PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4882/SL/12

Vastaaja: Aamulehti

Ratkaistu: 20.12.2012

Julkisen sanan neuvoston äänin 7-3 antama vapauttava päätös blogikirjoituksesta. Lehden blogipalstalla julkaistiin kärjekäs kirjoitus, jossa viitattiin tuoreen uutisen tietoihin raiskausrikoksista. Kirjoittaja käytti tekstissään paikoin asiattomia ilmauksia maahanmuuttajista, mutta arvostelun kärki kohdistui tiedotusvälineiden toimintaan. Eriävä mielipide päätöksen lopussa.

Kantelu 6.5.2012

Kantelijan mielestä Aamulehden blogipalstalla 1.5.2012 julkaistu kirjoitus Raiskaajatkin ovat meitä parempia loukkasi ”vastenmielisellä tavalla sekä objektiivisuuteen pyrkiviä ja tiettyä sivistystasoa omaavia toimittajia että myöskin tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä ja maahanmuuttajia yleensäkin”.

Kirjoituksessa verrattiin sitä, miten media kohtelee suomalaisia ja maahanmuuttajia. Suomalaisten kohtelusta bloggaaja kirjoitti seuraavasti: ”Suomalainen, etenkin suomalainen mies on vain yksinkertaisesti niin paha ja yhä pahenee, että antaa paskan lentää”. Maahanmuuttajiin liittyvää uutisointia hän kuvaili näin: ”Sitten, kun päivänä muutaman uutisoidaan muslimimaahanmuuttajien jättimäisistä raiskausluvuista [– –] ihaillaan heidän kulttuuria ja nöyristellään heidän pohjattoman rikkauden ääressä. [– –] Maassamme on kasvava joukko kirjoittajia, [– –] joiden mielestä lapsiraiskaaja on parempi kuin keskiverto suomalainen.” Kantelija katsoo, että kirjoitus vihjaili toimittajien ja maahanmuuttajien hyväksyvän raiskaukset tai melkeinpä itse tehneen sellaisia rikoksia. Hänestä blogissa lietsottiin vihaa toimittajia ja maahanmuuttajia kohtaan.

Kantelijan mukaan sama bloggaaja on aikaisemmin tuottanut tekstejä, joissa on ollut härskejä kuvauksia tunnetuista suomalaisista poliitikoista. Kantelija epäilee, että kyseinen kirjoittaja on toimituksen johdon suosiossa eikä tämän teksteihin puututa hyvä veli -järjestelmän takia. Toimituksen johdolle valittaminen on kantelijan mielestä turhaa.

Aamulehden vastaus 1.6.2012

Päätoimittaja Jouko Jokinen kertoo, lehden Aamulehden Blogit -verkkoyhteisö on kaikille avoin ja siinä on yli 3 000 jäsentä. Jäseneksi pääsee vain, jos toimitus hyväksyy kirjoittajan hakemuksen. Blogikirjoitusten sisältöä valvotaan jälkimoderoinnin avulla. Lisäksi sivuston jokaisen sivun lopussa on ”Ilmoita ongelmasta”-painike, jonka kautta ylläpidolle voi ilmoittaa epäasiallisista kirjoituksista. Ilmoitusten perusteella ylläpito tutkii asian ja päättää blogimerkinnän mahdollisesta poistosta tai muista toimenpiteistä. Jos kirjoittajat syyllistyvät toistuvasti epäasialliseen käytökseen, heidät voidaan Jokisen mukaan sulkea kokonaan pois yhteisöstä.

Kantelun kohteena oleva blogikirjoitus liittyi Aamulehdessä 25.4.2012 julkaistuun uutiseen, jonka mukaan ”Lähi-idän miehet syyllistyvät Suomessa raiskauksiin hälyttävän usein”. Päätoimittajan mukaan tämä uutinen villitsi nettikeskustelijat myös asiattomuuksiin. Aamulehti hyllyttikin useita uutiseen liittyviä kommentteja ennakkomoderoidulta uutiskommentointipalstaltaan.

Keskustelua uutisen sisällöstä käytiin myös lehden blogipalstoilla, ja Jokinen kertoo, että Aamulehti asetti kolme bloggaajaa kirjoituskieltoon rasististen ja asiattomien tekstien vuoksi.

Päätoimittaja toteaa, ettei kantelijan mainitsemasta blogikirjoituksesta tehty ilmoitusta ylläpidolle. Tämä olisi ollut Jokisen mukaan se tapa, jota käyttäen asiattoman tekstin voi saada poistettua.  Hän ei kuitenkaan näe blogimerkinnässä erityistä kansanryhmää loukkaavaa sisältöä. Päätoimittaja pitää tekstiä hyvin kärkevänä, mutta korostaa, että se liittyi keskustelua herättäneeseen uutiseen ja että sen päämaalina oli suomalainen media. ”Median sisäinen kritiikki mediaa kohtaan on Suomessa aivan liian vähäistä, joten sellaista pitää ehdottomasti harrastaa”, Jokinen kirjoittaa.

Kantelun kohteena olevan kirjoituksen oli laatinut Tampereella erittäin tunnettu aktiivinen keskustelija ja poliitikko, joka oli pyrkinyt myös eduskuntaan. Hänen näkemyksillään oli päätoimittajan mielestä yhteiskunnallista merkitystä. Blogipalvelusta on kuitenkin aikaisemmin poistettu myös kyseisen henkilön tekstiä huomautusten perusteella. Jokinen huomauttaa, että kantelijalle on asetettu kirjoituskielto Aamulehden blogeihin jo lokakuussa 2010.

Ratkaisu

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).


Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla (Journalistin ohjeiden liite): 1. Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt. 2. Toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt.
Blogikirjoituksessa arvosteltiin erityisesti yhden mediakonsernin palveluksessa olevia toimittajia ”tusinatekstaajiksi”, jotka vuodesta toiseen haukkuvat suomalaisia. Näissä ”riemastuttavan helpoissa teksteissä” ei blogikirjoittajan mielestä tarvita taustatutkimuksia, journalistista työtä tai perusteluja. Hän ihmettelee, mitä liikkuu sellaisen journalistin päässä, joka laittaa ”känniääliöiden öykkäröinnin ongelmien kärkeen”, mutta puolustaa ”raiskaajien kansanryhmää”.

Ennen blogitekstiä Aamulehti julkaisi uutisen Tilastokeskuksen rikostilastoista, joissa eriteltiin eri väestöryhmien rikollista käyttäytymistä ja ryhmiin kohdistuneita rikosepäilyjä. Raiskausrikosten uutisoitiin keskittyvän tiettyihin ulkomaalaisryhmiin. Tätä tietoa bloggaaja käytti kärjistetyssä muodossa, kun hän halusi osoittaa halveksuntansa suomalaisia toimittajia kohtaan. Kirjoituksen jotkut sanakäänteet olivat alatyylisiä, mutta kritiikki kohdistui nimenomaan toimittajiin, joiden pitää asemansa vuoksi sietää itseensä kohdistuvaa ankaraakin arvostelua.

Blogikirjoitus oli laadittu provosoivaan tyyliin. Toisin kuin Aamulehden päätoimittaja, neuvosto ei pidä sitä vakavasti otettavana mediakritiikkinä. Kirjoitus kertoi ennen kaikkea bloggaajasta itsestään. Tekstin jotkut kohdat olivat lähellä vihan lietsontaa, mutta koska kirjoituksen kärki kohdistui tiedotusvälineisiin, neuvosto ei tulkitse tekstin julkaisemista Journalistin ohjeiden rikkomiseksi.

Neuvosto kuitenkin suosittelee, että Aamulehti harkitsee kirjoituksen siistimistä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ulla Ahlmén-Laihon, Ollijuhani Auvisen ja Tuomo Lappalaisen eriävä mielipide:

Median suhtautumista maahanmuuttoon liittyviin ilmiöihin on voitava arvioida kriittisesti julkisuudessa. Tässä tapauksessa on kuitenkin rikottu Journalistin ohjeita sallimalla blogikirjoitus, jossa mediakritiikin varjolla käytetään räikeän alatyylisesti ihmisarvoa loukkaavia ilmaisuja. Lehti ei puuttunut asiaan edes saatuaan tiedon kantelusta Julkisen sanan neuvostoon.

 

Vapauttavan päätöksen puolesta äänestivät Risto Uimonen (pj.), Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Salla Nazarenko, Riitta Pollari ja Jaakko Ujainen. Langettavan puolesta äänestivät Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen ja Tuomo Lappalainen.

Tämä päätös on avattu 5195 kertaa