2012 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 4899/L/12
Lausunto oikeusministeriölle

Julkisen sanan neuvoston lausunto Oikeusministeriön työryhmämietinnöstä 24/2012 ”Sananvapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen”.

Vapauttava 4897/TV/12
MTV3, uutiset

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nimen suojasta ja epäillyn asemasta. Kantelijan entisen sukunimen näyttäminen uutisen kuvituksessa ei paljastanut hänen nykyistä henkilöllisyyttään. Uutisesta kävi selvästi ilmi, että kyseessä oli vasta epäily.

Vapauttava 4895/SL/12
Satakunnan Kansa

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta koskevassa asiassa. Jutussa oli olennainen virhe. Toimitus tunnusti virheensä ja korjasi sen ripeästi saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 4894/SL/12
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja lähdemateriaalin käyttämisestä. Jutussa kerrottiin, että vasenkätisyys pilaa elämän. Toimitus halusi herättää uutisen avulla keskustelua, mutta esitti asian tavalla, joka saattoi johtaa harhaan. Lehdellä oli kuitenkin oikeus tehdä omia tulkintojaan käyttämästään lähdemateriaalista ja valita juttuun oma näkökulmansa. 

Vapauttava 4893/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Lehti julkaisi faktalaatikossaan virheellistä ja tulkinnanvaraista tietoa, jonka takia kantelija joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen. Hän ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle omaa kannanottoaan tai vaatinut virheiden korjausta. Kielteinen julkisuus ei ollut niin kohtuutonta, etteikö sitä olisi voinut korjata omalla kannanotolla.

Vapauttava 4888/SL/12
Hufvudstadsbladet

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös Facebookin käytöstä uutislähteenä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Kantelija arvosteli Facebook-ryhmässä kunnallista päätöksentekoa. Lehdellä oli perusteet kertoa kantelijan kommenteista, sillä ne olivat poikkeuksellisen kärjekkäitä ja herättivät huolta kantelijan kritiikin kohteiksi joutuneissa päättäjissä. Neuvosto katsoo, että Facebook on lähdeaineistoa, jota toimittajat voivat käyttää Journalistin ohjeiden sallimissa rajoissa.

Vapauttava 4886/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Lehti kertoi kansanedustajan mahdollisista yhteyksistä moottoripyöräjengiin. Lehti julkaisi myöhemmin jatkouutisen ja oman kannanoton, joissa kantelijan näkökannat tulivat esiin.

Vapauttava 4882/SL/12
Aamulehti

Julkisen sanan neuvoston äänin 7-3 antama vapauttava päätös blogikirjoituksesta. Lehden blogipalstalla julkaistiin kärjekäs kirjoitus, jossa viitattiin tuoreen uutisen tietoihin raiskausrikoksista. Kirjoittaja käytti tekstissään paikoin asiattomia ilmauksia maahanmuuttajista, mutta arvostelun kärki kohdistui tiedotusvälineiden toimintaan. Eriävä mielipide päätöksen lopussa.

Vapauttava 4881/SL/12
Helsingin Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä. Jutussa käsiteltiin lehden teettämää mielipidekyselyä. Toimitus raportoi tuloksista riittävän täsmällisesti.

Vapauttava 4874/SL/12
Länsiväylä

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeusjutun seuraamisesta. Käräjäoikeus tuomitsi kantelijan maksamaan kunnianloukkauksesta 100 päiväsakkoa. Hovioikeus ei löytänyt näyttöä kaikille käräjäoikeuden hyväksymille syytekohdille ja alensi päiväsakkojen määrän 80:een. Kun lehti kertoi käräjäoikeuden päätöksestä, se yksilöi tuomion perusteina myös sellaisia tekoja, joista hovioikeus vapautti kantelijan. Lehden olisi ollut kohtuullista kertoa yleisölle, että näitä tekoja ei lainvoimaisessa tuomiossa luettu kantelijan syyksi. Oikeusistuimien tekemien ratkaisujen ei kuitenkaan voi katsoa poikenneen toisistaan niin ratkaisevasti, että lehdellä olisi ollut velvollisuus täydentää uutisointiaan.

Sekä neuvoston puheenjohtaja että neuvosto tekivät asiassa erilliset päätöksensä.

Langettava 4873/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös oikeita tietoja ja leimaavaa kirjoittelua koskevassa asiassa. Pääkirjoitus väitti norjalaisen joukkomurhaajan nimenneen maahanmuuttokriittisenä tunnetun suomalaisen kansanedustajan oppi-isäkseen. Neuvosto katsoo, että pelkkä kansanedustajan nimen mainitseminen murhaajan manifestissa ei ollut riittävä peruste oppi-isäksi nimeämiselle.

Vapauttava 4872/TV/12
MTV3, 45 minuuttia

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös tietojen hankkimisesta ja haastattelusta. Jutussa kerrottiin laittomia ylitöitä tekevän taksinkuljettajan aiheuttamista riskeistä ja taksien valvontaan liittyvistä puutteista. Neuvoston mielestä haastattelut oli tehty asianmukaisesti eikä haastatteluaineistoa käytetty Journalistin ohjeiden vastaisesti.

Vapauttava 4871/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös ihmisarvon kunnioittamista koskevassa asiassa. Lehti käsitteli pääkirjoituksessaan historian hirmuhallitsijoita, norjalaista joukkomurhaajaa ja suomalaista oppositiojohtajaa, mutta ei kuitenkaan rinnastanut heitä toisiinsa.

Langettava 4870/SL/12
Vieskalainen

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen uuden kaupan avajaisista. Juttu oli yksipuolinen, kritiikitön, mainosmainen ja tehty täysin kauppaketjun ehdoilla ja sen julkaiseman tiedotteen perusteella.

Vapauttava 4864CD/SL/12
Turun Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen kansanedustajan avustajan blogikirjoituksesta ja siteerasi sitä sanatarkasti. Lehdellä oli oikeus arvioida blogikirjoitusta omasta näkökulmastaan. Koska juttu ei sisältänyt virheitä, toimituksella ei ollut velvollisuutta julkaista oikaisua.

Vapauttava 4864B/SL/12
Turun Sanomat, Iltalehti, Aamulehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen kansanedustajan avustajan blogikirjoituksesta. STT teki kyseisen uutisen perusteella oman juttunsa, joka julkaistiin kahdessa muussa lehdessä. Jutut eivät sisältäneet virheitä.

Vapauttava 4863/YLE/12
YLE

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja ja samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Tv-raportti käsitteli Liperin kunnan tulehtuneita henkilösuhteita ja osastosihteerin irtisanomista sekä hallinnollisia ja taloudellisia epäselvyyksiä. Kunnan sivistysjohtaja ei suostunut haastatteluun. Raportin tietoja ei ole kiistetty.

Vapauttava 4861/SL/12
Vaarojen Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Valtuuston puheenjohtaja kertoi jutussa, miksi hän jättää luottamustehtävät. Kantelija oli tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen. Lisäksi lehti julkaisi hänen oma kannanottonsa.

Vapauttava 4860/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös piilomainontaa ja konserniyhteyttä koskevassa asiassa. Lehti kertoi erikoisjulkaisusta, joka ilmestyi sen liitteenä. Juttua ei voi pitää piilomainontana. Myös konserniyhteys tehtiin lukijoille selväksi.

Vapauttava 4853/SL/12
Keskisuomalainen

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nimen suojaa koskevassa asiassa. Keskisuomalainen kertoi tuoreeltaan Oriveden kouluampumisesta kiinni otetun henkilön nimen. Tieto piti paikkansa. Lehti kertoi myös epäillyn aiempiin vaiheisiin olennaisesti liittyneen henkilön nimen ja julkaisi tästä kaksi viikkoa aiemmin katoamisuutisessa käytetyn kuvan.

<< 1 2 3 4 5 >> 

Vapauttava 4893/SL/12

Vastaaja: Iltalehti

Ratkaistu: 19.12.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Lehti julkaisi faktalaatikossaan virheellistä ja tulkinnanvaraista tietoa, jonka takia kantelija joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen. Hän ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle omaa kannanottoaan tai vaatinut virheiden korjausta. Kielteinen julkisuus ei ollut niin kohtuutonta, etteikö sitä olisi voinut korjata omalla kannanotolla.

Kantelu 18.5.2012

Kantelu kohdistuu Iltalehdessä 12.5.2012 julkaistun jutun Huippupaikka huippupalkalla faktalaatikkoon, jossa on otsikkona Kimmo Kiljunen Innokas matkailija. Teksti kertoo kantelijan matkasta huhtikuussa 2010 Myanmariin ja Bhutaniin. Juttu toistaa leimaavia, virheellisiä tietoja ja luo mielikuvan, jonka mukaan kantelija olisi syyllistynyt väärinmenettelyyn jatkettuaan eduskunnan virkamatkaa. Näin tehdään, vaikka kantelija on kertonut toimittajalle järjestelyistä, jotka noudattivat eduskunnan matkaohjeita.

Kantelijan mielestä Iltalehti rikkoo mm. Journalistin ohjeiden kohtia, joissa velvoitetaan pyrkimään totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, tietojen tarkistamiseen, toden ja sepitteen erottamiseen sekä raportoinnin täydentämiseen..

Iltalehti väittää, että kantelijan matkat maksoivat eduskunnalle vuosittain kymmeniä tuhansia euroja. Kantelijan mukaan vuonna 2010 hänen virkamatkakulunsa olivat yhteensä 15 910 euroa. Aiempina vuosina summa on ollut pienempi. Lehti käyttää matkasta nimitystä lemmenloma. Iltalehti rakensi kantelijan mukaan koko kohun kaksi vuotta aiemmin perustelemattoman väitteen varaan. Toimittaja leimaa matkan edelleen väärillä käsityksillään, vaikka kantelija on antanut hänelle tarkan matkaohjelman.

Tekstin mukaan "Kiljunen yritti maksattaa lähes 1 000 euron laskunsa eduskunnan tilitoimistolla, mutta puhemies Sauli Niinistön (kok) julkinen ärähtäminen sai Kiljusen maksamaan matkansa omista rahoistaan". Kantelija sanoo toimineensa ohjeiden ja eduskunnan matkustussääntöjen mukaisesti. Hän kieltää maksaneensa 911 euron kuluja Niinistön kantojen vuoksi, vaan Iltalehden ja muun lehdistön luoman kammottavan kohun laannuttamiseksi. Kantelija sanoo, että sekä Niinistö että tilitoimiston päällikkö ovat todenneet hänen toimineen silloisten sääntöjen mukaisesti.

Iltalehti kertoo kantelijan käyttäneen bonuspisteitä matkustusluokan nostamiseen turistiluokasta business-luokkaan vastoin puhemies Niinistön kantaa. Kantelija sanoo jo kahden vuoden takaisessa vastineessaan Iltalehdessä kertoneensa silloisesta säästösuosituksesta, joka mahdollisti luokan noston bonuspisteillä.

Iltalehden faktalaatikon teksti kertoo, että "matkakokemuksistaan Kiljunen on julkaissut kirjan, jossa hän esittelee eri maiden lippuja". Kantelijan mukaan Maailman maat ja liput ei perustu hänen matkakomeuksiinsa. Sen ensimmäinen painos julkaistiin 1995 sekä neljäs ja viimeisin painos 2004.

Kantelija kirjoitti 2010 vastineen Iltalehteen ja lähetti tiedotteen matkastaan. Tällä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta Iltalehden kirjoittamisiin. Tällä kertaa kantelija ei ole tarjonnut vastinetta lehdelle.

Iltalehden vastaus 6.6.2012

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että kantelun kohteena on uutisartikkelia taustoittava informaatiokiteyttäjä. Se perustuu Iltalehden uutisointiin 10.4.2010. Lehti uutisoi tuolloin Kiljusen yrityksistä laskuttaa yksityismatkansa eduskunnalta sekä eduskunnan hallinnon ja puhemiehen reaktioista Kiljusen matkaan. Kiljusta on aikanaan kuultu jokaisen uutisoinnin yhteydessä ja hänen näkemyksensä on julkaistu. Vielä erikseen Iltalehti julkaisi Kiljusen vastineen 17.4.2010. Näissä kannanotoissaan Kiljunen ei väittänyt Iltalehden uutisoinnin olleen miltään osin perätöntä − päinvastoin kuin nyt tehdyssä kantelussa. Omissa kannanotoissaan Kiljunen keskittyi keväällä 2010 toistamaan käsitystään siitä, että hänen matkansa on noudattanut eduskunnan tuolloista ohjesääntöä.

Kantelussa eriteltyihin kohtiin Iltalehti vastaa seuraavasti:
1. Matkojen kustannukset
Kustannusarvio eli jutun lause "Kiljusen matkat maksoivat eduskunnalle vuosittain kymmeniä tuhansia" on päätoimittajan vastauksen mukaan saatu eduskunnasta hallinnon kahdelta eri lähteeltä. Kantelussa mainittu summa 15 910 euroa kattaa vain matkailun suorat kulut vuonna 2010.

Kantelija aiheutti päätoimittajan mukaan eduskunnalle myös välillisiä kustannuksia esimerkiksi käyttämällä eduskunnan lentomatkojen ns. bonuspisteitä oman matkustusluokkansa korotukseen. Jo yhdellä kaukolennolla luokan korotus vei bonuspisteitä tuhansien eurojen arvosta. Tämä lisälasku ei näkynyt kantelijan matkalaskussa, vaan siinä, ettei eduskunta voinut käyttää näitä bonuspisteitä ostoalennuksina muissa lipuissa. Eduskunnan tuolloinen puhemies Sauli Niinistö kritisoi Kivelän arvion mukaan Iltalehdessä 13.4.2010 kantelijan toimintaa seuraavasti: "Esimerkiksi puhemiesvaltuuskunnan matkoja on tehty juuri näillä pisteillä".

Matkojen selvittäminen on päätoimittajan mukaan myös vienyt eduskunnan hallinnon työaikaa, joka sekään ei näy ns. suorina kustannuksina. Iltalehdessä 13.4.2010 haastateltu eduskunnan virkamies katsoi Kiljusen matkustustapojen ja selvitysten olevan sellaisia, että "jos kaikki 200 kansanedustajaa toimivat kuten hän, tämä homma leviäisi käsiin."

2. Lemmenloma
Samaisella IPU-valtuuskunnan matkalla ollut henkilö on käyttänyt termiä "lemmenloma" kuvaillessaan Kiljusen ja hänen mukanaan matkustaneen henkilön matkaa IPU:n kokouksen jälkeen. Iltalehdellä ei Kivelän mukaan ole ollut eikä ole mitään syytä epäillä lähdettä. Iltalehden kysyttyä matkasta ja seuralaisen osuudesta matkaan, kantelija itse kertoi keräävänsä matkan aikana materiaalia työn alla olevaan rakkausromaaniinsa (IL 12.4.2012). Muuten hän ei päätoimittajan mukaan halunnut suhdetta kommentoida. Hän ei ole myöskään suostunut vastaamaan, miksi hänen naisystävänsä on mukana virallisissa ministeritason tapaamisissa.

Iltalehti on Kivelän mukaan edelleen 10.4.2010 julkaisemansa uutisen takana. Tässä uutisessa kerrottiin "lemmenlomasta". Uutinen oli syytä julkistaa, koska se täydensi tiedot siitä, ettei kantelijalla päätoimittajan vastauksen mukaan ollut kestäviä perusteita laskuttaa Myanmarin ja Bhutanin matkojaan eduskunnalta.

3. Matka ja eduskunnan matkustusohjeet vuonna 2010
Iltalehti ei Kivelän mukaan ole väittänyt, etteikö Kiljusen matka olisi ollut eduskunnan tuolloisten ohjesääntöjen mukainen. Iltalehti uutisoi ainoastaan, että Kiljunen yritti laskuttaa yksityisen matkansa eduskunnalta, mitä eduskunnan hallinnon edustajat sen enempää kuin eduskunnan puhemieskään eivät pitäneet soveliaana. Kiljusen toiminnan johdosta eduskunnan sääntöjä muutettiin. Iltalehti katsoo, että sillä oli täysi oikeus uutisoida Kiljusen matkoista ja nostaa esiin kysymys; onko yksityisen matkan laskuttaminen eduskunnalta oikein?

4. Puhemies Sauli Niinistön kanta bonuspisteisiin
13.4.2010 ilmestyneessä Iltalehdessä eduskunnan puhemies totesi, että ns. bonuspisteet kuuluvat työnantajalle eivätkä kansanedustajalle. Tähän perustuu uutiskiteyttäjän teksti. Iltalehti ei ole väittänyt, etteikö tapa olisi ollut eduskunnan vanhan ohjesäännön mukainen.

5. Kirja eri maiden lipuista
Kantelija on Kivelän mukaan itse todennut jutun toimittajalle Maailman maat ja liput -kirjansa syntyneen nimenomaan hänen matkustuskokemuksistaan ja niistä saamastaan innostuksesta eri maihin ja kulttuureihin. Toimittajalla ei ole ollut syytä epäillä kirjailijan omia sanoja kertoessaan henkilökohtaisista motiiveista kirjan syntymiseen.

Iltalehden uutiskiteyttäjän kaikki tiedot pitävät päätoimittajan mukaan paikkansa. Ne perustuvat luotettaviin lähteisiin ja huolelliseen toimitustyöhön keväällä 2010. Kantelija kommentoi matkaansa Iltalehdelle useaan otteeseen, mutta ei vaatinut tuolloin minkään tiedon oikaisua eikä väittänyt minkään Iltalehden uutisoinnissa olevan perätöntä tai rikkovan hyvää journalistista tapaa. Iltalehden uutisointi matkasta ja yrityksestä laskuttaa yksityinen matkansa eduskunnalta, aiheutti eduskunnan hallinnossa julkisen kritiikin. Myös puhemies yhtyi kritiikkiin julkisesti. Iltalehden uutisointi johti Kivelän arvion mukaan matkustusohjeiden tarkistuksiin.

12.5.2012 Iltalehti uutisoi, että ulkoministeriön henkilökuntaa edustavat STTK:lainen UHVY ry ja UH Akava eivät pidä Kiljusen palkkaamista ulkoministeriöön hyväksyttävänä. Tämän uutisen yhteydessä oli Kivelän mukaan perusteltua kertoa myös entisen kansanedustajan kyseenalaisesta matkailusta keväällä 2010.

Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Iltalehti kertoi uutisessaan entisen kansanedustajan mahdollisesta nimityksestä ulkoministeriön virkaan. Jutun faktalaatikossa eli Iltalehden informaatiokiteytyksessä palautettiin mieliin kahden vuoden takainen IPU:n matkaan liittynyt julkisuuskohu, jonka vuoksi eduskunnan matkustuskäytäntöjä muutettiin. Tekstissä oli tulkinnanvaraisia tietoja ja suoranaisia virheitä, jotka koskivat esimerkiksi kantelijan vuotuisia matkakustannuksia ja hänen kirjoittamaansa kirjaa. Kantelija ei vaatinut virheiden korjausta tai oman kannanottonsa eli vastineen julkaisemista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehden faktalaatikossa oli olennaisia asiavirheitä. Myös tiedoissa kaksi vuotta aiemmin tehdystä matkasta oli tarkoitushakuisuutta, minkä vuoksi kantelija joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen ja hänelle syntyi oikeus omaan kannanottoon eli vastineeseen. Tiedoista ei käynyt ilmi esimerkiksi se, että kantelijan tekemä matka oli eduskunnan silloisen matkustusohjesäännön mukainen.

Kantelija on entinen kansanedustaja ja kokenut poliitikko, joten hänen on siedettävä kriittistäkin julkisuutta tavanomaista enemmän. Myös julkisuuden pelisäännöt ovat hänelle tuttuja. Sen vuoksi Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehden aiheuttama erittäin kielteinen julkisuus ei ollut niin kohtuutonta, etteikö siihen olisi voinut vastata omalla kannanotolla eli vastineella. Näin kantelija ei kuitenkaan menetellyt.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko ja Jaakko Ujainen.

 

Tämä päätös on avattu 4011 kertaa