2013 PÄÄTÖKSET

Lausuma 5362/L/13
Lausuma piilomainonnasta
Vapauttava 5306/SL/13
Ilta-Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti kertoi suomalaisten suosikkilentokohteista. Jutun tiedot perustuivat saman konsernin verkossa toimivaan markkinapaikkaan, johon jutussa julkaistu linkki vei. Sivuston tilastojen käyttöä jutun lähteenä ei voi pitää piilomainontana. Konserniyhteyttä ei tarvinnut mainita, koska se jutun kannalta ei ollut olennaista.

Vapauttava 5300/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Haastattelu, otsikko

Yleisradio haastatteli kansanedustajaa ja päätteli haastattelun perusteella jutun otsikossa, että tämä muun muassa vastustaa syyrialaisten lasten vastaanottamista Suomeen. Haastattelussa oli muitakin kiistanalaisia tulkintoja, mutta Ylellä oli riittävät perustelut niille.

Vapauttava 5290/SL/13
Aamulehti

Otsikko

Otsikko kertoi e-pillereiden uhrista. Sille löytyi katetta jutusta.

Langettava 5289/SL/13
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehden pääuutinen perustui toisen välineen edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon. Koska lehteä myytiin toisen välineen skuupilla, lähde olisi pitänyt mainita jo kannen otsikossa.

Langettava 5288/SL/13
Iltalehti

Lainaaminen

Yksi lehden pääuutisista perustui toisen välineen edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon. Koska lehteä myytiin toisen välineen skuupilla, lähde olisi pitänyt mainita jo kannen otsikossa.

Vapauttava 5284/SL/13
Helsingin Sanomat

Haastattelu

Lehti haastatteli entistä pitkäaikaisasunnotonta. Toimitus korjasi jutun virheet jälkikäteen. Neuvoston mielestä lehden olisi ollut reilua lähettää haastatellulle hänen sitaattinsa luettavaksi etukäteen. Se ei kuitenkaan rikkonut Journalistin ohjeita. 

Vapauttava 5282/TV/13
MTV3.fi

Haastattelu

Toimittaja haastatteli poliitikkoa tv-uutisissa ja kertoi myöhemmin verkossa julkaistussa kolumnissaan muun muassa haastatellun käyttäytymisestä haastattelutilanteessa. Menettelytapa ei loukannut haastatellun oikeuksia.

Langettava 5274/SL/13
Ilkka

Virheen korjaus

Kolumni käsitteli alkoholin myyntirajoituksia. Siinä lainattiin tutkimusta, jota ei vielä ollut julkaistu. Neuvosto ei löytänyt perusteita kolumnissa esitetylle väitteelle alkoholiveron kevennyksen taloudellisista seurauksista.

Langettava 5273/SL/13
Pohjolan Sanomat

Virheen korjaaminen

Sanomalehden pääkirjoitus antoi virheellisen käsityksen syyttömyysolettamasta.  Kyse oli olennaisesta asiavirheestä, joka olisi pitänyt korjata.

Vapauttava 5269/SL/13
Ankkuri

Toisen työn käyttäminen

Lehti julkaisi näyttelykutsun mukana saamansa tekstin jutun yhteydessä. Koska tekstin käyttöä ei mitenkään ollut rajoitettu ja jutun alla oli kirjoittajan nimi, toimitus toimi asianmukaisesti ja hyvän journalistisen tavan mukaan.

Vapauttava 5263/SL/13
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, yksityisyyden suoja

Lehti käsitteli yrittäjyyskeskuksen rahankäyttöön ja johtamiseen liittyviä ristiriitoja. Sen hallituksen jäsenen nimen näkyminen jutun kuvassa ei rikkonut yksityisyyden suojaa. 

Vapauttava 5259/SL/13
Åbo Underrättelser

Samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi paikallisten kauppiaiden luopuvan kauppapaikastaan, koska heillä oli ollut erimielisyyksiä kiinteistön vuokraisännän kanssa. Häntä kuultiin jälkikäteen uudessa jutussa.

Vapauttava 5252/SL/13
Kaleva

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehden päätoimittaja kirjoitti kolumnipalstallaan lyhyen kommentin, jonka kantelija katsoi loukkaavan naisia ja sukupuoltaan vaihtavia henkilöitä. Kommentti ei neuvoston mielestä ollut niin rankka, että se olisi halventanut minkään ryhmän ihmisarvoa. Sananvapauden nimissä voi esittää myös provosoivia mielipiteitä.

Vapauttava 5251/PL/13
Miilu

Yksityisyyden suoja

Lehti kertoi kunnallisvalituksesta uutisoidessaan valittajien nimet, mikä paljasti myös yt-neuvottelujen perusteella lomautettujen nimiä. Kyse ei ollut kuitenkaan arkaluonteisesta seikasta, koska lomautukset ja talkoovapaat koskivat koko kunnan henkilökuntaa.

Vapauttava 5247/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen

Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistiin uutinen, jonka mukaan musiikkifestivaalin järjestysmiehet muun muassa potkivat yleisöä turva-aidan kaatumisen jälkeisessä tilanteessa. Uutinen perustui silminnäkijän kertomukseen. Festivaalijärjestäjää kuultiin samassa yhteydessä ja hän kiisti väitetyn järjestyksenvalvojien väkivallan.

Vapauttava 5246/SL/13
Helsingin Uutiset

Virheen korjaus, oma kannanotto

Lehti julkaisi uutisessaan olennaisesti virheellisen tiedon, jonka se korjasi välittömästi saatuaan oikean tiedon. Jutun yhteydessä julkaistiin myös kantelijan näkemys asiasta.

Langettava 5245/SL/13
Verkkouutiset

Virheen korjaaminen, otsikko

Lehti kertoi kansalaisaloitteen hylätyistä allekirjoituksista ja oikaisi myöhemmin juttuun sisältyneen olennaisen virheen kertomatta siitä yleisölle Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.
 

Langettava 5242/SL/13
Etelä-Suomen Sanomat, Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, alaikäiseen liittyvät arkaluonteiset tiedot

Sunnuntaisuomalaisen jutussa kerrottiin harvinaiseen ja vakavaan tautiin sairastuneesta miehestä. Jutussa mainittiin toistuvasti miehen olevan huolissaan siitä, että hänen alaikäinen lapsensa voi sairastua samalla tavalla. Tällaisen epäilyn levittäminen lapsesta oli kohtuutonta.

Vapauttava 5241/SL/13
Kaleva

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa kirjoitettiin kriittiseen sävyyn käräjäoikeuden laamannista. Merkittävänä tuomiovallan käyttäjänä hänen on kestettävä ammattirooliinsa kohdistuva kovakin arvostelu. Kritiikki ei ollut niin kohtuutonta, etteikö siihen olisi voinut vastata omalla kannanotolla. Äänestyspäätös 11–1. Eriävä mielipide päätöksen lopussa.

<< 1 2 3 4 5 6 >> 

Vapauttava 5263/SL/13

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 27.11.2013

Lehti käsitteli yrittäjyyskeskuksen rahankäyttöön ja johtamiseen liittyviä ristiriitoja. Sen hallituksen jäsenen nimen näkyminen jutun kuvassa ei rikkonut yksityisyyden suojaa. 

Kantelu 1.9.2013

Kantelu kohdistuu 22.8.2013 printtilehdessä julkaistuun juttuun ”Hallitus vei koulutusrahat – Veronmaksajien rahoittama Naisyrittäjyyskeskus valitsi kouluttajiksi hallituksen jäsenten yrityksiä” ja sen nettiversioon ”Oma hallitus vei naisyrittäjien yhdistyksen koulutusrahat” sekä 30.8.2013 ilmestyneeseen jatkojuttuun ”Naisyrittäjyyskeskus erotti puheenjohtajansa”.

Kantelijan mielestä toimittaja suhtautui tietolähteisiinsä kritiikittömästi ja kertoi asioista tarkoitushakuisesti ja vääristelevästi, otsikoita myöten. Ensimmäisessä jutussa kirjoitettiin, että Naisyrittäjyyskeskus järjestää ylimääräisen yhdistyksen kokouksen, koska iso osa keskuksen tukirahoista on päätynyt hankintojen kautta hallituksen jäsenille. Kantelijan mielestä kokous oikeasti järjestettiin työpaikkakiusaamisen vuoksi. Hän uskoo, että Helsingin Sanomien haastattelemilla henkilöillä oli asiassa hyötymistarkoitus eikä toimittaja suhtautunut heihin kriittisesti.

Toimittaja ei kantelijan mukaan myöskään tarkastanut haastateltavien kommenttien todenperäisyyttä, vaan keskuksen hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja saivat kritiikittä kertoa olevansa ajojahdin kohteina. Puheenjohtaja esimerkiksi kertoi laskuttaneensa keskukselta 1500 euroa, vaikka oikea summa olisi kantelijan mielestä ollut 15 000 euroa. Varapuheenjohtaja puolestaan sai kyseenalaistaa koolle kutsutun yhdistyksen kokouksen lainvoiman, vaikka kantelija pitää sitä lainvoimaisesti koolle kutsuttuna.

Kantelija pitää asiattomana tapaa, jolla yksi henkilö tuotiin esiin jutun kuvassa. Kantelija on laatinut kantelun hänen valtuuttamanaan. Kuvassa näkyi pöytäkirjaluonnos keskuksen huhtikuisesta kokouksesta. Siinä mainittiin nimeltä entinen hallituksen jäsen, jolla ei kantelijan mukaan ollut mitään tekemistä jutussa esiin nostettujen syytösten kanssa. Kantelijan mielestä kysymys oli törkeästä yksityisyyden suojan loukkauksesta ja luottamuksellisen pöytäkirjanotteen käyttämisestä kyseisen henkilön vahingoittamiseen. Hän kertoo jutun jo vahingoittaneen luotettavana kouluttajana tunnetun henkilön mainetta ja toimeentuloa. Kyseinen kritiikin kohteeksi joutunut henkilö ei kuitenkaan saanut millään lailla kommentoida juttua, vaan se tuli hänelle täytenä yllätyksenä. Kantelijan mielestä toimittajan olisi pitänyt pyytää julkaisulupa myös keskuksen hallituksen jäseniltä, joiden nimet ja luottamukselliset keskustelut tulivat lehdessä julki pöytäkirjaluonnoksen muodossa.

30.8. julkaistussa jutussa lehti ei kantelijan mukaan korjannut tai pahoitellut edellisen jutun virheitä vaan jatkoi valheellisten tietojen levittämistä, kun se julkaisi uudelleen otteen aikaisemmin ilmestyneestä uutisesta. Kantelija olisi halunnut toimittajan kertovan, että edellisen jutun pöytäkirjassa mainitut henkilöt eivät olleet syyllistyneet rikokseen tai epäasialliseen käytökseen.  Sen sijaan juttu oli kantelijan mielestä kuin ”roskalehdestä” ja osoitti jopa ”sukupuolivihaa naisia kohtaan”.

Helsingin Sanomien vastaus 27.9.2013

Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan lehti sai tietää, että Naisyrittäjyyskeskuksen hallituksen jäsenten yritykset olivat järjestäneet merkittävän osan keskuksen koulutuksista. Keskuksen rahoituksesta noin puolet tulee julkisista lähteistä. Tämän takia sen hallituksen ja sen jäsenten toimintaa pitää päätoimittajan mielestä voida arvioida julkisuudessa.

Niemi kertoo toimittajan ottaneen yhteyttä lukuisiin hallituksessa istuviin henkilöihin, mutta he kaikki eivät halunneet kommentoida hallituksen toimintaa vaan pitivät sitä hallituksen sisäisenä kysymyksenä. 22.8. julkaistun jutun tiedot ovat Niemen mukaan peräisin asiakirjalähteistä ja haastatteluista. Kantelija ei yksilöi, mitä asiavirheitä juttu olisi sisältänyt. Artikkelissa esiintyvä yhdistyslain asiantuntija nosti esiin esteellisyyskysymykset, mutta siinä ei väitetty hallituksen jäsenten syyllistyneen rikoksiin.

Niemen mukaan pöytäkirjassa näkyvä henkilö, jonka yksityisyyttä juttu kantelijan mielestä loukkasi, on yksi keskukselle oman yrityksensä palveluita myyneistä hallituksen jäsenistä. Häntä ei kuitenkaan mainittu nimeltä itse jutussa. Toimitus halusi nostaa pöytäkirjaluonnokset esiin, koska niistä kävi ilmi, millaista keskustelua aihe oli yhdistyksen sisällä herättänyt. Niemi kertoo, että luonnokset olivat olleet lähinnä hallituksen jäsenten nähtävillä. Hän ei katso pöytäkirjojen käsittelevän yksityiselämään kuuluvia asioita vaan julkisesti rahoitetun yhdistyksen päätöksentekoa. Lisäksi päätoimittaja arvioi, etteivät lehden julkaisemat pöytäkirjojen tekstit saattaneet mainittua hallituksen jäsentä erityisen huonoon valoon. Tämä esimerkiksi toteaa pöytäkirjassa, että palvelujen ostamisessa pitää olla kaikille samat ehdot.

Niemi kirjoittaa, että toimittajan tietojen perusteella yhdistyksen ylimääräinen kokous järjestettiin luottamuspulan sekä hallituksen ja toimitusjohtajan välille syntyneiden ristiriitojen vuoksi. Kantelijan esiin nostama kiusaaminen liittyi juuri hallituksen ja toimitusjohtajan väleihin, mikä mainittiin jutussa. Kokouksen laillisuudesta oli päätoimittajan mukaan olemassa kaksi erilaista kantaa, jotka tuotiin uutisessa esiin. Hallituksen puheenjohtajan laskutuksesta Niemi toteaa, että puheenjohtaja kertoi ensimmäisessä jutussa järjestäneensä tänä vuonna kaksi koulutusta Naisyrittäjyyskeskukselle. Muista koulutuksista siinä ei puhuttu. 30.8. ilmestyneessä uutisessa kerrottiin, että puheenjohtajan kanssa sovittujen töiden arvo oli 15 000 euroa.

Niemi huomauttaa, että kantelun kirjoittaja tai pöytäkirjassa mainittu henkilö eivät ole pyytäneet toimitukselta oikaisua tai oman kannanoton julkaisemista.

Ratkaisu

Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 8). Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 11). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO 27).

Lehti kirjoitti Naisyrittäjyyskeskuksen sisäisistä ristiriidoista, jotka liittyivät keskuksen hallituksen jäsenten omilta yrityksiltä ostettuihin palveluihin. Kuvituksena käytettiin hallituksen kokouksen pöytäkirjaa ja kutsua tulevaan ylimääräiseen yhdistyksen kokoukseen. Hallituksen puheenjohtaja oli pöytäkirjan mukaan arvioinut, että viime vuonna 76 prosenttia keskuksen hankkimista palveluista ostettiin hallituksen jäseniltä. Uutisessa hän sanoi hallituksen olevan huolissaan tilanteesta. Myös keskuksen toimintaa rahoittavan työ- ja elinkeinoministeriön virkamies piti tilannetta vakavana. Lehti kertoi ristiriitojen huipentuvan ylimääräiseen yhdistyksen kokoukseen, jonka koolle kutsuminen oli myös aiheuttanut riitaa. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kiistivät jutussa ylimääräisen kokouksen laillisuuden ja kertoivat tulleensa ”vähän jahdatuiksi”. Keskuksen toimitusjohtaja puolestaan piti puheenjohtajien näkemystä ”aivan törkeänä”. Myös julkaistussa kokouskutsussa kritisoitiin puheenjohtajia. Lehti palasi asiaan kokouksen jälkeen ja kertoi keskuksen erottaneen puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa. Uusi puheenjohtaja kertoi samassa yhteydessä, että luottamuspulan ja erottamisten syynä olivat erotetun puheenjohtajan laskuttamat koulutukset ja henkilön johtamisessa olleet ongelmat.

Lehti kertoi julkista tukea nauttivan, yrittäjyyden edistämiseen pyrkivän järjestön ongelmista. Aihe oli yhteiskunnallisesti merkittävä. Kantelijan mielestä keskus ajautui vaikeuksiin työpaikkakiusaamisen takia. Lehti viittasikin henkilöiden välisiin ristiriitoihin, mutta antoi ensimmäisessä jutussa puheenjohtajan kommentoida asiaa. Keskuksen uusi puheenjohtaja tarkasteli asiaa myöhemmin erilaisesta näkökulmasta ja kuvaili kriittisesti edeltäjänsä toimintaa. Jos kantelija tai hänelle valtuutuksen antanut henkilö eivät pitäneet tätä riittävänä, he olisivat voineet tarjota näkemystään lehdelle julkaistavaksi.

Kantelija ei myöskään kiistä, etteikö keskuksessa ja ylimääräisessä kokouksessa olisi puitu hankintoja hallituksen jäseniltä. Tällainen kaupankäynti mainittiin syyksi puheenjohtajan erottamiselle, ja keskuksen merkittävimmän rahoittajan eli työ- ja elinkeinoministeriön virkamies otti siihen kantaa. Toimituksella oli oikeus valita juttujensa näkökulmat.

Ensimmäisen jutun kuvassa näkyivät pöytäkirjaluonnos ja kutsu ylimääräiseen kokoukseen. Pöytäkirjassa osa hallituksen jäsenistä esiintyi sukunimellään. Naisyrittäjyyskeskuksen hallituksen jäsenet kerrotaan avoimesti keskuksen omilla nettisivuilla. Kantelijan mainitsema henkilö ei enää ole hallituksessa, mutta hän työskentelee keskuksen yritysneuvojana, mikä sekin on julkista tietoa. Hän on myös myynyt keskukselle yrityksensä palveluita. Pöytäkirjan perusteella hän oli käynyt kokouksessa asiallista, yleistä keskustelua palvelujen myymisestä ja hankkimisesta. Tällainen tieto ei saattanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen eikä loukannut hänen yksityisyyttään.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.

 

Tämä päätös on avattu 3467 kertaa