2013 PÄÄTÖKSET

Lausuma 5362/L/13
Lausuma piilomainonnasta
Vapauttava 5306/SL/13
Ilta-Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti kertoi suomalaisten suosikkilentokohteista. Jutun tiedot perustuivat saman konsernin verkossa toimivaan markkinapaikkaan, johon jutussa julkaistu linkki vei. Sivuston tilastojen käyttöä jutun lähteenä ei voi pitää piilomainontana. Konserniyhteyttä ei tarvinnut mainita, koska se jutun kannalta ei ollut olennaista.

Vapauttava 5300/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Haastattelu, otsikko

Yleisradio haastatteli kansanedustajaa ja päätteli haastattelun perusteella jutun otsikossa, että tämä muun muassa vastustaa syyrialaisten lasten vastaanottamista Suomeen. Haastattelussa oli muitakin kiistanalaisia tulkintoja, mutta Ylellä oli riittävät perustelut niille.

Vapauttava 5290/SL/13
Aamulehti

Otsikko

Otsikko kertoi e-pillereiden uhrista. Sille löytyi katetta jutusta.

Langettava 5289/SL/13
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehden pääuutinen perustui toisen välineen edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon. Koska lehteä myytiin toisen välineen skuupilla, lähde olisi pitänyt mainita jo kannen otsikossa.

Langettava 5288/SL/13
Iltalehti

Lainaaminen

Yksi lehden pääuutisista perustui toisen välineen edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon. Koska lehteä myytiin toisen välineen skuupilla, lähde olisi pitänyt mainita jo kannen otsikossa.

Vapauttava 5284/SL/13
Helsingin Sanomat

Haastattelu

Lehti haastatteli entistä pitkäaikaisasunnotonta. Toimitus korjasi jutun virheet jälkikäteen. Neuvoston mielestä lehden olisi ollut reilua lähettää haastatellulle hänen sitaattinsa luettavaksi etukäteen. Se ei kuitenkaan rikkonut Journalistin ohjeita. 

Vapauttava 5282/TV/13
MTV3.fi

Haastattelu

Toimittaja haastatteli poliitikkoa tv-uutisissa ja kertoi myöhemmin verkossa julkaistussa kolumnissaan muun muassa haastatellun käyttäytymisestä haastattelutilanteessa. Menettelytapa ei loukannut haastatellun oikeuksia.

Langettava 5274/SL/13
Ilkka

Virheen korjaus

Kolumni käsitteli alkoholin myyntirajoituksia. Siinä lainattiin tutkimusta, jota ei vielä ollut julkaistu. Neuvosto ei löytänyt perusteita kolumnissa esitetylle väitteelle alkoholiveron kevennyksen taloudellisista seurauksista.

Langettava 5273/SL/13
Pohjolan Sanomat

Virheen korjaaminen

Sanomalehden pääkirjoitus antoi virheellisen käsityksen syyttömyysolettamasta.  Kyse oli olennaisesta asiavirheestä, joka olisi pitänyt korjata.

Vapauttava 5269/SL/13
Ankkuri

Toisen työn käyttäminen

Lehti julkaisi näyttelykutsun mukana saamansa tekstin jutun yhteydessä. Koska tekstin käyttöä ei mitenkään ollut rajoitettu ja jutun alla oli kirjoittajan nimi, toimitus toimi asianmukaisesti ja hyvän journalistisen tavan mukaan.

Vapauttava 5263/SL/13
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, yksityisyyden suoja

Lehti käsitteli yrittäjyyskeskuksen rahankäyttöön ja johtamiseen liittyviä ristiriitoja. Sen hallituksen jäsenen nimen näkyminen jutun kuvassa ei rikkonut yksityisyyden suojaa. 

Vapauttava 5259/SL/13
Åbo Underrättelser

Samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi paikallisten kauppiaiden luopuvan kauppapaikastaan, koska heillä oli ollut erimielisyyksiä kiinteistön vuokraisännän kanssa. Häntä kuultiin jälkikäteen uudessa jutussa.

Vapauttava 5252/SL/13
Kaleva

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehden päätoimittaja kirjoitti kolumnipalstallaan lyhyen kommentin, jonka kantelija katsoi loukkaavan naisia ja sukupuoltaan vaihtavia henkilöitä. Kommentti ei neuvoston mielestä ollut niin rankka, että se olisi halventanut minkään ryhmän ihmisarvoa. Sananvapauden nimissä voi esittää myös provosoivia mielipiteitä.

Vapauttava 5251/PL/13
Miilu

Yksityisyyden suoja

Lehti kertoi kunnallisvalituksesta uutisoidessaan valittajien nimet, mikä paljasti myös yt-neuvottelujen perusteella lomautettujen nimiä. Kyse ei ollut kuitenkaan arkaluonteisesta seikasta, koska lomautukset ja talkoovapaat koskivat koko kunnan henkilökuntaa.

Vapauttava 5247/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen

Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistiin uutinen, jonka mukaan musiikkifestivaalin järjestysmiehet muun muassa potkivat yleisöä turva-aidan kaatumisen jälkeisessä tilanteessa. Uutinen perustui silminnäkijän kertomukseen. Festivaalijärjestäjää kuultiin samassa yhteydessä ja hän kiisti väitetyn järjestyksenvalvojien väkivallan.

Vapauttava 5246/SL/13
Helsingin Uutiset

Virheen korjaus, oma kannanotto

Lehti julkaisi uutisessaan olennaisesti virheellisen tiedon, jonka se korjasi välittömästi saatuaan oikean tiedon. Jutun yhteydessä julkaistiin myös kantelijan näkemys asiasta.

Langettava 5245/SL/13
Verkkouutiset

Virheen korjaaminen, otsikko

Lehti kertoi kansalaisaloitteen hylätyistä allekirjoituksista ja oikaisi myöhemmin juttuun sisältyneen olennaisen virheen kertomatta siitä yleisölle Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.
 

Langettava 5242/SL/13
Etelä-Suomen Sanomat, Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, alaikäiseen liittyvät arkaluonteiset tiedot

Sunnuntaisuomalaisen jutussa kerrottiin harvinaiseen ja vakavaan tautiin sairastuneesta miehestä. Jutussa mainittiin toistuvasti miehen olevan huolissaan siitä, että hänen alaikäinen lapsensa voi sairastua samalla tavalla. Tällaisen epäilyn levittäminen lapsesta oli kohtuutonta.

Vapauttava 5241/SL/13
Kaleva

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa kirjoitettiin kriittiseen sävyyn käräjäoikeuden laamannista. Merkittävänä tuomiovallan käyttäjänä hänen on kestettävä ammattirooliinsa kohdistuva kovakin arvostelu. Kritiikki ei ollut niin kohtuutonta, etteikö siihen olisi voinut vastata omalla kannanotolla. Äänestyspäätös 11–1. Eriävä mielipide päätöksen lopussa.

<< 1 2 3 4 5 6 >> 

Langettava 5242/SL/13

Vastaaja: Etelä-Suomen Sanomat, Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat

Asia: Yksityisyyden suoja, alaikäiseen liittyvät arkaluonteiset tiedot

Ratkaistu: 6.11.2013

Sunnuntaisuomalaisen jutussa kerrottiin harvinaiseen ja vakavaan tautiin sairastuneesta miehestä. Jutussa mainittiin toistuvasti miehen olevan huolissaan siitä, että hänen alaikäinen lapsensa voi sairastua samalla tavalla. Tällaisen epäilyn levittäminen lapsesta oli kohtuutonta.

Kantelu 28.8.2013

Kantelijan mielestä Sunnuntaisuomalainen-liite ja sen jutun ”Muuttunut mies” 19.5.2013 julkaisseet kuusi maakuntalehteä loukkasivat hänen tyttärensä yksityisyyden suojaa. Jutussa haastateltiin tyttären isää, helsinkiläistä toimittajaa, jonka kasvoja ihoinfektio on vakavasti vahingoittanut. Isä esitti jutussa toistuvasti huolensa siitä, että tytärtä saattaa mahdollisesti odottaa sama kohtalo. Kantelijan mukaan juttu voi aiheuttaa lapselle vakavaa haittaa koulussa, ystäväpiirissä, harrastuksissa ja myöhemmin muilla elämänaloilla. Kantelijan mielestä juttu lisäksi paljasti tyttärestä arkaluonteisia terveystietoja, kun siinä kerrottiin yksittäisiä bakteereja myöten syy tämän sairaalassa olemiselle samaan aikaan isänsä kanssa.  Kantelija katsoo, että jutussa myös kuvailtiin epäkunnioittavalla tavalla tytön reaktioita isänsä muuttuneisiin kasvoihin.

Kantelija uskoo, että hänen lapsensa on jutun perusteella tunnistettavissa, vaikka lapsen nimeä ei mainittu. Jutussa kerrottiin lapsen isästä ja paljastettiin lapsen ikä ja kotikaupunginosa. Kyseinen kaupunginosa on suhteellisen pieni ja yhteisöltään tiivis. Isä ei enää asu siellä, mutta tytär liikkuu hänen kanssaan Helsingissä ja muuallakin Suomessa.

Sunnuntaisuomalaisen tuottaja poisti kantelijan pyynnöstä lapseen liittyvät maininnat jutun verkosta ladattavasta versiosta. Juttu kokonaisuudessaan poistettiin lehtien näköispainoksista verkossa. Kantelija haluaa, että tyttäreen liittyvät maininnat poistetaan myös Sunnuntaisuomalaisen ja maakuntalehtien kaikista arkistojutuista.

Kantelija viittaa neuvoston päätökseen, jonka mukaan ”toimitusten on noudatettava erityistä varovaisuutta käsiteltäessä alaikäisiä koskevia asioita – myös silloin, kun vanhempi haluaa tuoda asiat julkisuuteen.” Hän kirjoittaa, että jutussa haastateltu isä ei ole tyttärensä huoltaja. Toimittaja ei ollut yhteydessä kantelijaan, joka on tytön ainoa huoltaja.

”Juttu vihjaa – –, että tytär saattaa sairastua, muuttua pikimustaksi rumilukseksi ja sitten arpinaamaksi, jollei sitä ennen kuole. Jutun kuva osaltaan vahvistaa viestiä.  Isän toiveen [ettei tyttöä odota sama kohtalo kuin isää] nostaminen uutislehdessä julkaistun jutun ingressiin tekee siitä todellisuutta peilaavan väittämän, jonka todenmukaisuudesta vastuussa on toimitus. Toisaalta lukija myös pitää vanhempaa lapsensa terveyden asiantuntijana; jos huoleen ei olisi aihetta, olisiko isä ”eniten huolestunut tyttärensä tilanteesta”, kantelija kirjoittaa. Hänen mukaansa isän esittämillä uhkakuvilla ei ole totuuspohjaa, sillä tytärtä hoitaneiden lääkärien mielestä tämän riski sairastua kasvot tuhoavaan infektioon on häviävän pieni. Lääkäreiden mukaan ei myöskään ole aihetta epäillä tytöllä olevan aukkoa immuunijärjestelmässä, vaikka lehdessä tällaisesta epäilystä kirjoitetaan.

Jutussa kerrottiin tyttären uskaltautuneen juttelemaan ”hurjan näköisen” isänsä kanssa vain selätysten sen jälkeen, kun lapsi oli parantunut omasta sairaudestaan. Kantelijan mielestä on luonnollista, että viisivuotias lapsi oudoksuu ja pelkääkin sairauden aiheuttamia muutoksia ihmiskehossa. Jos muutokset ovat kasvoissa, ne usein myös pelottavat. Kantelija pitää epäasiallisena tapaa, jolla lapsen kehitystasoa heijastava reaktio valjastettiin tunteita herättävän jutun kerronnalliseksi tehokeinoksi, todisteeksi lapsen isän nekroottisen ilmeen hurjuudesta.

Kantelija pitää Sunnuntaisuomalaisen toimittajaa ja jutun julkaisseita lehtiä vastuullisina tyttären sairastumisriskin paisuttelemiseen. Vääristellyn diagnoosin julkaiseminen olisi voitu kantelijan mielestä välttää tarkastamalla tiedot ja suhtautumalla kriittisesti tietolähteeseen. Hän ihmettelee myös tavanomaisena joskin rajuna ja laajana pitämänsä infektion mystifiointia jutussa ”Isoksi Pahaksi Mustaksi”. Satusanaston käyttäminen ja sekä tekstin että kuvan mystifioiva käyttö tekevät kantelijan mukaan tyttöön kohdistetusta brutaalista uhkasta entistäkin kauhistuttavamman.

”Vanhemmuus ole tae lapsen terveydentilaan perehtymisestä tai sen ymmärtämisestä. Vanhempi voi olla huolestunut lapsestaan ilman, että tietää lapsensa terveydentilasta ja ymmärtää siihen liittyvät seikat. Voi myös olla, ettei vanhempi osaa erottaa omia tunteitaan ja tosiasioita toisistaan”, kantelija huomauttaa.

Kantelija ei pyytänyt lehtiä korjaamaan jutun virheitä, koska mahdollinen oikaisu olisi hänen mukaansa loukannut uudestaan lapsen yksityisyyttä. Se olisi myös ollut myöhäistä, sillä kantelija luki jutun vasta kaksi kuukautta sen julkaisemisen jälkeen.


Etelä-Suomen Sanomien, Ilkan, Karjalaisen, Keskisuomalaisen, Pohjalaisen ja Savon Sanomien vastaus 4.9.2013

Kaikkien kantelun kohteena olevien lehtien puolesta vastaa Väli-Suomen median hallituksen puheenjohtaja ja Savon Sanomien päätoimittaja Jari Tourunen. Hänen mukaansa jutun pääasia oli haastatellun sairastumisen sekä sen syiden ja taustojen kuvaaminen. Siinä viitattiin myös haastatellun pelkoihin, jotka liittyivät hänen tyttärensä terveydentilaan.

Tourusen mielestä haastatellun alaikäinen tytär ei ollut kirjoituksen perusteella tunnistettavissa. Jutussa kerrottiin, että haastateltava ja hänen tyttärensä muuttivat nimeltä mainitulle asuinalueelle 2000-luvun alun jälkeen. Siinä ei kuitenkaan mainittu, missä haastateltava tai tytär julkaisuhetkellä asuivat. Kirjoituksessa ei myöskään mainittu tyttären etu- tai sukunimeä. Tourusen mielestä neuvosto on linjannut, että asianosaisen täytyy olla tunnistettavissa suoraan tunnistamistietojen perusteella myös ulkopuolisen arvion perusteella eli tuttavapiiriään laajemmin. Päätoimittajan tulkinnan mukaan tässä tapauksessa tytön pitäisi olla tunnistettavissa myös sellaiselle ihmisryhmälle, joka ei ole ollut aikaisemmin tietoinen haastateltavan ja hänen tyttärensä sukulaissuhteesta. Sillä seikalla, että tytär voisi olla tunnistettavissa liikkuessaan yhdessä isänsä kanssa, ei Tourusen arvion perusteella ole tunnistettavuusarvion kannalta merkitystä. Myöskään Sunnuntaisuomalaista julkaisevien lehtien maantieteellinen sijainti ei antanut viitteitä lapsen asuinpaikasta.

Jutussa ei Tourusen mielestä julkaistu perusteettomasti arkaluonteisia ja lapsen edun vastaisia tietoja. Toimittaja teki päätoimittajan mukaan haastattelun vilpittömällä mielellä ja hän luotti siihen, että tietojen julkaiseminen tapahtuu asianomistajan, tyttären ja tämän puolesta puhevaltaa käyttävän henkilön suostumuksella. ”Toimittajien ja lehtitoimitusten on voitava saada työssään luottaa lähtökohtaiseen ja yleistietoiseen oletukseen lapsen huoltajista, jollei tapauksen olosuhteista perustellusti seuraa aihetta epäillä oletuksen paikkansapitävyyttä”, Tourunen kirjoittaa. Tässä tapauksessa toimittajalla tai toimituksella ei hänen mukaansa ollut tiedossaan seikkoja, joiden vuoksi haastateltavan puhevaltaa tytärtään koskevassa asiassa olisi ollut syytä epäillä.

Tourunen kertoo, että Suomen Lääkärilehdessä oli keväällä julkaistu Sunnuntaisuomalaisen kirjoitusta vastaava juttu haastateltavasta. Myös siinä käsiteltiin haastateltavan tytärtä koskevia asioita.

Päätoimittaja katsoo, ettei julkaisija voi olla vastuussa haastateltavan mielipiteiden todenmukaisuudesta. Hänen mukaansa hyvään journalistiseen tapaan kuuluu, että tietolähde tuodaan lukijoille esiin avoimesti, mikä auttaa lukijaa arvioimaan julkaistujen tietojen todenperäisyyttä. Tourunen korostaa, että Sunnuntaisuomalaisessa ei esitetty lapsen sairastuneen tai sairastuvan tulevaisuudessa.

Kantelijalle tarjottiin mahdollisuutta oikaisun tai vastineen julkaisemiseen. Hän ei kuitenkaan halunnut käyttää tätä mahdollisuutta.

Ratkaisu

Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO 27). Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30).

Haastateltava kuvaili jutussa elämäänsä harvinaisen ihosairauden kanssa. Hän kärsii herpes-infektiosta, joka peitti hänen kasvonsa mustaan nekroosiin eli kerrokseen kuolleita ihosoluja, tuhosi ihon ja peitti sen arvilla. ”Näytin mongoloidin ja avaruushirviön risteytykseltä”, haastateltava kertoi jutussa ”Isoksi Pahaksi Mustaksi” nimetyn sairautensa seurauksista. Haastateltava totesi olevansa eniten huolestunut tyttärensä tilanteesta ja mietti tyttärensä ja itsensä samanaikaisen infektoitumisen sekä lääkäreiden puheiden merkitystä. Kainalojutussa asiantuntijalääkäri kertoi tulehduksen leviävän harvoin laajalle alueelle kasvoihin. Juttuun oli liitetty haastateltavan kolme valokuvaa: haastateltava nykyisessä tilassaan 12 kasvoleikkauksen jälkeen, kasvot nekroosin peitossa ja kasvot ennen ihosairauden puhkeamista.

Haastateltava kertoi kokemuksistaan avoimesti ja koskettavasti. Siihen hänellä oli oikeus. On myös ymmärrettävää, että haastateltava on huolissaan lapsensa terveydestä. Sunnuntaisuomalaisen jutussa huoli tuotiin kuitenkin neuvoston mielestä esiin tavalla, joka loukkasi lapsen yksityisyyttä.

Kirjoituksessa mainittiin tytön ikä ja asuinpaikka. Lisäksi hänen isänsä poikkeuksellinen ulkonäkö herättää huomiota. Isä on myös tunnettu toimittaja, joka on jutun mukaan palkittu näkyvästi.  Näillä perustein on uskottavaa, että tytär voidaan tunnistaa jutusta ainakin asuinseudullaan ja ystäväpiirissään. Koska kyseessä on alaikäinen, lähipiiriinkin rajoittuva tunnistaminen on tässä tapauksessa raskauttavaa. Lehdet näyttävät ymmärtäneen tämän itsekin, koska ne ovat jälkikäteen editoineet verkkolehtiensä sisältöä. Neuvoston periaatepäätöksen mukaan tiedotusvälineiden tulee puuttua verkkoarkistojensa sisältöön vain harvinaisissa poikkeustapauksissa. Tämä jää toimitusten harkittavaksi. Neuvostolla ei ole toimivaltaa poistattaa materiaalia mistään toimitusten arkistoista.

Lehdet kertoivat yksityiskohtaisesti lapsen taannoisesta sairaudesta ja yhdistivät sen isän ulkonäköä dramaattisesti muovanneeseen sairauteen tavalla, joka oli neuvoston mielestä kohtuutonta lapsen kannalta.  Lisäksi isän peloille ei lapsen huoltajan mukaan ole lääketieteellisiä perusteita. Journalistin ohjeiden mukaan toimitusten on noudatettava erityistä varovaisuutta, kun ne käsittelevät alaikäisiä koskevia asioita. Tässä tapauksessa Sunnuntaisuomalainen laiminlöi sen seikan selvittämisen, oliko isä lapsen huoltaja ja oliko hänellä näin ollen mahdollisuus saada täsmällistä tietoa lapsen nykyisestä terveydentilasta. Sunnuntaisuomalaisen juttua käyttäneiden toimitusten harkinta petti, kun ne julkaisivat lapsesta arkaluonteista tietoa isän kertomuksen perusteella. Vastuu julkaistuista tiedoista kuuluu aina toimituksille.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Suomen Sanomat, Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat ovat rikkoneet hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdille huomautuksen.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Riikka Kaihovaara, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Riitta Pollari, Veikko Valtonen ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 4552 kertaa