2013 PÄÄTÖKSET

Lausuma 5362/L/13
Lausuma piilomainonnasta
Vapauttava 5306/SL/13
Ilta-Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti kertoi suomalaisten suosikkilentokohteista. Jutun tiedot perustuivat saman konsernin verkossa toimivaan markkinapaikkaan, johon jutussa julkaistu linkki vei. Sivuston tilastojen käyttöä jutun lähteenä ei voi pitää piilomainontana. Konserniyhteyttä ei tarvinnut mainita, koska se jutun kannalta ei ollut olennaista.

Vapauttava 5300/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Haastattelu, otsikko

Yleisradio haastatteli kansanedustajaa ja päätteli haastattelun perusteella jutun otsikossa, että tämä muun muassa vastustaa syyrialaisten lasten vastaanottamista Suomeen. Haastattelussa oli muitakin kiistanalaisia tulkintoja, mutta Ylellä oli riittävät perustelut niille.

Vapauttava 5290/SL/13
Aamulehti

Otsikko

Otsikko kertoi e-pillereiden uhrista. Sille löytyi katetta jutusta.

Langettava 5289/SL/13
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehden pääuutinen perustui toisen välineen edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon. Koska lehteä myytiin toisen välineen skuupilla, lähde olisi pitänyt mainita jo kannen otsikossa.

Langettava 5288/SL/13
Iltalehti

Lainaaminen

Yksi lehden pääuutisista perustui toisen välineen edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon. Koska lehteä myytiin toisen välineen skuupilla, lähde olisi pitänyt mainita jo kannen otsikossa.

Vapauttava 5284/SL/13
Helsingin Sanomat

Haastattelu

Lehti haastatteli entistä pitkäaikaisasunnotonta. Toimitus korjasi jutun virheet jälkikäteen. Neuvoston mielestä lehden olisi ollut reilua lähettää haastatellulle hänen sitaattinsa luettavaksi etukäteen. Se ei kuitenkaan rikkonut Journalistin ohjeita. 

Vapauttava 5282/TV/13
MTV3.fi

Haastattelu

Toimittaja haastatteli poliitikkoa tv-uutisissa ja kertoi myöhemmin verkossa julkaistussa kolumnissaan muun muassa haastatellun käyttäytymisestä haastattelutilanteessa. Menettelytapa ei loukannut haastatellun oikeuksia.

Langettava 5274/SL/13
Ilkka

Virheen korjaus

Kolumni käsitteli alkoholin myyntirajoituksia. Siinä lainattiin tutkimusta, jota ei vielä ollut julkaistu. Neuvosto ei löytänyt perusteita kolumnissa esitetylle väitteelle alkoholiveron kevennyksen taloudellisista seurauksista.

Langettava 5273/SL/13
Pohjolan Sanomat

Virheen korjaaminen

Sanomalehden pääkirjoitus antoi virheellisen käsityksen syyttömyysolettamasta.  Kyse oli olennaisesta asiavirheestä, joka olisi pitänyt korjata.

Vapauttava 5269/SL/13
Ankkuri

Toisen työn käyttäminen

Lehti julkaisi näyttelykutsun mukana saamansa tekstin jutun yhteydessä. Koska tekstin käyttöä ei mitenkään ollut rajoitettu ja jutun alla oli kirjoittajan nimi, toimitus toimi asianmukaisesti ja hyvän journalistisen tavan mukaan.

Vapauttava 5263/SL/13
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, yksityisyyden suoja

Lehti käsitteli yrittäjyyskeskuksen rahankäyttöön ja johtamiseen liittyviä ristiriitoja. Sen hallituksen jäsenen nimen näkyminen jutun kuvassa ei rikkonut yksityisyyden suojaa. 

Vapauttava 5259/SL/13
Åbo Underrättelser

Samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi paikallisten kauppiaiden luopuvan kauppapaikastaan, koska heillä oli ollut erimielisyyksiä kiinteistön vuokraisännän kanssa. Häntä kuultiin jälkikäteen uudessa jutussa.

Vapauttava 5252/SL/13
Kaleva

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehden päätoimittaja kirjoitti kolumnipalstallaan lyhyen kommentin, jonka kantelija katsoi loukkaavan naisia ja sukupuoltaan vaihtavia henkilöitä. Kommentti ei neuvoston mielestä ollut niin rankka, että se olisi halventanut minkään ryhmän ihmisarvoa. Sananvapauden nimissä voi esittää myös provosoivia mielipiteitä.

Vapauttava 5251/PL/13
Miilu

Yksityisyyden suoja

Lehti kertoi kunnallisvalituksesta uutisoidessaan valittajien nimet, mikä paljasti myös yt-neuvottelujen perusteella lomautettujen nimiä. Kyse ei ollut kuitenkaan arkaluonteisesta seikasta, koska lomautukset ja talkoovapaat koskivat koko kunnan henkilökuntaa.

Vapauttava 5247/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen

Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistiin uutinen, jonka mukaan musiikkifestivaalin järjestysmiehet muun muassa potkivat yleisöä turva-aidan kaatumisen jälkeisessä tilanteessa. Uutinen perustui silminnäkijän kertomukseen. Festivaalijärjestäjää kuultiin samassa yhteydessä ja hän kiisti väitetyn järjestyksenvalvojien väkivallan.

Vapauttava 5246/SL/13
Helsingin Uutiset

Virheen korjaus, oma kannanotto

Lehti julkaisi uutisessaan olennaisesti virheellisen tiedon, jonka se korjasi välittömästi saatuaan oikean tiedon. Jutun yhteydessä julkaistiin myös kantelijan näkemys asiasta.

Langettava 5245/SL/13
Verkkouutiset

Virheen korjaaminen, otsikko

Lehti kertoi kansalaisaloitteen hylätyistä allekirjoituksista ja oikaisi myöhemmin juttuun sisältyneen olennaisen virheen kertomatta siitä yleisölle Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.
 

Langettava 5242/SL/13
Etelä-Suomen Sanomat, Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, alaikäiseen liittyvät arkaluonteiset tiedot

Sunnuntaisuomalaisen jutussa kerrottiin harvinaiseen ja vakavaan tautiin sairastuneesta miehestä. Jutussa mainittiin toistuvasti miehen olevan huolissaan siitä, että hänen alaikäinen lapsensa voi sairastua samalla tavalla. Tällaisen epäilyn levittäminen lapsesta oli kohtuutonta.

Vapauttava 5241/SL/13
Kaleva

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa kirjoitettiin kriittiseen sävyyn käräjäoikeuden laamannista. Merkittävänä tuomiovallan käyttäjänä hänen on kestettävä ammattirooliinsa kohdistuva kovakin arvostelu. Kritiikki ei ollut niin kohtuutonta, etteikö siihen olisi voinut vastata omalla kannanotolla. Äänestyspäätös 11–1. Eriävä mielipide päätöksen lopussa.

<< 1 2 3 4 5 6 >> 

Langettava 5273/SL/13

Vastaaja: Pohjolan Sanomat

Asia: Virheen korjaaminen

Ratkaistu: 27.11.2013

Sanomalehden pääkirjoitus antoi virheellisen käsityksen syyttömyysolettamasta.  Kyse oli olennaisesta asiavirheestä, joka olisi pitänyt korjata.

Kantelu 9.9.2013

Kantelu kohdistuu Pohjolan Sanomissa 18.8.2013 julkaistuun pääkirjoitukseen "Tuomitun kohtelussa erilaisia näkökulmia".
http://www.pohjolansanomat.fi/Mielipide/1194832980832/artikkeli/tuomitun+kohtelussa+erilaisia+nakokulmia.html
Kantelun mukaan kirjoittaja korosti tuomitun oikeusturvan kannalta välttämätöntä mahdollisuutta valittaa tuomiostaan ja opasti tässä yhteydessä lukijoita seuraavanlaisella faktaväitteellä: "Täytyy kuitenkin muistaa, ettei tuomittu ole syytön siihen asti kunnes valitusten jälkeen tuomio on saanut lainvoiman, vaan syyllinen, ellei myöhemmin toisin todeta."

Tämä väite antoi kantelijan mielestä lukijoille aivan virheellisen kuvan rikoksesta epäillyn ja syytetyn asemasta ja oikeuksista. Jokaisella on perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluva oikeus tulla pidetyksi syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen. Tämä tapahtuu vasta lainvoimaisella tuomiolla. Kantelija viittaa tässä yhteydessä mm. Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Kantelija lähetti lehteen sähköpostitse korjauspyynnön 18.8.2013 ja muistutti korjaamatta jääneestä kohdasta 21.8.2013. Kumpaankaan sähköpostiin ei reagoitu.

Pohjolan Sanomien vastaus 27.9.2013

Päätoimittaja Heikki Lääkkölän vastauksen mukaan kantelun tekijä on poiminut pääkirjoituksesta pelkästään yhden lauseen seuraavasti: "Täytyy kuitenkin muistaa, ettei tuomittu ole syytön siihen asti kunnes valitusten jälkeen tuomio on saanut lainvoiman, vaan syyllinen, ellei myöhemmin toisin todeta".

Lääkkölän mukaan pääkirjoituksessa kerrotaan selvästi, mitä syyttömyysolettama tarkoittaa käytännössä: "Tuomitun oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että hänellä on mahdollisuus valittaa tuomiostaan. – – Jos korkeammissa oikeusasteissa tuomio muuttuu, niin silloin oikeusmurhan kärsineen maine täytyy puhdistaa ja hänelle maksaa korvauksia väärän tuomion aiheuttamista vahingoista. Näinhän oikeusvaltiossa toimitaan".

Kirjoituksessa ei suinkaan väitetty, ettei syyttömyysolettamaa olisi olemassa tai kyseenalaistettu sitä, vaan tuotiin esiin laajempi näkökulma suhtautumisessa rikoksesta syytettyyn tai tuomittuun. Yhteiskunnallisessa keskustelussa, kuten lehden pääkirjoituksessa, ei ole syytä tyytyä pohtimaan asiaa vain tuomitun näkökulmasta. Kuten kirjoituksessa todetaan, niin rikoksesta tuomitun tulevaisuus työurallaan tai hänen toimintamahdollisuutensa muuten yhteiskunnassa on kysymys, jota täytyy pohtia moneltakin kannalta. Näkökulma voi päätoimittajan vastauksen mukaan olla tuomion saaneen henkilökohtainen tilanne tai hänen tekonsa vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan. Selvää on, että periaatteessa kenellekään tuomitulle ei ole syytä asettaa lisärangaistusta oikeuden päätöksen lisäksi, mutta käytännössä asiaa on pakko pohtia myös yleisemmästä näkökulmasta.

Toista näkökulmaa täytyy pääkirjoituksen mukaan pohtia esimerkiksi silloin, kun kysymyksessä on
tuomio lapsiin kohdistuneesta rikoksesta, ja tuomittu työskentelee ammatissaan lasten kanssa. Vaikka ulkopuolisen ei ole syytä ottaa kantaa tuomion saaneen toimintamenetelmiin työssään, niin
lasten edun takia täytyy ainakin hänen esimiestensä ottaa kantaa siihen, onko hän sopiva toimimaan
edelleen virassaan.

Jos tuomittu on valittanut tuomiostaan, niin silloin paras tapa on pistää hänet jäähylle viranhoidosta
niin kauaksi aikaa, kunnes tuomio on kumottu tai saanut lainvoiman. Kirjoituksessa kiinnitetään Lääkkölän mukaan huomiota myös siihen yhteiskunnalliseen ongelmaan, että syyttömyysolettama ei toimi tasapuolisesti siksi, että toisella tuomitulla on varaa, mutta toisella taas ei valittaa tuomiostaan.

Syytettyjen ja tuomittujen kohdalla tämä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, kun valittamismahdollisuuteen käytännössä vaikuttavat varallisuus sekä yhteiskunnallinen asema.

Kirjoitus ei päätoimittajan vastauksen mukaan koske kantelijaa henkilökohtaisesti eikä myöskään ketään muuta yksittäistä henkilöä, vaan asiaa pohditaan yleisellä tasolla yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kuitenkin kantelija lähetti oikaisuvaatimuksen. Lääkkölän mielestä on kohtuutonta, että lehti lähtisi oikomaan asioita, joita sen artikkelin kirjoittajan näkökulmasta ei ole edes esitetty siinä muodossa kuin oikaisuvaatimuksen esittäjä omaan luetun ymmärtämiseensä perustuen väittää.

Kantelijalla olisi päätoimittajan mukaan ollut mahdollisuus osallistua keskusteluun lähettämällä yleisönosastoon mielipidekirjoitus, jossa hän olisi voinut kertoa, miksi esimerkiksi henkirikoksesta tai pedofiliasta tuomittu voisi jatkaa normaalisti työssään, kunnes tuomio on saanut lainvoiman valituskierroksen jälkeen tai kumottu ylemmissä oikeusasteissa. Tällaisen kirjoituksen lehti olisi voinut julkaista. Pohjolan Sanomien mielestä kyse kirjoituksessa ei ollut syyttömyysolettaman vääristelystä, vaan artikkelissa pohdittiin syytetyn asemaa useammasta, myös uhrin näkökulmasta.

Ratkaisu

Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20).

Pääkirjoituksissa lehdet ilmaisevat mielipiteitään. Sen takia langettavien päätösten antaminen niistä on aina hyvin poikkeuksellinen ratkaisu. Tässä tapauksessa ongelman muodosti pääkirjoituksessa käytetty seuraava ilmaisu: "Täytyy kuitenkin muistaa, ettei tuomittu ole syytön siihen asti kunnes valitusten jälkeen tuomio on saanut lainvoiman, vaan syyllinen, ellei myöhemmin toisin todeta". Lehti korosti tätä asiaa käyttämällä sanoja "täytyy – – muistaa". Kyse ei siis ollut mielipiteestä. Lehden muistutus ei vastaa ns. syyttömyysolettamaa, jonka mukaan vastaajaa pidetään syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on tuomioistuimessa näytetty toteen.

Lehdeltä pitää voida vaatia näin olennaisessa periaatekysymyksessä täsmällistä ilmaisua, joka ei johda lukijoita harhaan. Syyttömyysolettaman virheellinen tulkinta on Julkisen sanan neuvoston mielestä olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Pyynnöistä huolimatta lehti ei kuitenkaan niin tehnyt.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Pohjolan Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 3230 kertaa