PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4893/SL/12

Vastaaja: Iltalehti

Ratkaistu: 19.12.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Lehti julkaisi faktalaatikossaan virheellistä ja tulkinnanvaraista tietoa, jonka takia kantelija joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen. Hän ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle omaa kannanottoaan tai vaatinut virheiden korjausta. Kielteinen julkisuus ei ollut niin kohtuutonta, etteikö sitä olisi voinut korjata omalla kannanotolla.

Kantelu 18.5.2012

Kantelu kohdistuu Iltalehdessä 12.5.2012 julkaistun jutun Huippupaikka huippupalkalla faktalaatikkoon, jossa on otsikkona Kimmo Kiljunen Innokas matkailija. Teksti kertoo kantelijan matkasta huhtikuussa 2010 Myanmariin ja Bhutaniin. Juttu toistaa leimaavia, virheellisiä tietoja ja luo mielikuvan, jonka mukaan kantelija olisi syyllistynyt väärinmenettelyyn jatkettuaan eduskunnan virkamatkaa. Näin tehdään, vaikka kantelija on kertonut toimittajalle järjestelyistä, jotka noudattivat eduskunnan matkaohjeita.

Kantelijan mielestä Iltalehti rikkoo mm. Journalistin ohjeiden kohtia, joissa velvoitetaan pyrkimään totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, tietojen tarkistamiseen, toden ja sepitteen erottamiseen sekä raportoinnin täydentämiseen..

Iltalehti väittää, että kantelijan matkat maksoivat eduskunnalle vuosittain kymmeniä tuhansia euroja. Kantelijan mukaan vuonna 2010 hänen virkamatkakulunsa olivat yhteensä 15 910 euroa. Aiempina vuosina summa on ollut pienempi. Lehti käyttää matkasta nimitystä lemmenloma. Iltalehti rakensi kantelijan mukaan koko kohun kaksi vuotta aiemmin perustelemattoman väitteen varaan. Toimittaja leimaa matkan edelleen väärillä käsityksillään, vaikka kantelija on antanut hänelle tarkan matkaohjelman.

Tekstin mukaan "Kiljunen yritti maksattaa lähes 1 000 euron laskunsa eduskunnan tilitoimistolla, mutta puhemies Sauli Niinistön (kok) julkinen ärähtäminen sai Kiljusen maksamaan matkansa omista rahoistaan". Kantelija sanoo toimineensa ohjeiden ja eduskunnan matkustussääntöjen mukaisesti. Hän kieltää maksaneensa 911 euron kuluja Niinistön kantojen vuoksi, vaan Iltalehden ja muun lehdistön luoman kammottavan kohun laannuttamiseksi. Kantelija sanoo, että sekä Niinistö että tilitoimiston päällikkö ovat todenneet hänen toimineen silloisten sääntöjen mukaisesti.

Iltalehti kertoo kantelijan käyttäneen bonuspisteitä matkustusluokan nostamiseen turistiluokasta business-luokkaan vastoin puhemies Niinistön kantaa. Kantelija sanoo jo kahden vuoden takaisessa vastineessaan Iltalehdessä kertoneensa silloisesta säästösuosituksesta, joka mahdollisti luokan noston bonuspisteillä.

Iltalehden faktalaatikon teksti kertoo, että "matkakokemuksistaan Kiljunen on julkaissut kirjan, jossa hän esittelee eri maiden lippuja". Kantelijan mukaan Maailman maat ja liput ei perustu hänen matkakomeuksiinsa. Sen ensimmäinen painos julkaistiin 1995 sekä neljäs ja viimeisin painos 2004.

Kantelija kirjoitti 2010 vastineen Iltalehteen ja lähetti tiedotteen matkastaan. Tällä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta Iltalehden kirjoittamisiin. Tällä kertaa kantelija ei ole tarjonnut vastinetta lehdelle.

Iltalehden vastaus 6.6.2012

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että kantelun kohteena on uutisartikkelia taustoittava informaatiokiteyttäjä. Se perustuu Iltalehden uutisointiin 10.4.2010. Lehti uutisoi tuolloin Kiljusen yrityksistä laskuttaa yksityismatkansa eduskunnalta sekä eduskunnan hallinnon ja puhemiehen reaktioista Kiljusen matkaan. Kiljusta on aikanaan kuultu jokaisen uutisoinnin yhteydessä ja hänen näkemyksensä on julkaistu. Vielä erikseen Iltalehti julkaisi Kiljusen vastineen 17.4.2010. Näissä kannanotoissaan Kiljunen ei väittänyt Iltalehden uutisoinnin olleen miltään osin perätöntä − päinvastoin kuin nyt tehdyssä kantelussa. Omissa kannanotoissaan Kiljunen keskittyi keväällä 2010 toistamaan käsitystään siitä, että hänen matkansa on noudattanut eduskunnan tuolloista ohjesääntöä.

Kantelussa eriteltyihin kohtiin Iltalehti vastaa seuraavasti:
1. Matkojen kustannukset
Kustannusarvio eli jutun lause "Kiljusen matkat maksoivat eduskunnalle vuosittain kymmeniä tuhansia" on päätoimittajan vastauksen mukaan saatu eduskunnasta hallinnon kahdelta eri lähteeltä. Kantelussa mainittu summa 15 910 euroa kattaa vain matkailun suorat kulut vuonna 2010.

Kantelija aiheutti päätoimittajan mukaan eduskunnalle myös välillisiä kustannuksia esimerkiksi käyttämällä eduskunnan lentomatkojen ns. bonuspisteitä oman matkustusluokkansa korotukseen. Jo yhdellä kaukolennolla luokan korotus vei bonuspisteitä tuhansien eurojen arvosta. Tämä lisälasku ei näkynyt kantelijan matkalaskussa, vaan siinä, ettei eduskunta voinut käyttää näitä bonuspisteitä ostoalennuksina muissa lipuissa. Eduskunnan tuolloinen puhemies Sauli Niinistö kritisoi Kivelän arvion mukaan Iltalehdessä 13.4.2010 kantelijan toimintaa seuraavasti: "Esimerkiksi puhemiesvaltuuskunnan matkoja on tehty juuri näillä pisteillä".

Matkojen selvittäminen on päätoimittajan mukaan myös vienyt eduskunnan hallinnon työaikaa, joka sekään ei näy ns. suorina kustannuksina. Iltalehdessä 13.4.2010 haastateltu eduskunnan virkamies katsoi Kiljusen matkustustapojen ja selvitysten olevan sellaisia, että "jos kaikki 200 kansanedustajaa toimivat kuten hän, tämä homma leviäisi käsiin."

2. Lemmenloma
Samaisella IPU-valtuuskunnan matkalla ollut henkilö on käyttänyt termiä "lemmenloma" kuvaillessaan Kiljusen ja hänen mukanaan matkustaneen henkilön matkaa IPU:n kokouksen jälkeen. Iltalehdellä ei Kivelän mukaan ole ollut eikä ole mitään syytä epäillä lähdettä. Iltalehden kysyttyä matkasta ja seuralaisen osuudesta matkaan, kantelija itse kertoi keräävänsä matkan aikana materiaalia työn alla olevaan rakkausromaaniinsa (IL 12.4.2012). Muuten hän ei päätoimittajan mukaan halunnut suhdetta kommentoida. Hän ei ole myöskään suostunut vastaamaan, miksi hänen naisystävänsä on mukana virallisissa ministeritason tapaamisissa.

Iltalehti on Kivelän mukaan edelleen 10.4.2010 julkaisemansa uutisen takana. Tässä uutisessa kerrottiin "lemmenlomasta". Uutinen oli syytä julkistaa, koska se täydensi tiedot siitä, ettei kantelijalla päätoimittajan vastauksen mukaan ollut kestäviä perusteita laskuttaa Myanmarin ja Bhutanin matkojaan eduskunnalta.

3. Matka ja eduskunnan matkustusohjeet vuonna 2010
Iltalehti ei Kivelän mukaan ole väittänyt, etteikö Kiljusen matka olisi ollut eduskunnan tuolloisten ohjesääntöjen mukainen. Iltalehti uutisoi ainoastaan, että Kiljunen yritti laskuttaa yksityisen matkansa eduskunnalta, mitä eduskunnan hallinnon edustajat sen enempää kuin eduskunnan puhemieskään eivät pitäneet soveliaana. Kiljusen toiminnan johdosta eduskunnan sääntöjä muutettiin. Iltalehti katsoo, että sillä oli täysi oikeus uutisoida Kiljusen matkoista ja nostaa esiin kysymys; onko yksityisen matkan laskuttaminen eduskunnalta oikein?

4. Puhemies Sauli Niinistön kanta bonuspisteisiin
13.4.2010 ilmestyneessä Iltalehdessä eduskunnan puhemies totesi, että ns. bonuspisteet kuuluvat työnantajalle eivätkä kansanedustajalle. Tähän perustuu uutiskiteyttäjän teksti. Iltalehti ei ole väittänyt, etteikö tapa olisi ollut eduskunnan vanhan ohjesäännön mukainen.

5. Kirja eri maiden lipuista
Kantelija on Kivelän mukaan itse todennut jutun toimittajalle Maailman maat ja liput -kirjansa syntyneen nimenomaan hänen matkustuskokemuksistaan ja niistä saamastaan innostuksesta eri maihin ja kulttuureihin. Toimittajalla ei ole ollut syytä epäillä kirjailijan omia sanoja kertoessaan henkilökohtaisista motiiveista kirjan syntymiseen.

Iltalehden uutiskiteyttäjän kaikki tiedot pitävät päätoimittajan mukaan paikkansa. Ne perustuvat luotettaviin lähteisiin ja huolelliseen toimitustyöhön keväällä 2010. Kantelija kommentoi matkaansa Iltalehdelle useaan otteeseen, mutta ei vaatinut tuolloin minkään tiedon oikaisua eikä väittänyt minkään Iltalehden uutisoinnissa olevan perätöntä tai rikkovan hyvää journalistista tapaa. Iltalehden uutisointi matkasta ja yrityksestä laskuttaa yksityinen matkansa eduskunnalta, aiheutti eduskunnan hallinnossa julkisen kritiikin. Myös puhemies yhtyi kritiikkiin julkisesti. Iltalehden uutisointi johti Kivelän arvion mukaan matkustusohjeiden tarkistuksiin.

12.5.2012 Iltalehti uutisoi, että ulkoministeriön henkilökuntaa edustavat STTK:lainen UHVY ry ja UH Akava eivät pidä Kiljusen palkkaamista ulkoministeriöön hyväksyttävänä. Tämän uutisen yhteydessä oli Kivelän mukaan perusteltua kertoa myös entisen kansanedustajan kyseenalaisesta matkailusta keväällä 2010.

Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Iltalehti kertoi uutisessaan entisen kansanedustajan mahdollisesta nimityksestä ulkoministeriön virkaan. Jutun faktalaatikossa eli Iltalehden informaatiokiteytyksessä palautettiin mieliin kahden vuoden takainen IPU:n matkaan liittynyt julkisuuskohu, jonka vuoksi eduskunnan matkustuskäytäntöjä muutettiin. Tekstissä oli tulkinnanvaraisia tietoja ja suoranaisia virheitä, jotka koskivat esimerkiksi kantelijan vuotuisia matkakustannuksia ja hänen kirjoittamaansa kirjaa. Kantelija ei vaatinut virheiden korjausta tai oman kannanottonsa eli vastineen julkaisemista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehden faktalaatikossa oli olennaisia asiavirheitä. Myös tiedoissa kaksi vuotta aiemmin tehdystä matkasta oli tarkoitushakuisuutta, minkä vuoksi kantelija joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen ja hänelle syntyi oikeus omaan kannanottoon eli vastineeseen. Tiedoista ei käynyt ilmi esimerkiksi se, että kantelijan tekemä matka oli eduskunnan silloisen matkustusohjesäännön mukainen.

Kantelija on entinen kansanedustaja ja kokenut poliitikko, joten hänen on siedettävä kriittistäkin julkisuutta tavanomaista enemmän. Myös julkisuuden pelisäännöt ovat hänelle tuttuja. Sen vuoksi Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehden aiheuttama erittäin kielteinen julkisuus ei ollut niin kohtuutonta, etteikö siihen olisi voinut vastata omalla kannanotolla eli vastineella. Näin kantelija ei kuitenkaan menetellyt.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko ja Jaakko Ujainen.

 

Tämä päätös on avattu 4875 kertaa