PÄÄTÖKSET

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Vapauttava 7460/SL/20
Helsingin Sanomat

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti sai kertoa kantelijan ja hänen yrityksensä tunnistetiedot jutussa, jossa kerrottiin siivousalan työntekijöiden hyväksikäytöstä. Kantelija ja hänen yrityksensä joutuivat jutussa kielteiseen julkisuuteen, ja lehti yritti kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, mutta kantelija ei vastannut lehden yhteydenottoihin. 

Vapauttava 7457/SL/20
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Päihdehoitoa kriittisesti käsitelleessä jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä tosiasiat sekoittuneet mielipiteisiin. Kyseessä oli kiistanalainen aihe, josta eri toimijat toivat esille omia mielipiteitään, mikä kävi selkeästi ilmi jutusta.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7438/SL/20
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Nyt-liitteen menot-sivuilla julkaistuissa näyttelyn aukioloajoissa oli virhe kahtena perättäisenä viikkona. Lehti julkaisi korjauksen saatuaan tiedon virheestä.

Vapauttava 7420/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7418/IL/20
Nyhetsbyrån SPT

Lainaaminen

Uutistoimisto lähetti asiakkailleen jutun, jossa lukiot asetettiin paremmuusjärjestykseen ylioppilastutkintotulosten perusteella. Juttu perustui kokonaisuudessaan toisen tiedotusvälineen työhön, minkä olisi pitänyt käydä jutusta yksiselitteisesti ilmi. Lähde olisi pitänyt mainita jo otsikossa tai selvästi heti jutun alussa.

Vapauttava 7400/SL/20
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen

Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava 7397/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7396/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7391/YLE/20
Svenska Yle

Yksityisyyden suoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Svenska Yle kertoi erään yrityksen henkilökunnan jäsenellä todetusta koronavirustartunnasta. Tartunnasta ja sen vuoksi tehdyistä toimenpiteistä kertomisella oli paikallisesti poikkeuksellista merkitystä. Tartunnan saanut henkilö oli jutusta tunnistettavissa korkeintaan niiden ihmisten piirissä, jotka tiesivät hänen sairauslomastaan.

Langettava 7389/SL/20
Helsingin Sanomat

Tosiasiat ja mielipiteet, olennainen asiavirhe

Lehti esitti tulkintansa sitaattina oikeudenkäyntiuutisessaan. Tulkinnasta sai harhaanjohtavan käsityksen tuomitun esittämästä väitteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 8 – 1.

Vapauttava 7387/YLE/20
Yle

Virheen korjaus

Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava 7382/SL/20
Turun Sanomat

Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Langettava 7354/YLE/20
Yle

Samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Ylen nettiuutinen käsitteli koronapandemian aikaista rajavalvontaa. Kantelija joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai hänen tunnistetietojensa julkaisemisesta olisi pitänyt pidättäytyä.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 5107/AL/13

Vastaaja: Gloria, Kaunis Gloria

Asia: Piilomainonta, journalistinen riippumattomuus

Ratkaistu: 17.4.2013

Lehden kauneusliitteen jutuissa oli mainosmaista sisältöä. Lehdessä esiintynyt, ilmoittajayrityksiä edustanut meikkitaiteilija sai huomiota herättävän paljon palstatilaa yhdessä lehden pääjutussa.  Lisäksi lehti löi laimin velvollisuutensa erottaa ilmoitus journalistisesta sisällöstä. Langettava päätös äänin 13-1. Eriävä mielipide päätöksen lopussa.

Neuvoston käsittelyynottopäätös 23.1.2013

Neuvosto päätti kokouksessaan 23.1.2013 ottaa omasta aloitteestaan käsittelyyn Gloria-lehden liitteen Kaunis Gloria. Se ilmestyi yhdessä emolehden kanssa 23.10.2012.

Yksityishenkilö oli tehnyt liitteestä kantelun joulukuussa 2012, mutta hän perui sen. Ennen kantelun perumista päätoimittajaa ehdittiin pyytää vastamaan, oliko lehti luovuttanut journalistista päätösvaltaansa ilmoittajille. Lisäksi päätoimittajaa pyydettiin selvittämään, oliko lehti rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 16, jonka mukaan piilomainonta on torjuttava. 

Neuvosto päätti yksimielisesti puheenjohtajan esityksestä jatkaa asian käsittelyä, vaikka alkuperäinen kantelu peruttiin. Tähän vaikutti se, että neuvoston tietoon oli tullut ilmoittajien ja mediayhtiöitten välisistä suhteista sellaisia väitteitä, joiden takia se katsoi tarpeelliseksi korostaa päätöksellään tiedotusvälineitten itsenäistä asemaa ja riippumattomuutta ilmoittajista. Journalistisen sisällön ja kaupallisten viestien erottaminen toisistaan on tiedotusvälineiden uskottavuuden ja yleisön luottamuksen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Kantelu päätettiin lisäksi käsitellä neuvostossa nopeutetussa aikataulussa. Neuvosto perusteli tätä sillä, että pikainen päätös selkeyttää tilannetta ja on koko media-alan edun mukaista, olihan Kauniin Glorian sisältö herättänyt poikkeuksellisen vilkasta julkista keskustelua.


Glorian vastaus 25.1.2013

Päätoimittaja Minna Juti kertoo, että uudistuneen Gloria-lehden kylkeen päätettiin tehdä tilaajalukijoille 56-sivuinen Kaunis Gloria -liite. Loppuvuoden juhlakautta ajatellen sen teemaksi valittiin juhliin valmistautuminen.

Jutin mukaan Gloria-lehden vankka periaate on, että ilmoittaja ei vaikuta lehden toimitukselliseen sisältöön, vaan siitä päättää toimitus. Päätoimittaja kirjoittaa, että myös Kaunis Gloria -liitteen sisällön suunnitteli ja toteutti Glorian toimitus täysin itsenäisesti lehden oman kauneustoimittajan johdolla.

Juti kertoo, että Sanoma Magazinesin ilmoitusmyynti tarjosi liitteestä normaaliin tapaan ilmoitustilaa asiakkailleen. Hän jatkaa, että lehtien liitteissä vakiintuneen käytännön mukaan kaiken ilmoitustilan varaa vain yksi ilmoittaja. Tässä tapauksessa ilmoittajia oli kaksi: L’Oréal ja Stockmann. Kaunis Gloria -liitteessä oli 37 toimituksellista sivua. L’Oréalin ostamia ilmoitussivuja oli 15, Stockmannin sivuja 2. Lisäksi liitteessä oli kaksi Glorian omaa ilmoitusta sekä vielä L’Oréalin erillinen 4 sivun ilmoitusliite.

Juti korostaa, että ilmoitustilaa varanneiden yritysten kanssa ei neuvoteltu lehden toimituksellisista sivuista. Kauniin Glorian sisältö ei Jutin mielestä kertonut vain yhden maahantuojan kosmetiikasta, vaan esitteli tuotteita monipuolisesti. Jutuissa mainittiin eri tuotebrändejä 133 kertaa. Niistä 25:ssä oli L’Oréalin tuote. Muiden maahantuojien kosmetiikkabrändejä liitteessä mainittiin 88 kertaa ja muita tuotteita 20 kertaa. Päätoimittaja katsoo näiden lukujen osoittavan, ettei liite kertonut yhden yrityksen tuotteista eikä näin ollen ollut piilomainontaa. Juti kertoo, että perusidea oli opastaa lukijoita valmistautumaan juhlaan. Juttutyyppeinä oli testejä, julkisuuden henkilöiden kauneusvinkkejä sekä koru-, muoti- ja meikkitrendien esittelyjä.

Liitteen artikkeli ”Victor & Rolf, aikuiset ihmelapset” kertoi Jutin mukaan kahden muotimaailman monipuolisen vaikuttajan tarinan. He ovat tunnettuja tuotemerkistä, johon kuuluu vaatteita, asusteita ja kosmetiikkaa. Heidän yhteistyökumppaneitaan on ollut muun muassa Hennes & Mauritz.  Artikkelin kuvituksessa pääpaino onkin vaatteissa, eikä L’Oréalin toimialassa, kosmetiikassa.

Yhdellä aukeamalla oli Stockmannin tuottama ja valmistama mainos. Päätoimittaja arvioi, että hyvän journalistisen käytännön mukaan sen vasemmalla sivulla olisi pitänyt erikseen mainita kyseessä olevan ilmoitus. Oikean sivun aineisto oli Jutin mielestä täysin mainosmainen. Vasen sivu, kokonaisuutena oikean sivun kanssa, ei päätoimittajan mukaan ehkä muodostanut tarpeeksi mainosmaista kokonaisuutta. Juti pahoittelee erehdystä, mutta pitää sitä kokonaisuuden kannalta vähäisenä.

Päätoimittaja pitää kauneusjuttuja olennaisena osana aikakauslehtien lifestyle-journalismia, johon kuuluvat muun muassa ruoka, muoti ja sisustus sekä tekniikka ja kulttuuri. Hänen mukaansa lajityypille on ominaista, että asiat esitellään usein tuotteiden kautta; esimerkiksi kulttuurijournalismi perustuu paljolti kirjojen ja muiden itsenäisten taideteosten esittelyyn ja arvottamiseen. Juti kirjoittaa, että visuaalisuudessaan kauneusjuttujen estetiikka on lähellä mainosten maailmaa, mutta todellisuudessa kysymys on journalistisin perustein tehdystä työstä. Kauneusjournalismi perustuu Jutin mukaan toimittajan kykyyn poimia suuresta valikoimasta juttuihin lukijoille sopivat tuotteet ja kauneudenhoito-ohjeet.

Päätoimittaja kertoo, että Suomessa L’Oréalin tuotteita esiintyy lähes jokaisessa kauneusaiheisessa jutussa ja julkaisussa, koska se edustaa yhteensä 24:ää tuotebrändiä. Jokaisen brändin alla on satoja eri tuotteita, eli yrityksen tuotevalikoimassa on noin 5 000 tuotetta. Vertailukohdaksi Juti ottaa ison kirjakustantamon: koska se julkaisee paljon kirjoja, päätyy niistä julkisuuteen useampi kuin vähemmän kirjoja julkaisevan kustantamon kirjoista.


Ratkaisu

Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2).  Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava (JO 16).

Osassa kauneusjournalismia liikutaan mielikuvien, haaveitten ja unelmien maailmassa. Näyttää myös siltä, että ainakin osa lukijoista hyväksyy sen tai jopa toivoo sitä. Journalistin ohjeitten soveltaminen kauneusjournalismiin on neuvoston mielestä tästä syystä problemaattista. Lehdet ovat kuitenkin sitoutuneet noudattamaan niitä.
 
Lehden kansi kertoi sisällöstä seuraavasti: ”Talven upeimmat juhlameikit”. Pääkirjoituksessa puolestaan todettiin, että lehti tarjoaa vinkkejä ja ideoita ihonhoitoon, meikkaukseen, kampaukseen ja asusteisiin. Eniten palstatilaa lehdessä saivat ihonhoito ja meikit.

Kuten päätoimittaja toteaa, lehdessä esiteltiin useita muitakin kuin L’Oréal-tuoteperheeseen kuuluvia merkkejä. L’Oréalin tuotteet olivat kuitenkin esillä näkyvästi. Lehden laajimmassa, kahdeksan sivua käsittävässä jutussa ”Mestari Reza ja kolme kaunotarta” meikkejä tehtiin vain L’Oréalin Armani-tuotteilla, joita jutussa esiintynyt meikkitaiteilija Reza Zaimache edusti. Jutussa kerrottiin myös, minä päivinä kyseinen taiteilija tekee meikkejä liitteen toisen mainostajan eli Stockmannin Armani- esittelypisteessä.

Yhtä luomiväriesittelyä lukuun ottamatta jokainen liitteen meikkijuttu sisälsi vähintään yhden L’Oréal-tuotteen. L’Oréalin tuotetta ei mainittu yhdessä kasvohoito- ja yhdessä hajuvesijutussa. L’Oréal-brändeihin kuuluva hajuvesi kuitenkin esiteltiin erikseen osana hollantilaisista suunnittelijoista, Viktorista ja Rolfista, kertonutta juttua.

Neuvosto on päätoimittajan kanssa samaa mieltä siitä, että iso yritys lukuisine tuotemerkkeineen pääsee mediassa esille useammin kuin pienten toimijoiden harvalukuiset tuotteet. Toimitusten on vaikea tehdä juttuja kauneustuotteista käsittelemättä L'Oréalia ja sen tuotteita, koska yritys on alallaan maailman suurin ja hallitsee markkinoita myös Suomessa. Jos kuitenkin yksi ilmoittaja ostaa suurimman osan lehden ilmoitustilasta, siitä saattaa syntyä lukijalle tietynlainen mielikuva. Juuri tästä syystä toimituksen on pidettävä erityistä huolta siitä, että journalistiset jutut erottuvat selkeästi kaupallisista viesteistä.

Ihonhoitotuotteita ja meikkejä ei arvioitu Kauniissa Gloriassa kriittisesti. Päätoimittaja selittää tätä toimittajien ammattitaidolla ja kyvyllä valita lehteen vain hyviä tuotteita. Journalistinen ote näkyikin sellaisissa tuotearvioissa, joissa yleisölle annettiin tietoa tuotteiden sisällöstä, esimerkiksi ripsivärin runsaasta pigmenttimäärästä tai puuterilappusten talkittomuudesta.

Neuvosto kuitenkin kiinnittää huomiota joidenkin tuotteiden yliampuviin luonnehdintoihin. Yhdessä jutussa todettiin esimerkiksi, että ”ripsiväri on niin ihanasti bling, että se virittää juhlatunnelmaan jo meikatessa”. Värikkäät ilmaisut kuuluvat kauneusjournalismiin, mutta tässä yhteydessä sellaisen käyttö oli omiaan vahvistamaan käsitystä kritiikittömästä journalismista. Sisällysluettelossa kerrottiin puolestaan, mikä on L’Oréal-brändi Lancomen voiteista ”kaikkein ylellisin” ja vinkattiin, että Lancômen kauneushoitoa voi kokeilla Stockmannin – eli lehden toisen ilmoittajan – hoitolassa.

Päätoimittajan mukaan L’Oréal ei ole puuttunut Kauniin Glorian toimituksen journalistiseen päätösvaltaan. Neuvosto kuitenkin kehottaa toimituksia pohtimaan vakavasti, miten uskottavana voi pitää sellaista journalismia, jossa merkittävän ilmoittajan tuotteet ja tätä edustavat henkilöt saavat silmiinpistävän paljon palstatilaa ja kritiikittömiä arvioita.

Lehden pääjutussa esiintynyt meikkitaiteilija mainittiin myös lehden pääkirjoituksessa ja sisällysluettelossa. Sama taiteilija esiteltiin nimellään ja kuvallaan Stockmannin ilmoituksessa, josta ilmoitus-merkintä puuttui. Stockmannin puutteellisesti merkitty ilmoitus muistutti graafiselta ilmeeltään toimituksen tekemiä juttuja. Kaikki Stockmannin mainoksen tuotteet kuuluivat L’Oréalin tuoteperheeseen. Samoista tuotemerkeistä ja samasta meikkitaiteilijasta kerrottiin siis sekä jutuissa että Stockmannin ilmoituksessa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Gloria on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
 

Anna-Liisa Hämäläisen eriävä mielipide:

En voi sitoutua Kaunis Gloria -liitteestä annettuun langettavaan päätökseen siltä osin, kun se koskee kokonaisuuden mainosmaisuutta (JO 2, journalistisen päätösvallan luovuttaminen toimituksen ulkopuolelle).


Kaunis Gloria -liitteen sisältö on pääpiirteissään normaalia lifestyle-materiaalia. Meikkitaiteilijaa käsittelevä juttu on rajatapaus. Muuten jutuissa oli esillä riittävästi erilaisten valmistajien tuotteita. Kokonaisuutena liite ei journalistisilta käsittelytavoiltaan poikkea lifestyle-genrestä. Aikakauslehtien lifestyle-genren kerronnalle on tyypillistä esittää toimittajien perustelemia hyviä vaihtoehtoja, olipa kysymys muodista, sisustuksesta, ruoasta tai kauneudesta.

 

Langettavan päätöksen puolesta äänestivät:

Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.

Vapauttavan päätöksen puolesta äänesti Anna-Liisa Hämäläinen.

 

 

Tämä päätös on avattu 12443 kertaa