PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4893/SL/12

Vastaaja: Iltalehti

Ratkaistu: 19.12.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Lehti julkaisi faktalaatikossaan virheellistä ja tulkinnanvaraista tietoa, jonka takia kantelija joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen. Hän ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle omaa kannanottoaan tai vaatinut virheiden korjausta. Kielteinen julkisuus ei ollut niin kohtuutonta, etteikö sitä olisi voinut korjata omalla kannanotolla.

Kantelu 18.5.2012

Kantelu kohdistuu Iltalehdessä 12.5.2012 julkaistun jutun Huippupaikka huippupalkalla faktalaatikkoon, jossa on otsikkona Kimmo Kiljunen Innokas matkailija. Teksti kertoo kantelijan matkasta huhtikuussa 2010 Myanmariin ja Bhutaniin. Juttu toistaa leimaavia, virheellisiä tietoja ja luo mielikuvan, jonka mukaan kantelija olisi syyllistynyt väärinmenettelyyn jatkettuaan eduskunnan virkamatkaa. Näin tehdään, vaikka kantelija on kertonut toimittajalle järjestelyistä, jotka noudattivat eduskunnan matkaohjeita.

Kantelijan mielestä Iltalehti rikkoo mm. Journalistin ohjeiden kohtia, joissa velvoitetaan pyrkimään totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, tietojen tarkistamiseen, toden ja sepitteen erottamiseen sekä raportoinnin täydentämiseen..

Iltalehti väittää, että kantelijan matkat maksoivat eduskunnalle vuosittain kymmeniä tuhansia euroja. Kantelijan mukaan vuonna 2010 hänen virkamatkakulunsa olivat yhteensä 15 910 euroa. Aiempina vuosina summa on ollut pienempi. Lehti käyttää matkasta nimitystä lemmenloma. Iltalehti rakensi kantelijan mukaan koko kohun kaksi vuotta aiemmin perustelemattoman väitteen varaan. Toimittaja leimaa matkan edelleen väärillä käsityksillään, vaikka kantelija on antanut hänelle tarkan matkaohjelman.

Tekstin mukaan "Kiljunen yritti maksattaa lähes 1 000 euron laskunsa eduskunnan tilitoimistolla, mutta puhemies Sauli Niinistön (kok) julkinen ärähtäminen sai Kiljusen maksamaan matkansa omista rahoistaan". Kantelija sanoo toimineensa ohjeiden ja eduskunnan matkustussääntöjen mukaisesti. Hän kieltää maksaneensa 911 euron kuluja Niinistön kantojen vuoksi, vaan Iltalehden ja muun lehdistön luoman kammottavan kohun laannuttamiseksi. Kantelija sanoo, että sekä Niinistö että tilitoimiston päällikkö ovat todenneet hänen toimineen silloisten sääntöjen mukaisesti.

Iltalehti kertoo kantelijan käyttäneen bonuspisteitä matkustusluokan nostamiseen turistiluokasta business-luokkaan vastoin puhemies Niinistön kantaa. Kantelija sanoo jo kahden vuoden takaisessa vastineessaan Iltalehdessä kertoneensa silloisesta säästösuosituksesta, joka mahdollisti luokan noston bonuspisteillä.

Iltalehden faktalaatikon teksti kertoo, että "matkakokemuksistaan Kiljunen on julkaissut kirjan, jossa hän esittelee eri maiden lippuja". Kantelijan mukaan Maailman maat ja liput ei perustu hänen matkakomeuksiinsa. Sen ensimmäinen painos julkaistiin 1995 sekä neljäs ja viimeisin painos 2004.

Kantelija kirjoitti 2010 vastineen Iltalehteen ja lähetti tiedotteen matkastaan. Tällä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta Iltalehden kirjoittamisiin. Tällä kertaa kantelija ei ole tarjonnut vastinetta lehdelle.

Iltalehden vastaus 6.6.2012

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että kantelun kohteena on uutisartikkelia taustoittava informaatiokiteyttäjä. Se perustuu Iltalehden uutisointiin 10.4.2010. Lehti uutisoi tuolloin Kiljusen yrityksistä laskuttaa yksityismatkansa eduskunnalta sekä eduskunnan hallinnon ja puhemiehen reaktioista Kiljusen matkaan. Kiljusta on aikanaan kuultu jokaisen uutisoinnin yhteydessä ja hänen näkemyksensä on julkaistu. Vielä erikseen Iltalehti julkaisi Kiljusen vastineen 17.4.2010. Näissä kannanotoissaan Kiljunen ei väittänyt Iltalehden uutisoinnin olleen miltään osin perätöntä − päinvastoin kuin nyt tehdyssä kantelussa. Omissa kannanotoissaan Kiljunen keskittyi keväällä 2010 toistamaan käsitystään siitä, että hänen matkansa on noudattanut eduskunnan tuolloista ohjesääntöä.

Kantelussa eriteltyihin kohtiin Iltalehti vastaa seuraavasti:
1. Matkojen kustannukset
Kustannusarvio eli jutun lause "Kiljusen matkat maksoivat eduskunnalle vuosittain kymmeniä tuhansia" on päätoimittajan vastauksen mukaan saatu eduskunnasta hallinnon kahdelta eri lähteeltä. Kantelussa mainittu summa 15 910 euroa kattaa vain matkailun suorat kulut vuonna 2010.

Kantelija aiheutti päätoimittajan mukaan eduskunnalle myös välillisiä kustannuksia esimerkiksi käyttämällä eduskunnan lentomatkojen ns. bonuspisteitä oman matkustusluokkansa korotukseen. Jo yhdellä kaukolennolla luokan korotus vei bonuspisteitä tuhansien eurojen arvosta. Tämä lisälasku ei näkynyt kantelijan matkalaskussa, vaan siinä, ettei eduskunta voinut käyttää näitä bonuspisteitä ostoalennuksina muissa lipuissa. Eduskunnan tuolloinen puhemies Sauli Niinistö kritisoi Kivelän arvion mukaan Iltalehdessä 13.4.2010 kantelijan toimintaa seuraavasti: "Esimerkiksi puhemiesvaltuuskunnan matkoja on tehty juuri näillä pisteillä".

Matkojen selvittäminen on päätoimittajan mukaan myös vienyt eduskunnan hallinnon työaikaa, joka sekään ei näy ns. suorina kustannuksina. Iltalehdessä 13.4.2010 haastateltu eduskunnan virkamies katsoi Kiljusen matkustustapojen ja selvitysten olevan sellaisia, että "jos kaikki 200 kansanedustajaa toimivat kuten hän, tämä homma leviäisi käsiin."

2. Lemmenloma
Samaisella IPU-valtuuskunnan matkalla ollut henkilö on käyttänyt termiä "lemmenloma" kuvaillessaan Kiljusen ja hänen mukanaan matkustaneen henkilön matkaa IPU:n kokouksen jälkeen. Iltalehdellä ei Kivelän mukaan ole ollut eikä ole mitään syytä epäillä lähdettä. Iltalehden kysyttyä matkasta ja seuralaisen osuudesta matkaan, kantelija itse kertoi keräävänsä matkan aikana materiaalia työn alla olevaan rakkausromaaniinsa (IL 12.4.2012). Muuten hän ei päätoimittajan mukaan halunnut suhdetta kommentoida. Hän ei ole myöskään suostunut vastaamaan, miksi hänen naisystävänsä on mukana virallisissa ministeritason tapaamisissa.

Iltalehti on Kivelän mukaan edelleen 10.4.2010 julkaisemansa uutisen takana. Tässä uutisessa kerrottiin "lemmenlomasta". Uutinen oli syytä julkistaa, koska se täydensi tiedot siitä, ettei kantelijalla päätoimittajan vastauksen mukaan ollut kestäviä perusteita laskuttaa Myanmarin ja Bhutanin matkojaan eduskunnalta.

3. Matka ja eduskunnan matkustusohjeet vuonna 2010
Iltalehti ei Kivelän mukaan ole väittänyt, etteikö Kiljusen matka olisi ollut eduskunnan tuolloisten ohjesääntöjen mukainen. Iltalehti uutisoi ainoastaan, että Kiljunen yritti laskuttaa yksityisen matkansa eduskunnalta, mitä eduskunnan hallinnon edustajat sen enempää kuin eduskunnan puhemieskään eivät pitäneet soveliaana. Kiljusen toiminnan johdosta eduskunnan sääntöjä muutettiin. Iltalehti katsoo, että sillä oli täysi oikeus uutisoida Kiljusen matkoista ja nostaa esiin kysymys; onko yksityisen matkan laskuttaminen eduskunnalta oikein?

4. Puhemies Sauli Niinistön kanta bonuspisteisiin
13.4.2010 ilmestyneessä Iltalehdessä eduskunnan puhemies totesi, että ns. bonuspisteet kuuluvat työnantajalle eivätkä kansanedustajalle. Tähän perustuu uutiskiteyttäjän teksti. Iltalehti ei ole väittänyt, etteikö tapa olisi ollut eduskunnan vanhan ohjesäännön mukainen.

5. Kirja eri maiden lipuista
Kantelija on Kivelän mukaan itse todennut jutun toimittajalle Maailman maat ja liput -kirjansa syntyneen nimenomaan hänen matkustuskokemuksistaan ja niistä saamastaan innostuksesta eri maihin ja kulttuureihin. Toimittajalla ei ole ollut syytä epäillä kirjailijan omia sanoja kertoessaan henkilökohtaisista motiiveista kirjan syntymiseen.

Iltalehden uutiskiteyttäjän kaikki tiedot pitävät päätoimittajan mukaan paikkansa. Ne perustuvat luotettaviin lähteisiin ja huolelliseen toimitustyöhön keväällä 2010. Kantelija kommentoi matkaansa Iltalehdelle useaan otteeseen, mutta ei vaatinut tuolloin minkään tiedon oikaisua eikä väittänyt minkään Iltalehden uutisoinnissa olevan perätöntä tai rikkovan hyvää journalistista tapaa. Iltalehden uutisointi matkasta ja yrityksestä laskuttaa yksityinen matkansa eduskunnalta, aiheutti eduskunnan hallinnossa julkisen kritiikin. Myös puhemies yhtyi kritiikkiin julkisesti. Iltalehden uutisointi johti Kivelän arvion mukaan matkustusohjeiden tarkistuksiin.

12.5.2012 Iltalehti uutisoi, että ulkoministeriön henkilökuntaa edustavat STTK:lainen UHVY ry ja UH Akava eivät pidä Kiljusen palkkaamista ulkoministeriöön hyväksyttävänä. Tämän uutisen yhteydessä oli Kivelän mukaan perusteltua kertoa myös entisen kansanedustajan kyseenalaisesta matkailusta keväällä 2010.

Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Iltalehti kertoi uutisessaan entisen kansanedustajan mahdollisesta nimityksestä ulkoministeriön virkaan. Jutun faktalaatikossa eli Iltalehden informaatiokiteytyksessä palautettiin mieliin kahden vuoden takainen IPU:n matkaan liittynyt julkisuuskohu, jonka vuoksi eduskunnan matkustuskäytäntöjä muutettiin. Tekstissä oli tulkinnanvaraisia tietoja ja suoranaisia virheitä, jotka koskivat esimerkiksi kantelijan vuotuisia matkakustannuksia ja hänen kirjoittamaansa kirjaa. Kantelija ei vaatinut virheiden korjausta tai oman kannanottonsa eli vastineen julkaisemista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehden faktalaatikossa oli olennaisia asiavirheitä. Myös tiedoissa kaksi vuotta aiemmin tehdystä matkasta oli tarkoitushakuisuutta, minkä vuoksi kantelija joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen ja hänelle syntyi oikeus omaan kannanottoon eli vastineeseen. Tiedoista ei käynyt ilmi esimerkiksi se, että kantelijan tekemä matka oli eduskunnan silloisen matkustusohjesäännön mukainen.

Kantelija on entinen kansanedustaja ja kokenut poliitikko, joten hänen on siedettävä kriittistäkin julkisuutta tavanomaista enemmän. Myös julkisuuden pelisäännöt ovat hänelle tuttuja. Sen vuoksi Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehden aiheuttama erittäin kielteinen julkisuus ei ollut niin kohtuutonta, etteikö siihen olisi voinut vastata omalla kannanotolla eli vastineella. Näin kantelija ei kuitenkaan menetellyt.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko ja Jaakko Ujainen.

 

Tämä päätös on avattu 5378 kertaa