PÄÄTÖKSET

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

Vapauttava 6538/SL/17
Helsingin Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan juutalais- ja maahanmuuttovastaisuudesta. Koska ehdokas oli esittänyt julkisuudessa hyvin kärjekkäitä mielipiteitä, hän oli altistanut omankin persoonansa kärkevälle kritiikille. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei erittäin kielteistä. Lisäksi lehti toi jutussa esille kantelijan oman näkemyksen hänen tiedotteensa perusteella.

Vapauttava 6514/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6512/PL/17
Satakunnan Viikko

Toimittajan asema, konserniyhteys

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4888/SL/12

Vastaaja: Hufvudstadsbladet

Ratkaistu: 19.12.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös Facebookin käytöstä uutislähteenä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Kantelija arvosteli Facebook-ryhmässä kunnallista päätöksentekoa. Lehdellä oli perusteet kertoa kantelijan kommenteista, sillä ne olivat poikkeuksellisen kärjekkäitä ja herättivät huolta kantelijan kritiikin kohteiksi joutuneissa päättäjissä. Neuvosto katsoo, että Facebook on lähdeaineistoa, jota toimittajat voivat käyttää Journalistin ohjeiden sallimissa rajoissa.

Kantelu 13.5.2012

Kantelijan mielestä lehti rikkoi useita Journalistin ohjeita jutussaan ”Osakligheter på nätet efter beslutet om skolnätet”. 12.5.2012 julkaistussa uutisessa kerrottiin kantelijan kirjoittamista kriittisistä Facebook-kommenteista. Kommentointi liittyi Helsingin kaupungin opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston päätökseen yhdistää kouluja. Kantelijan väitettiin kirjoittaneen päätöksen tekijöistä esimerkiksi seuraavasti: ”– – Palakoot nuo siat helvetissä! Tämä oli suurinta huijausta, mitä tiedän”. (”Må dessa svin brinna i helvetet! Det största mygel jag varit med om”.) Hänen väitettiin myös aikovan käyttää voodoota päättäjiin. (”– – sade sig ”voodooa” de beslutsfattare – –”.)

Kantelija pitää lehden toimintaa kohtuuttomana, sillä hän ei ole julkisuuden henkilö, vaan koulunkäyntiavustaja, tavallinen ihminen, joka ilmaisi turhautumisensa yksityisenä pitämässään Facebook-ryhmässä. Hänen mukaansa lehti myös julkaisi nettikommentit väärässä muodossa. Kantelija pitää juttua puolueellisena ja katsoo sen rikkoneen yksityisyyden suojaansa.

Lehti ei ollut kantelijaan yhteydessä ennen jutun julkaisemista tai sen jälkeen. Uutisen jälkeen kantelijaa arvosteltiin ankarasti lehden nettikeskustelupalstalla, ja kirjoituksella on vaikutuksia myös hänen työelämäänsä. Hän ihmettelee, miksi lehti katsoi tarpeelliseksi kertoa hänen nimensä, vaikka uutisen olisi voinut kirjoittaa myös ilman sitä.

Hufvudstadsbladetin vastaus 1.6.2012

Päätoimittaja Jens Berg vastaa, että jutussa kerrottiin asiattomasta nettikeskustelusta, jota käytiin kouluverkkopäätöksen jälkeen sekä Radio Vegassa että Facebookissa. Lehti oli jo aikaisemmin seurannut, miten päätöksenteko asiassa etenee. Bergin mukaan Hufvudstadsbladetissa on julkaistu kouluverkkoon liittyen lukuisia artikkeleita, joissa on haastateltu niin päättäjiä ja virkamiehiä kuin vanhempia, opettajia ja oppilaitakin.

Ruotsinkielisen jaoston ratkaisu sai päätoimittajan mukaan jo entuudestaan jännitteisen koulukeskustelun roihahtamaan asiattomuuksiksi ja henkilöihin kohdistuviksi rumiksi hyökkäyksiksi. Berg katsoo, että myös tällaisista epämukavista käänteistä raportoiminen kuuluu lehden journalistiseen tehtävään. Kantelun kohteena olevan artikkelin kirjoittanut toimittaja oli kirjoittanut useimmat muutkin koulukeskusteluun liittyvät jutut ja seurannut keskustelua. Hän ei lainannut kantelijan kommentteja sattumanvaraisesti, vaan katsoi niiden kuuluvan asiakokonaisuuteen: kantelija oli jo pidemmän ajan kuluessa kirjoittanut vihamielisiä kommentteja, ja kirjoitusten sävy oli muuttunut jatkuvasti ankarammaksi. Lopputuloksena oli suoranaisia asiattomuuksia, kun päättäjät tekivät kouluverkosta kantelijan mielestä virheellisen ratkaisun.

Kantelija oli jo kuukausien ajan kuulunut aktiivisimpien keskustelijoiden Facebook-ryhmään ”Väck SFP, rädda det svenska skolnätet i Helsingfors” (”Herätä RKP, pelasta ruotsalainen kouluverkko Helsingissä”). Ryhmän tarkoitus on Bergin mielestä ollut koulujen yhdistämisen estäminen. Siihen kuuluu yli 1 700 jäsentä; muun muassa vanhempia, koululaisia, opettajia ja toimittajia. Kysymys ei siis ollut yksityisestä keskustelusta, vaan avoimesta ryhmästä, josta oli kerrottu jo tammikuussa 2012 Ylen nettisivuilla. Kantelija käytti ryhmässä välillä kiivaita puheenvuoroja ja kirjoitti esimerkiksi pitävänsä diktatuuria parempana kuin Helsingin ”paskaista demokratiaa” (”Hellre en ren diktatur en Helsingfors stads skitiga ’demokrati’). RKP:n edustaja kirjoitti ryhmän sivulle ja viittasi kantelijaan kertoessaan, ettei enää osallistu keskusteluun ”henkilökohtaisten hyökkäysten” vuoksi.

Päätoimittajan mukaan kantelijan Facebook-kommentteja siteerattiin lehdessä sanatarkasti. Kun kantelun kohteena oleva uutinen oli ilmestynyt, kantelija katui kommenttejaan ja kirjoitti ryhmän palstalle myös oppilailleen osoitetun avoimen, käytöstään pahoittelevan kirjeen. Hufvudstadsbladet julkaisi 15.5.2012 kantelijan laatiman kirjoituksen, jossa hän esitti vielä pahoittelunsa ja lupasi olla jatkossa pidättyväisempi.

Berg ei pidä merkittävänä sitä, onko kantelija julkinen vai yksityishenkilö, koska tämä on joka tapauksessa osallistunut julkiseen keskusteluun suuressa ja avoimessa Facebook-ryhmässä. Päätoimittajan mielestä ei myöskään ollut syytä kuulla kantelijaa ennen uutisen julkaisemista, koska jutussa kerrottiin nimenomaan Facebook-kommenteista. Kantelija oli toistuvasti kirjoittanut ryhmän palstalle samansisältöistä tekstiä kuin mihin jutussa viitattiin. 

Ratkaisu

Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla  jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Jutussa siteerattiin koulukeskusteluun liittyviä asiattomia Facebook-kommentteja ja kerrottiin, ketkä kolme henkilöä olivat kirjoittaneet kyseiset kommentit. Kantelija oli yksi heistä. Uutista varten haastatellut kunnallispoliitikot arvostelivat tällaisesta tapaa käydä keskustelua, mutta oikeustieteen asiantuntijan mielestä se ei täyttänyt rikoksen tunnusmerkkejä.

Neuvosto pitää Facebookia yhtenä lähteenä muiden joukossa. Toimittajat voivat käyttää siellä julkaistua tietoa Journalistin ohjeiden mukaan. Tässä tapauksessa kysymys oli julkisesta keskusteluryhmästä, jossa vaihdettiin avoimesti mielipiteitä lehden lukijoita kiinnostavista asioista. Kantelija oli osallistunut aktiivisesti tähän yhteiskunnalliseen keskusteluun ja samalla kertonut esimerkiksi työstään ja poliittisista näkemyksistään, eikä lehdellä näin ollen ollut syytä salata keskustelijan henkilöllisyyttä.
Kantelija oli esittänyt keskusteluryhmässä niin kiivaita mielipiteitä, että jotkut päättäjät kokivat ne loukkaaviksi ja jopa ilmoittivat niiden takia lopettavansa keskustelemisen kyseisessä Facebook-ryhmässä. Juttu ei myöskään paljastanut kantelijasta mitään sellaista, mitä hän ei itse ollut Facebookissa jo kertonut.

Uutinen kertoi nimenomaan Facebook-kommenttien sisällöstä. Kantelija ei ole osoittanut, että lehti olisi lainannut hänen kommenttejaan virheellisesti. Koska toimituksella ei ollut missään vaiheessa syytä epäillä kommenttien aitoutta, sillä ei myöskään ollut velvollisuutta ottaa yhteyttä kantelijaan ennen jutun julkaisemista. Hän sai näkemyksensä julki lehdessä jälkikäteen ja kertoi kirjoituksessaan katuvansa aikaisempia sanavalintojaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj.), Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Pollari ja Jaakko Ujainen
 

Tämä päätös on avattu 6457 kertaa