla, lähde olisi pitänyt mainita jo kannen otsikossa.

Langettava 5288/SL/13
Iltalehti

Lainaaminen

Yksi lehden pääuutisista perustui toisen välineen edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon. Koska lehteä myytiin toisen välineen skuupilla, lähde olisi pitänyt mainita jo kannen otsikossa.

Vapauttava 5284/SL/13
Helsingin Sanomat

Haastattelu

Lehti haastatteli entistä pitkäaikaisasunnotonta. Toimitus korjasi jutun virheet jälkikäteen. Neuvoston mielestä lehden olisi ollut reilua lähettää haastatellulle hänen sitaattinsa luettavaksi etukäteen. Se ei kuitenkaan rikkonut Journalistin ohjeita. 

Vapauttava 5282/TV/13
MTV3.fi

Haastattelu

Toimittaja haastatteli poliitikkoa tv-uutisissa ja kertoi myöhemmin verkossa julkaistussa kolumnissaan muun muassa haastatellun käyttäytymisestä haastattelutilanteessa. Menettelytapa ei loukannut haastatellun oikeuksia.

Langettava 5274/SL/13
Ilkka

Virheen korjaus

Kolumni käsitteli alkoholin myyntirajoituksia. Siinä lainattiin tutkimusta, jota ei vielä ollut julkaistu. Neuvosto ei löytänyt perusteita kolumnissa esitetylle väitteelle alkoholiveron kevennyksen taloudellisista seurauksista.

Langettava 5273/SL/13
Pohjolan Sanomat

Virheen korjaaminen

Sanomalehden pääkirjoitus antoi virheellisen käsityksen syyttömyysolettamasta.  Kyse oli olennaisesta asiavirheestä, joka olisi pitänyt korjata.

Vapauttava 5269/SL/13
Ankkuri

Toisen työn käyttäminen

Lehti julkaisi näyttelykutsun mukana saamansa tekstin jutun yhteydessä. Koska tekstin käyttöä ei mitenkään ollut rajoitettu ja jutun alla oli kirjoittajan nimi, toimitus toimi asianmukaisesti ja hyvän journalistisen tavan mukaan.

Vapauttava 5263/SL/13
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, yksityisyyden suoja

Lehti käsitteli yrittäjyyskeskuksen rahankäyttöön ja johtamiseen liittyviä ristiriitoja. Sen hallituksen jäsenen nimen näkyminen jutun kuvassa ei rikkonut yksityisyyden suojaa. 

Vapauttava 5259/SL/13
Åbo Underrättelser

Samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi paikallisten kauppiaiden luopuvan kauppapaikastaan, koska heillä oli ollut erimielisyyksiä kiinteistön vuokraisännän kanssa. Häntä kuultiin jälkikäteen uudessa jutussa.

Vapauttava 5252/SL/13
Kaleva

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehden päätoimittaja kirjoitti kolumnipalstallaan lyhyen kommentin, jonka kantelija katsoi loukkaavan naisia ja sukupuoltaan vaihtavia henkilöitä. Kommentti ei neuvoston mielestä ollut niin rankka, että se olisi halventanut minkään ryhmän ihmisarvoa. Sananvapauden nimissä voi esittää myös provosoivia mielipiteitä.

Vapauttava 5251/PL/13
Miilu

Yksityisyyden suoja

Lehti kertoi kunnallisvalituksesta uutisoidessaan valittajien nimet, mikä paljasti myös yt-neuvottelujen perusteella lomautettujen nimiä. Kyse ei ollut kuitenkaan arkaluonteisesta seikasta, koska lomautukset ja talkoovapaat koskivat koko kunnan henkilökuntaa.

Vapauttava 5247/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen

Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistiin uutinen, jonka mukaan musiikkifestivaalin järjestysmiehet muun muassa potkivat yleisöä turva-aidan kaatumisen jälkeisessä tilanteessa. Uutinen perustui silminnäkijän kertomukseen. Festivaalijärjestäjää kuultiin samassa yhteydessä ja hän kiisti väitetyn järjestyksenvalvojien väkivallan.

Vapauttava 5246/SL/13
Helsingin Uutiset

Virheen korjaus, oma kannanotto

Lehti julkaisi uutisessaan olennaisesti virheellisen tiedon, jonka se korjasi välittömästi saatuaan oikean tiedon. Jutun yhteydessä julkaistiin myös kantelijan näkemys asiasta.

Langettava 5245/SL/13
Verkkouutiset

Virheen korjaaminen, otsikko

Lehti kertoi kansalaisaloitteen hylätyistä allekirjoituksista ja oikaisi myöhemmin juttuun sisältyneen olennaisen virheen kertomatta siitä yleisölle Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.
 

Langettava 5242/SL/13
Etelä-Suomen Sanomat, Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, alaikäiseen liittyvät arkaluonteiset tiedot

Sunnuntaisuomalaisen jutussa kerrottiin harvinaiseen ja vakavaan tautiin sairastuneesta miehestä. Jutussa mainittiin toistuvasti miehen olevan huolissaan siitä, että hänen alaikäinen lapsensa voi sairastua samalla tavalla. Tällaisen epäilyn levittäminen lapsesta oli kohtuutonta.

Vapauttava 5241/SL/13
Kaleva

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa kirjoitettiin kriittiseen sävyyn käräjäoikeuden laamannista. Merkittävänä tuomiovallan käyttäjänä hänen on kestettävä ammattirooliinsa kohdistuva kovakin arvostelu. Kritiikki ei ollut niin kohtuutonta, etteikö siihen olisi voinut vastata omalla kannanotolla. Äänestyspäätös 11–1. Eriävä mielipide päätöksen lopussa.

<< 1 2 3 4 5 6 >> 

Langettava 5274/SL/13

Vastaaja: Ilkka

Asia: Virheen korjaus

Ratkaistu: 17.12.2013

Kolumni käsitteli alkoholin myyntirajoituksia. Siinä lainattiin tutkimusta, jota ei vielä ollut julkaistu. Neuvosto ei löytänyt perusteita kolumnissa esitetylle väitteelle alkoholiveron kevennyksen taloudellisista seurauksista.

Kantelu 9.9.2013 

Kantelija pitää 25.8.2013 julkaistua päätoimittajan kolumnia ”Jos ei hyvällä, niin ehkä pahalla” olennaisesti virheellisenä. Juttu käsitteli alkoholihaittoja ja myynnin rajoittamista. Siinä kirjoitettiin seuraavasti: ”Kun alkoholin verotusta kevennettiin 2004 ja tuontirajoitukset poistuivat, hyötyi valtio veronkevennyksestä miljardin, mutta lykkäsi kunnille sairaala- ja sosiaalikuluina kahdeksan miljoonan alkoholiseuraukset.”

Kantelija on selvittänyt asiaa omista lähteistään ja pitää lehden julkaisemia lukuja perättöminä. Hän on tutustunut esimerkiksi Päihdetilastolliseen vuosikirjaan, jonka mukaan valtion alkoholitulot ovat laskeneet joka vuosi, kun verrataan vuosien 2003–2005 tilastoja. Kantelija huomauttaa hallituksen arvioineen lakiesityksessään vuonna 2003, että jopa lähes puolet arvioiduista veronmenetyksistä voi palautua julkiseen talouteen. Hänen mielestään on silti selvää, että valtio ei hyötynyt vuoden 2004 veronkevennyksestä vaan menetti verotuloja ja sai maksettavakseen lisää haittakuluja, kun alkoholin myynti kasvoi veroalen seurauksena.

Kantelija ei usko, että kukaan olisi tehnyt tarkan arvion alkoholin kunnille aiheuttamista haittakustannuksista. Hän on arvelee kuitenkin löytäneensä suuruusluokan THL:n 29.11.2012 julkaisemasta muistiosta ja kirjoittaa, että sen perusteella kuntien kustannukset alkoholihaitoista olivat vuonna 2004 enintään 450 miljoonaa euroa. Kantelija on myös tutustunut Tilastokeskuksen tietoihin paikallishallinnon kokonaismenoista vuosina 2002–2005. ”Kuntien menot kasvoivat vuonna 2004 saman vuoden alkoholipoliittisista uudistuksista huolimatta koko lailla tarkasti uudistusta edeltäneen vuoden tapaan”, hän toteaa. Selvitystensä perusteella kantelija pitää absurdina sellaista väitettä, että kunnille olisi lykätty alkoholiseurauksia kahdeksan miljardin euron edestä.

Kun kantelija pyysi lehteä korjaamaan virheen, hän kuuli lehden käyttäneen lähteenään Sunnuntaisuomalainen-liitteessä 21.10.2012 julkaistua juttua. Siinä kuvailtiin vuoden 2004 uudistuksia näin: ”Valtio sai keventyneen verotuksen ansioista miljardi euroa lisätuloja. Samaan aikaan sairaalapalveluiden tarve, sosiaalikulujen kasvu ja inhimillisen pääoman menetykset aiheuttivat yhteensä kunnille noin kahdeksan miljardin lisämenot”. Kantelijan mielestä Ilkka jätti aikaisemmin julkaistut tiedot tarkistamatta, kun se perusti kolumninsa samassa lehdessä aiemmin julkaistuun artikkeliin.

Kantelija uskoo, että kolumnin lähteenä olleen jutun toimittaja ei ymmärtänyt Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden laskeman PYLL (Potential Years of Life Lost) -indeksin merkitystä. Juttu kertoi tutkimuksesta, jossa käytettiin juuri kyseistä indeksiä. Kantelija mielestä ennenaikaista kuolleisuutta mittaava indeksiä, jonka avulla arvioidaan potentiaalisia yhteiskunnallisen ja inhimillisen pääoman menetyksiä, ei voi käyttää mittamaan alkoholipoliittisten uudistusten aiheuttamia konkreettisia lisämenoja kunnille. Kantelija vetoaa THL:n tilasto- ja indikaattoripankkiin ja huomauttaa menetettyjä elinvuosia kuvaavan indeksin arvo kasvaneen vuonna 2004 niin vähän, ettei väite kahdeksan miljardin euron lisämenoista pidä paikkaansa.

Ilkan vastaus 3.10.2013

Päätoimittaja Satu Takalan mukaan lehti ei julkaissut oikaisua, koska jutussa ei hänen tietonsa mukaan ollut virheitä. Takala vahvistaa, että kolumnin tiedot alkoholin haittavaikutuksista olivat peräisin Sunnuntaisuomalaisessa aikaisemmin julkaistusta jutusta. Se sisälsi aikaisemmin julkaisemattomia tietoja alkoholin aiheuttamista kuluista yhteiskunnassa.

Päätoimittaja kertoo, että Sunnuntaisuomalaisessa tarkasteltiin alkoholiverotuksen muutosten hyötyjä ja haittoja uudella tavalla, joka ottaa huomioon myös inhimillisen pääoman menetykset. Euromääräiset tiedot Sunnuntaisuomalaisen jutussa perustuivat laskelmiin muun muassa palvelujen kustannuksista, sosiaalisista tulonsiirroista, pääomamenoista sekä valtionosuuksista. Tiedot julkaistiin Takalan mukaan ensimmäistä kertaa Sunnuntaisuomalaisen jutussa, ja osa luvuista laskettiin juuri kyseistä artikkelia varten. Jutun asiantuntija tarkisti sen ennen julkaisua eikä esittänyt korjauspyyntöjä.

Takala katsoo Sunnuntaisuomalaisen tarjonneen lukijoille uutta tietoa. Hän kirjoittaa, että Sunnuntaisuomalaisen tietoja ei löydy olemassa olevista tilastollisista vuosikirjoista eikä niitä pysty selvittämään ilman alan asiantuntemusta.

Kun Ilkan kolumni oli julkaistu ja kantelija oli lähettänyt oikaisupyynnön, toimitus selvitti Takalan mukaan vielä asiaa Sunnuntaisuomalaisen jutun toimittajan ja jutussa lähteenä olleen asiantuntijan kanssa. Oikaisuun ei selvityksen perusteella ollut aihetta.

Ratkaisu

Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20).

Kolumnisti ymmärsi alkoholin myyntirajoituksia ja perusteli kantaansa asiantuntijoiden esittämillä näkemyksillä. Hänen mainitsemansa euromäärät olivat peräisin vajaa vuosi aiemmin julkaistusta artikkelista, jossa haastateltiin terveyspolitiikan professoria. Tätä ei kolumnissa mainittu.

Kolumnistin lähteenään käyttämä Sunnuntaisuomalainen oli kertonut, että alkoholiveron alentamisen vaikuttavuuslaskelma perustui THL:n tilastoihin ja artikkelissa haastattelun professorin tutkimusryhmän lukuihin menetetyistä elinvuosista. Tutkimusryhmän keskeinen työkalu on kirjoituksen perusteella PYLL-indeksi, jossa käytetään laskennallisena elinikäodotuksena OECD:n standardia eli 70 ikävuotta. (Indeksiä esitellään esimerkiksi THL:n sivuilla.) Sunnuntaisuomalaisessa esitelty tutkimusryhmä arvioi PYLL-indeksin avulla ennenaikaisesta kuolemasta aiheutuvia ”inhimillisen pääoman menetyksiä” ja niiden euromääräisiä seuraamuksia.

Tutkimus ei ollut vielä valmis, joten kolumnisti tyytyi käyttämään Sunnuntaisuomalaisessa aikaisemmin julkaistua tietoa. Hänen olisi ollut kohtuullista kertoa tämä lukijoille, koska luvut olivat jyrkässä ristiriidassa virallisten tilastojen kanssa ja koska lähdejuttu oli julkaistu lähes vuosi aiemmin. Lukijoiden ei enää voinut olettaa muistavan sitä.

Yleisölle voi kertoa keskeneräisistäkin tutkimuksista. Tämä ei kuitenkaan poista toimituksilta velvollisuutta lähdekritiikkiin. Neuvosto pitää olennaisena virheenä kantelun kohteena olevaa kolumnin väitettä, jonka mukaan valtio olisi hyötynyt nimenomaan vuoden 2004 veronkevennyksen seurauksena miljardi euroa. Virallisten tilastojen mukaan alkoholiveron tuotto laski tuolloin ja oli kokonaisuudessaan noin miljardi euroa. Jos tutkimuksessa tarkoitetaan muita kuin välittömiä veroseurauksia, tämä olisi pitänyt tuoda kolumnissa esiin. Myös kunnille veronkevennyksestä koituneiden alkoholiseuraamusten euromäärä oli kolumnissa huomattavan suuri. Lehden olisi ollut hyvä selventää lukijoille arvionsa perusteita viimeistään siinä vaiheessa, kun kantelija oli kyseenalaistanut kolumnin tiedot.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilkka on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj.), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Veera Ristikartano, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 3531 kertaa