PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4886/SL/12

Vastaaja: Iltalehti

Ratkaistu: 19.12.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Lehti kertoi kansanedustajan mahdollisista yhteyksistä moottoripyöräjengiin. Lehti julkaisi myöhemmin jatkouutisen ja oman kannanoton, joissa kantelijan näkökannat tulivat esiin.

Kantelu 10.5.2012

Kantelija on kansanedustaja Teuvo Hakkarainen. Hänen mukaansa Iltalehti väitti 5.4.2012, että hänellä olisi ”tiiviit yhteydet rikollisjärjestöön”. Lehti esitti väitteensä jo kannessa. Sisäsivulla aukeaman kokoisessa jutussa lehti kertoi, että ”Kohukansanedustaja on viettänyt aikaa myös Bandidos MC:n kannattajajengin kerholla Varkaudessa”. Otsikkona oli ”Tiiviit yhteydet LIIVIJENGIIN”. Kuvituksena oli kuva, jota mainostettiin tekstillä ”Yhteiskuva viime vuodelta”.

Itse jutussa vihjataan kantelijan mukaan, että helmikuinen ”yövisiitti Bandidos MC:n kerhotiloissa Helsingissä ei välttämättä ollutkaan hetkellinen päähänpisto”. Edelleen jutussa kerrotaan, että ”Iltalehden tietojen mukaan Hakkaraisella on kuitenkin tiedettyä tiiviimmät välit kyseiseen kerhoon”. Poliisilähteisiinsä viitaten lehti kertoo, että kantelija on nähty vuodenvaihteen tienoilla Bandidos MC:n kannattajakerhon Diablos MC:n tiloissa Varkaudessa.

Kantelija toteaa, että tosiasiassa hänellä ei ole minkäänlaisia yhteyksiä kumpaankaan mainittuun moottoripyöräkerhoon.

Kantelija kertoo olleensa Varkaudessa vuonna 2011 kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran hän oli marraskuussa talousvaliokunnan jäsenen ominaisuudessa puhumassa eräässä seminaarissa bioenergiasta. Iltalehdessä julkaistu valokuva on kantelijan mukaan otettu tältä matkalta. Lehden nettisivuilla tätä kuvaa mainostettiin ”kiusallisena kuvana”. Tämän matkan yhteydessä kantelija ei käynyt minkäänlaisissa kerhotiloissa, eikä tunne kuvassa oikealla olevaa perussuomalaisten puolueaktiivia lähemmin.

Toisen kerran kantelija kertoo olleensa Varkaudessa perussuomalaisten pikkujouluissa. Tällöin vajaan kymmenen ihmisen seurue vieraili myös aiemmin mainitun puolueaktiivin eli kuvassa oikealla olevan miehen luona tutustumassa hänen tekemäänsä saunalauttaan. Kantelija ei huomannut paikassa minkäänlaisia kerhotunnuksia eikä hänen mielessään edes käynyt, että kyseessä voisi olla moottoripyöräkerhon kerhotila.

Kantelijalla ei ole minkäänlaista tietoa vierailun isännän mahdollisista yhteyksistä rikollisiin moottoripyöräkerhoihin. Kantelija kysyykin, että miten ihmeessä hänen olisi edes pitänyt tietää tämän satunnaisen tuttavuuden mahdollisesta Diablos-jäsenyydestä, kun poliisikaan ei Iltalehden mukaan ole varma siitä?

Iltalehdellä ei kantelijan mielestä ollut mitään perustetta edes väittää, että hän olisi ”viettänyt aikaa” Diablosin tiloissa. Jos poliisit ovat nähneet kantelijan menevän tiloihin joulukuussa, heille on varmasti käynyt selväksi myös vierailun luonne eli se, että hän oli liikkeellä paikallisten perussuomalaisten vieraana. Iltalehdellä olisi siis ollut mahdollisuus selvittää vierailun luonne. Lisäksi mitään poliisin virallista vahvistusta koko asiasta ei ole olemassa.

Aiemmin julkisuudessa kerrottu kantelijan käynti Bandidosin kerhotiloissa Helsingissä ei myöskään ollut tarkoituksella tehty vierailu rikollisjärjestöön. Kantelija kertoo yksinkertaisesti lähteneensä väärässä seurassa jatkoille yökerhosta, kun hänen harkintakykynsä petti.

Iltalehti väittää myös, ettei se useista yrityksistään huolimatta ole tavoittanut kantelijaa kommentoimaan juttua. Tämä ei kantelun mukaan ole totta. Kantelijalla oli julkaisua edeltävänä päivänä matkapuhelin mukanaan koko ajan, eikä lehti edes yrittänyt soittaa siihen. Se käy ilmi puhelimen lokitiedoista. Matkapuhelinnumero on julkinen eli sen saa soittamalla numerotiedusteluun. Kantelijan mukaan hänen numeronsa on Iltalehden tiedossa.

Journalistin ohjeiden mukaan journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Tiedot on tarkastettava mahdollisimman hyvin ja tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Väite tiiviistä yhteyksistä rikollisjärjestöihin on kantelijan mukaan täysin perätön ja erittäin loukkaava. Lehdellä ei ollut minkäänlaista perustetta väitteelleen. Jälkikäteen julkaistu pieni vastine lehden sisäsivulla ei ole riittänyt korjaamaan vahinkoa.

Kantelija on JSN:n nettisivuilla täyttämänsä kantelulomakkeen mukaan pyytänyt virheen korjausta ja Iltalehti on korjannut virheen. Lehti on myös kantelijan pyynnöstä julkaissut kantelijan oman kannanoton.

Iltalehden vastaus 15.6.2012

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että järjestäytynyttä rikollisuutta tutkivat viranomaiset katsovat Bandidos MC-nimisen organisaation täyttävän Euroopan unionin määrittelemät järjestyneen rikollisuuden kriteerit. Kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (kantelija) helmikuussa 2012 tapahtunut vierailu Bandidos MC:n kerhotiloissa synnytti laajan uutisoinnin.  Kantelija ei ole selvittänyt sitä, miksi hän siellä vieraili ja mitä hän siellä teki?  Kantelussaan hän ilmoittaa vierailun syyksi ”väärän seuran”.  Päätoimittaja Kivelän mukaan on tosiasia, ettei näihin vartioituihin tiloihin eksytä, eikä sinne keitä tahansa päästetä, eikä siellä vietetä aikaa tietämättä, missä ollaan.

Kivelän mukaan runsas kuukausi ennen vierailuaan Bandidos MC:n luona kantelija vieraili Bandidos MC:n ns. kannattajakerhon tiloissa.  Iltalehden artikkelissa yhdeksi syyksi epäillään sitä, että yksi kannattajakerhon jäsen on myös aktiivinen paikallistason perussuomalainen.  Runsas kuukausi ennen vierailuaan Bandidos MC:n kannattajakerhoon kantelija oli puolestaan tavannut kyseisen kannattajakerhon jäsenen, jota poliisi luonnehtii Iltalehden uutisessa ”näkyväksi jäseneksi”.

Iltalehti julkaisi valokuvan, jossa kantelija esiintyy ko. jäsenen kanssa.   Noin kolmen kuukauden aikana kantelijalla on päätoimittajan vastauksen mukaan ollut kolme kontaktia samaan organisaation. Iltalehti katsoo, että em. perustein on perusteltua uutisoida ”tiiviistä yhteydestä”.  Kivelän mukaan voi olla mahdollista, että kantelija on osin yhteyksistä tietämätön, mutta tavallinen tietämätön kansalainen ei tapaa näiden julkisuutta karttavien järjestöjen edustajia toistuvasti vahingossa tai sattumalta. Myös järjestäytynyttä rikollisuutta tarkkailevat viranomaiset ovat Iltalehden tietojen mukaan seuranneet kansanedustajan vierailuja.

Iltalehti tavoitteli kantelijaa artikkelin teon yhteydessä useasti ja toistuvasti. Iltalehti soitti päätoimittajan mukaan useita kertoja eduskunnan sivuilta löytyvään numeroon.  Tämä numero yhdisti kantelijan matkapuhelimeen. Samaan eduskunnan ilmoittamaan numeroon Iltalehti on jättänyt myös soittopyynnön. Jutussa haastatellun puolueaktiivin kautta kantelijaa on yritetty myös tavoittaa.

Päätoimittaja Kivelän mukaan kansanedustajan toistuvat vierailut lyhyen ajan sisällä Bandidos MC:ssä ja sen kannattajakerhossa sekä kantelijan ja kannattajakerhon jäsenen tapaaminen ennen näitä vierailuja on ollut syytä uutisoida, kuten on tehty.  Kantelijan julkisuuteen antamat tiedot vierailuistaan ovat Kivelän mielestä herättäneet enemmän kysymyksiä kuin antaneet vastauksia.

Ratkaisu

Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Iltalehti kertoi jutuissaan kantelijan yhteyksistä järjestöön, jota poliisi pitää rikollisena. Lehti perusti tietonsa muun muassa valokuvaan ja viranomaislähteisiin. Lehti yritti kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, mutta päätoimittajan mukaan häntä ei tavoitettu. Lehti teki myöhemmin uutisen, jossa kantelija kiisti yhteytensä järjestöön. Myös kantelijan oma kannanotto julkaistiin.

Kantelijan kuuluu kansanedustajan asemansa vuoksi sietää kritiikkiä. Kansalaisilla on oikeus tietää, missä ja millaisessa ympäristössä kantelija edustajantointaan harjoittaa myös eduskuntatalon ulkopuolella. Perustellut epäilyt kansanedustajan mahdollisista yhteyksistä rikollisjärjestöön on syytä selvittää ja julkistaa, koska kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta.

Kantelija itsekin myöntää alkuvuodesta 2012 eksyneensä väärään seuraan eli rikollisjärjestönä pidettävän moottoripyöräkerhon tiloihin. Iltalehden myöhemmin keväällä saamien tietojen perusteella näytti siltä, että kyse ei ollut ensimmäisestä kerrasta. Lehti täytti journalistisen velvollisuutensa kertoessaan yleisölle kansanedustajan mahdollisista yhteyksistä kerhoon.

Iltalehden olisi pitänyt kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, koska kyse oli erittäin vakavista väitteistä. Lehti teki kuitenkin kaksi päivää myöhemmin jatkojutun, jossa kantelija sai kiistää yhteytensä jengeihin. Lisäksi lehti julkaisi kantelijan oman kannanoton, jossa tämä sai selvittää vierailujensa yksityiskohtia.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko ja Jaakko Ujainen.

Tämä päätös on avattu 5624 kertaa