4940AB/SL/12

Vapauttava

Lehti kertoi juttukokonaisuudessaan susien siirtoistutuksesta. Osan jutuista oli kirjoittanut päätoimittaja, joka on Metsästäjäliiton liittohallituksen puheenjohtaja. Luottamustehtävä ei estä häntä kirjoittamasta aiheesta, mutta lukijoita kohtaan olisi ollut reilua kertoa sidonnaisuudesta.

Kantelut 10. ja 30.7.2012

Kantelut kohdistuvat Maaseudun Tulevaisuudessa 2.7.2012 julkaistuun juttukokonaisuuteen, jossa käsiteltiin kymmenen vuoden takaista susien siirtoistutusta ”Varsinais-Suomeen siirtoistutettiin susia”, ”Eläintarhat eivät vapauta susia luontoon”, ”Kojola Kainuun Sanomissa: Susi ei sovellu Lounais-Suomeen” ja ”Kommentti: Todisteet jäivät hankkimatta”. Osan jutuista on kirjoittanut MT:n päätoimittaja Lauri Kontro.

Kantelijoiden mukaan jutuissa on virheitä sekä vähintäänkin puolitotuuksia, ja ne pyrkivät loukkaamaan luonnonsuojelujärjestöjä. Kanteluiden mukaan lehti sekoittaa mielipiteitä uutisiinsa ja vihjaa, että Luonto-liitto saattaisi olla toiminnassa jotenkin mukana. Sen vuoksi sen edustajia olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti. Kantelijat myös epäilevät, että päätoimittaja Metsästäjäliiton puheenjohtajana käyttää lehteä nimenomaisesti oman hyötynsä ajamiseen.

Päätoimittajalla on kantelun mukaan henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus, koska tämäntyyppinen politikointi voi vaikuttaa hänen asemaansa Metsästäjäliiton puheenjohtajana. Kanteluissa epäillään, että päätoimittaja Metsästäjäliiton puheenjohtajana on ottanut vastaan journalistisia ohjeita tahoilta, jotka Lounais-Suomessa käytännössä vaativat suden metsästämistä sukupuuttoon.

Kanteluissa kiinnitetään myös huomiota lähdekritiikkiin. Kantelijat myöntävät, että toimittajalla on oikeus myöntää lähdesuoja. Valtionhallinnon virkamiestä olisi kuitenkin pitänyt haastatella omalla nimellään, koska hän on työstään vastuussa kansalaisille, eikä häneen sen vuoksi voi soveltaa lähdesuojaa. Kanteluiden mukaan artikkelit ovat omiaan aiheuttamaan erittäin kielteistä julkisuutta, mutta artikkeleissa ei tästä huolimatta avata sitä, kuinka nimettömän lähteen ja häneltä saatujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

Kantelijat eivät ole pyytäneet lehteä korjaamaan mahdollisia virheitä tai esittäneet oman kannanottonsa julkaisemista Maaseudun Tulevaisuudessa.

Maaseudun Tulevaisuuden vastaus 10.9.2012

Päätoimittaja Lauri Kontro vastaa, että Maaseudun Tulevaisuuden julkaisema juttukokonaisuus käsitteli susien laittomia siirtoistutuksia Suomessa 2000-luvun taitteessa, noin 11-14 vuotta sitten. Juttuja kohtaan ei ole esitetty oikaisuvaatimuksia eikä keskusteluja toimituksen ja kantelijoiden välillä ole käyty. 

Juttukokonaisuuden keskeinen asia – susien siirtoistutus – on selvästi lainvastaista toimintaa, jollaisen esille tuominen kuuluu lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden perustehtäviin. Asian tultua ensimmäisen kerran MT:n kautta 4.4.2012 julkisuuteen, Suomen kaikki keskeiset tiedotusvälineet kertoivat asiasta omissa uutisissaan. Tämäkin osoittaa päätoimittajan mielestä asian merkityksen laajuutta kansallisessa uutisvälityksessä.

Juttukokonaisuus liittyi aiheeseen, jota lehti oli Kontron mukaan käsitellyt laajasti vuoden 2012 aikana. Lehti kertoi 4.4.2012, että itärajan takana, noin 30 kilometriä Suomen rajasta, oli paljastunut susikasvattamo, josta oli vapautettu luontoon noin 70 sutta. Toimitus sai yleisövihjeitä, joissa kerrottiin susien siirtoistutuksista Suomessa. MT tutki lukuisia yleisövihjeitä, joista loppujen lopuksi löytyi kaksi tapausta, joissa voitiin haastatella tapauksen todistajaa henkilökohtaisesti.

Haastattelut on päätoimittajan mukaan taltioitu. Susien istutustoiminta pystyttiin ajoittamaan melko tarkasti vuosituhannen vaihteeseen. Tapaukset ja todistajat ovat toisistaan riippumattomia. Turun Sanomat julkaisi Kontron mukaan asiasta laajan jutun jo vuonna 1998. Siinä Luonto-liiton pääsihteeri kertoo suunnitelmasta susien siirtoistuttamiseksi Lounais-Suomeen.

Viittaus päätoimittajan luottamustoimeen Suomen Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtajana on Kontron mielestä asiaton. Metsästäjäliitto, joka on Suomen suurin luonnonsuojelujärjestö, ei liity millään tavalla jutuissa kerrottuihin yli 10 vuoden takaisiin tapahtumiin. Kontro kieltää olleensa tapahtuma-aikaan Metsästäjäliiton luottamustoimessa.
Kantelun väite siitä, että uutinen olisi syntynyt ulkopuolisen painostuksen alaisena, ei Kontron mukaan pidä paikkaansa. Väite on suorastaan absurdi. Lähes 100 vuotta vanhaa, taloudellisesti erittäin vakavaraista instituutiota ei kukaan pysty päätoimittajan vastauksen mukaan painostamaan.
Metsästäjäliitto on Kontron mukaan metsästäjien etujärjestö ja metsästysseurojen palvelujärjestö. Liitto on Suomen luonnonsuojeluliiton ulkojäsen ja Euroopan metsästys- ja luonnonsuojelujärjestön FACE:n jäsen ja sitä kautta kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n jäsen. Liitto on omissa kannanotoissaan tukenut Suomen sudenhoitosuunnitelmaa.
 
Vaatimus haastateltujen virkamiesten henkilöllisyyden paljastamisesta on Kontron mukaan uskomaton. Se suuntautuu suoraan sananvapautta ja vapaata lehdistöä vastaan. Lehdistön oikeus hankkia tietoja ilman, että toimittaja tai lähde joutuu uhkailun ja painostuksen kohteeksi, on päätoimittajan vastauksen mukaan suomalaisen sananvapauden peruskivi. Jutussa kerrotut asiat perustuvat viranomaishenkilön haastatteluun. Siihen liittyvä todistusaineisto on päätoimittajan hallussa. Haastatellulle lähteelle on annettu lähdesuoja eikä Kontro paljasta lähdettä.

Ratkaisu

Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan (JO 4). Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu (JO 14).

Julkisen sanan neuvosto ei ota kantaa juttujen mahdollisiin virheisiin, koska kantelijat eivät ole pyytäneet niiden korjaamista. Kantelijat eivät ole asianomistajia, joten heidän kanteluaan samanaikaisen kuulemisen laiminlyönnistä ei myöskään käsitellä.

Maaseudun Tulevaisuuden juttukokonaisuus kertoi susien siirtämisestä Varsinais-Suomeen vuosituhannen vaihteessa. Lehti käytti jutuissaan nimettömiä lähteitä. Osan jutuista oli kirjoittanut päätoimittaja, joka on Suomen Metsästäjäliiton liittohallituksen puheenjohtaja.

Susien luvaton siirtäminen paikasta toiseen on lainvastaista toimintaa. Julkisen sanan neuvoston mielestä tällaisen yhteiskunnallisen epäkohdan paljastaminen kuuluu tiedotusvälineen tehtäviin ja jopa velvollisuuksiin. Vanhankin tapauksen esiin nostaminen oli journalistisesti perusteltavissa ajankohtana, jolloin media kertoi susitarhasta vapaaksi lasketuista eläimistä itärajan lähettyvillä.

Lähdesuoja on yksi länsimaisen sananvapauden peruskivistä. Paljastaessaan arkaluontoisia tietoja toimituksella oli mahdollisuus antaa haastateltavilleen lähdesuoja. Neuvoston mielestä lehti perusteli uutisissaan muun muassa haastattelulausunnoilla ja useilla lähteillä sen, miten nimettömiltä lähteiltä saadut tiedot oli varmistettu, vaikka tiedot eivät saattaneetkaan tunnistettavaa henkilöä tai tahoa erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Julkisen sanan neuvosto ymmärtää, että luonnonsuojelijoiden ja metsästäjien välillä voi olla jännitteitä. Toimittajan asema metsästäjien etujärjestön puheenjohtajana ei kuitenkaan tee hänestä jääviä kirjoittamaan aiheista, jotka sivuavat esimerkiksi luonnonsuojelua. Journalistin ohjeiden mukaan toimittajan ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus. Neuvosto ei näe tässä tapauksessa toimittajan toimineen vastoin ohjetta, mutta haluaa kuitenkin korostaa avoimuuden merkitystä. Lukijalla on oikeus tietää seikoista, jotka saattavat vaikuttaa toimittajan toimintaan tai tässä tapauksessa koko lehden linjauksiin, koska kyse on päätoimittajasta. Neuvoston mielestä tämän kaltaisista merkittävistä sidonnaisuuksista on reilua kertoa lehden lukijoille, vaikka Journalistin ohjeet eivät siihen velvoittaisikaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Maaseudun Tulevaisuus ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Puheenjohtaja Risto Uimonen, Ulla Ahlmén-Laiho, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.