PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6498/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Langettava 6484/SL/17
Kauppalehti

Tietojen tarkistaminen, lainaaminen, otsikko, virheen korjaus

Talouslehti kertoi tutkijoiden olevan varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit olisivat avaruusolentojen lähettämiä. Tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Langettava 6480/AL/17
Urheilulehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus

Lehti haastatteli henkilöä, joka kertoi poikansa joutuneen rikoksen uhriksi urheiluleirillä. Rikoksesta epäilty oli jutussa ainakin lajiyhteisön tunnistettavissa, mutta häntä ei ollut kuultu samassa yhteydessä. Juttu oli yksipuolinen ja kritiikitön, ja lähdekritiikin puuttuminen vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta

Langettava 6475/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6474/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6473/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6455/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi epäillystä rikoksesta, josta oli levinnyt videoita sosiaalisessa mediassa. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan, ja siinä oli mainittu asiasta aiemmin kertonut tiedotusväline. Lehden ei tarvinnut mainita, että video oli jaettu myös sivustolla, joka ei ollut tehnyt omaa journalistista työtä.

Vapauttava 6452/YLE/16
YLE

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

Vapauttava 6442/AL/16
Tuulilasi

Tietolähteet, piilomainonta

Autoilulehti teki nastarengastestejä yhden rengasvalmistajan omistamalla radalla. Yhteistyöstä olisi ollut hyvä kertoa lukijoille, mutta lehti osoitti huolellisuutta tietojen tarkistamisessa.

Vapauttava 6440/SL/16
Etelä-Suomen Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kuvan, jossa näkyi poliisin ampuma vainaja. Kuva ei ollut sensaatiohakuinen, eikä siitä voinut tunnistaa henkilöä.

Vapauttava 6435/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Vapauttava 6429/SL/16
Orimattilan Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu.

Vapauttava 6427/SL/16
Iltalehti

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkko- ja printtilehdessään entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se ei ollut kohtuutonta kantelijan aseman takia. Verkkojutun alkuperäisessä kuvassa olleet muut henkilöt eivät olleet tunnistettavissa, ja myöhemmin lehti vielä rajasi kuvaa.

Langettava 6425/SL/16
Iltalehti

Kielteinen julkisuus, lähdekritiikki, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti referoi ennakkoon kirjaa, joka käsittelee paljon julkisuutta saaneen rikostapauksen tutkintaa. Tapauksen tutkinnanjohtaja joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut. Juttu myötäili kritiikittömästi syytetyn näkemyksiä ja otti ennakolta kantaa keskeneräiseen oikeusprosessiin. Langettava äänin 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6414/AL/16 ja 6418/AL/16
Suomen Kuvalehti

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan epäilystä, jonka mukaan pääministeri olisi vaikuttanut Yleisradion uutisointiin. Lehti ei aidosti pyrkinyt antamaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneelle päätoimittajalle tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4888/SL/12

Vastaaja: Hufvudstadsbladet

Ratkaistu: 19.12.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös Facebookin käytöstä uutislähteenä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Kantelija arvosteli Facebook-ryhmässä kunnallista päätöksentekoa. Lehdellä oli perusteet kertoa kantelijan kommenteista, sillä ne olivat poikkeuksellisen kärjekkäitä ja herättivät huolta kantelijan kritiikin kohteiksi joutuneissa päättäjissä. Neuvosto katsoo, että Facebook on lähdeaineistoa, jota toimittajat voivat käyttää Journalistin ohjeiden sallimissa rajoissa.

Kantelu 13.5.2012

Kantelijan mielestä lehti rikkoi useita Journalistin ohjeita jutussaan ”Osakligheter på nätet efter beslutet om skolnätet”. 12.5.2012 julkaistussa uutisessa kerrottiin kantelijan kirjoittamista kriittisistä Facebook-kommenteista. Kommentointi liittyi Helsingin kaupungin opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston päätökseen yhdistää kouluja. Kantelijan väitettiin kirjoittaneen päätöksen tekijöistä esimerkiksi seuraavasti: ”– – Palakoot nuo siat helvetissä! Tämä oli suurinta huijausta, mitä tiedän”. (”Må dessa svin brinna i helvetet! Det största mygel jag varit med om”.) Hänen väitettiin myös aikovan käyttää voodoota päättäjiin. (”– – sade sig ”voodooa” de beslutsfattare – –”.)

Kantelija pitää lehden toimintaa kohtuuttomana, sillä hän ei ole julkisuuden henkilö, vaan koulunkäyntiavustaja, tavallinen ihminen, joka ilmaisi turhautumisensa yksityisenä pitämässään Facebook-ryhmässä. Hänen mukaansa lehti myös julkaisi nettikommentit väärässä muodossa. Kantelija pitää juttua puolueellisena ja katsoo sen rikkoneen yksityisyyden suojaansa.

Lehti ei ollut kantelijaan yhteydessä ennen jutun julkaisemista tai sen jälkeen. Uutisen jälkeen kantelijaa arvosteltiin ankarasti lehden nettikeskustelupalstalla, ja kirjoituksella on vaikutuksia myös hänen työelämäänsä. Hän ihmettelee, miksi lehti katsoi tarpeelliseksi kertoa hänen nimensä, vaikka uutisen olisi voinut kirjoittaa myös ilman sitä.

Hufvudstadsbladetin vastaus 1.6.2012

Päätoimittaja Jens Berg vastaa, että jutussa kerrottiin asiattomasta nettikeskustelusta, jota käytiin kouluverkkopäätöksen jälkeen sekä Radio Vegassa että Facebookissa. Lehti oli jo aikaisemmin seurannut, miten päätöksenteko asiassa etenee. Bergin mukaan Hufvudstadsbladetissa on julkaistu kouluverkkoon liittyen lukuisia artikkeleita, joissa on haastateltu niin päättäjiä ja virkamiehiä kuin vanhempia, opettajia ja oppilaitakin.

Ruotsinkielisen jaoston ratkaisu sai päätoimittajan mukaan jo entuudestaan jännitteisen koulukeskustelun roihahtamaan asiattomuuksiksi ja henkilöihin kohdistuviksi rumiksi hyökkäyksiksi. Berg katsoo, että myös tällaisista epämukavista käänteistä raportoiminen kuuluu lehden journalistiseen tehtävään. Kantelun kohteena olevan artikkelin kirjoittanut toimittaja oli kirjoittanut useimmat muutkin koulukeskusteluun liittyvät jutut ja seurannut keskustelua. Hän ei lainannut kantelijan kommentteja sattumanvaraisesti, vaan katsoi niiden kuuluvan asiakokonaisuuteen: kantelija oli jo pidemmän ajan kuluessa kirjoittanut vihamielisiä kommentteja, ja kirjoitusten sävy oli muuttunut jatkuvasti ankarammaksi. Lopputuloksena oli suoranaisia asiattomuuksia, kun päättäjät tekivät kouluverkosta kantelijan mielestä virheellisen ratkaisun.

Kantelija oli jo kuukausien ajan kuulunut aktiivisimpien keskustelijoiden Facebook-ryhmään ”Väck SFP, rädda det svenska skolnätet i Helsingfors” (”Herätä RKP, pelasta ruotsalainen kouluverkko Helsingissä”). Ryhmän tarkoitus on Bergin mielestä ollut koulujen yhdistämisen estäminen. Siihen kuuluu yli 1 700 jäsentä; muun muassa vanhempia, koululaisia, opettajia ja toimittajia. Kysymys ei siis ollut yksityisestä keskustelusta, vaan avoimesta ryhmästä, josta oli kerrottu jo tammikuussa 2012 Ylen nettisivuilla. Kantelija käytti ryhmässä välillä kiivaita puheenvuoroja ja kirjoitti esimerkiksi pitävänsä diktatuuria parempana kuin Helsingin ”paskaista demokratiaa” (”Hellre en ren diktatur en Helsingfors stads skitiga ’demokrati’). RKP:n edustaja kirjoitti ryhmän sivulle ja viittasi kantelijaan kertoessaan, ettei enää osallistu keskusteluun ”henkilökohtaisten hyökkäysten” vuoksi.

Päätoimittajan mukaan kantelijan Facebook-kommentteja siteerattiin lehdessä sanatarkasti. Kun kantelun kohteena oleva uutinen oli ilmestynyt, kantelija katui kommenttejaan ja kirjoitti ryhmän palstalle myös oppilailleen osoitetun avoimen, käytöstään pahoittelevan kirjeen. Hufvudstadsbladet julkaisi 15.5.2012 kantelijan laatiman kirjoituksen, jossa hän esitti vielä pahoittelunsa ja lupasi olla jatkossa pidättyväisempi.

Berg ei pidä merkittävänä sitä, onko kantelija julkinen vai yksityishenkilö, koska tämä on joka tapauksessa osallistunut julkiseen keskusteluun suuressa ja avoimessa Facebook-ryhmässä. Päätoimittajan mielestä ei myöskään ollut syytä kuulla kantelijaa ennen uutisen julkaisemista, koska jutussa kerrottiin nimenomaan Facebook-kommenteista. Kantelija oli toistuvasti kirjoittanut ryhmän palstalle samansisältöistä tekstiä kuin mihin jutussa viitattiin. 

Ratkaisu

Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla  jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Jutussa siteerattiin koulukeskusteluun liittyviä asiattomia Facebook-kommentteja ja kerrottiin, ketkä kolme henkilöä olivat kirjoittaneet kyseiset kommentit. Kantelija oli yksi heistä. Uutista varten haastatellut kunnallispoliitikot arvostelivat tällaisesta tapaa käydä keskustelua, mutta oikeustieteen asiantuntijan mielestä se ei täyttänyt rikoksen tunnusmerkkejä.

Neuvosto pitää Facebookia yhtenä lähteenä muiden joukossa. Toimittajat voivat käyttää siellä julkaistua tietoa Journalistin ohjeiden mukaan. Tässä tapauksessa kysymys oli julkisesta keskusteluryhmästä, jossa vaihdettiin avoimesti mielipiteitä lehden lukijoita kiinnostavista asioista. Kantelija oli osallistunut aktiivisesti tähän yhteiskunnalliseen keskusteluun ja samalla kertonut esimerkiksi työstään ja poliittisista näkemyksistään, eikä lehdellä näin ollen ollut syytä salata keskustelijan henkilöllisyyttä.
Kantelija oli esittänyt keskusteluryhmässä niin kiivaita mielipiteitä, että jotkut päättäjät kokivat ne loukkaaviksi ja jopa ilmoittivat niiden takia lopettavansa keskustelemisen kyseisessä Facebook-ryhmässä. Juttu ei myöskään paljastanut kantelijasta mitään sellaista, mitä hän ei itse ollut Facebookissa jo kertonut.

Uutinen kertoi nimenomaan Facebook-kommenttien sisällöstä. Kantelija ei ole osoittanut, että lehti olisi lainannut hänen kommenttejaan virheellisesti. Koska toimituksella ei ollut missään vaiheessa syytä epäillä kommenttien aitoutta, sillä ei myöskään ollut velvollisuutta ottaa yhteyttä kantelijaan ennen jutun julkaisemista. Hän sai näkemyksensä julki lehdessä jälkikäteen ja kertoi kirjoituksessaan katuvansa aikaisempia sanavalintojaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj.), Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Pollari ja Jaakko Ujainen
 

Tämä päätös on avattu 6286 kertaa