PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4882/SL/12

Vastaaja: Aamulehti

Ratkaistu: 20.12.2012

Julkisen sanan neuvoston äänin 7-3 antama vapauttava päätös blogikirjoituksesta. Lehden blogipalstalla julkaistiin kärjekäs kirjoitus, jossa viitattiin tuoreen uutisen tietoihin raiskausrikoksista. Kirjoittaja käytti tekstissään paikoin asiattomia ilmauksia maahanmuuttajista, mutta arvostelun kärki kohdistui tiedotusvälineiden toimintaan. Eriävä mielipide päätöksen lopussa.

Kantelu 6.5.2012

Kantelijan mielestä Aamulehden blogipalstalla 1.5.2012 julkaistu kirjoitus Raiskaajatkin ovat meitä parempia loukkasi ”vastenmielisellä tavalla sekä objektiivisuuteen pyrkiviä ja tiettyä sivistystasoa omaavia toimittajia että myöskin tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä ja maahanmuuttajia yleensäkin”.

Kirjoituksessa verrattiin sitä, miten media kohtelee suomalaisia ja maahanmuuttajia. Suomalaisten kohtelusta bloggaaja kirjoitti seuraavasti: ”Suomalainen, etenkin suomalainen mies on vain yksinkertaisesti niin paha ja yhä pahenee, että antaa paskan lentää”. Maahanmuuttajiin liittyvää uutisointia hän kuvaili näin: ”Sitten, kun päivänä muutaman uutisoidaan muslimimaahanmuuttajien jättimäisistä raiskausluvuista [– –] ihaillaan heidän kulttuuria ja nöyristellään heidän pohjattoman rikkauden ääressä. [– –] Maassamme on kasvava joukko kirjoittajia, [– –] joiden mielestä lapsiraiskaaja on parempi kuin keskiverto suomalainen.” Kantelija katsoo, että kirjoitus vihjaili toimittajien ja maahanmuuttajien hyväksyvän raiskaukset tai melkeinpä itse tehneen sellaisia rikoksia. Hänestä blogissa lietsottiin vihaa toimittajia ja maahanmuuttajia kohtaan.

Kantelijan mukaan sama bloggaaja on aikaisemmin tuottanut tekstejä, joissa on ollut härskejä kuvauksia tunnetuista suomalaisista poliitikoista. Kantelija epäilee, että kyseinen kirjoittaja on toimituksen johdon suosiossa eikä tämän teksteihin puututa hyvä veli -järjestelmän takia. Toimituksen johdolle valittaminen on kantelijan mielestä turhaa.

Aamulehden vastaus 1.6.2012

Päätoimittaja Jouko Jokinen kertoo, lehden Aamulehden Blogit -verkkoyhteisö on kaikille avoin ja siinä on yli 3 000 jäsentä. Jäseneksi pääsee vain, jos toimitus hyväksyy kirjoittajan hakemuksen. Blogikirjoitusten sisältöä valvotaan jälkimoderoinnin avulla. Lisäksi sivuston jokaisen sivun lopussa on ”Ilmoita ongelmasta”-painike, jonka kautta ylläpidolle voi ilmoittaa epäasiallisista kirjoituksista. Ilmoitusten perusteella ylläpito tutkii asian ja päättää blogimerkinnän mahdollisesta poistosta tai muista toimenpiteistä. Jos kirjoittajat syyllistyvät toistuvasti epäasialliseen käytökseen, heidät voidaan Jokisen mukaan sulkea kokonaan pois yhteisöstä.

Kantelun kohteena oleva blogikirjoitus liittyi Aamulehdessä 25.4.2012 julkaistuun uutiseen, jonka mukaan ”Lähi-idän miehet syyllistyvät Suomessa raiskauksiin hälyttävän usein”. Päätoimittajan mukaan tämä uutinen villitsi nettikeskustelijat myös asiattomuuksiin. Aamulehti hyllyttikin useita uutiseen liittyviä kommentteja ennakkomoderoidulta uutiskommentointipalstaltaan.

Keskustelua uutisen sisällöstä käytiin myös lehden blogipalstoilla, ja Jokinen kertoo, että Aamulehti asetti kolme bloggaajaa kirjoituskieltoon rasististen ja asiattomien tekstien vuoksi.

Päätoimittaja toteaa, ettei kantelijan mainitsemasta blogikirjoituksesta tehty ilmoitusta ylläpidolle. Tämä olisi ollut Jokisen mukaan se tapa, jota käyttäen asiattoman tekstin voi saada poistettua.  Hän ei kuitenkaan näe blogimerkinnässä erityistä kansanryhmää loukkaavaa sisältöä. Päätoimittaja pitää tekstiä hyvin kärkevänä, mutta korostaa, että se liittyi keskustelua herättäneeseen uutiseen ja että sen päämaalina oli suomalainen media. ”Median sisäinen kritiikki mediaa kohtaan on Suomessa aivan liian vähäistä, joten sellaista pitää ehdottomasti harrastaa”, Jokinen kirjoittaa.

Kantelun kohteena olevan kirjoituksen oli laatinut Tampereella erittäin tunnettu aktiivinen keskustelija ja poliitikko, joka oli pyrkinyt myös eduskuntaan. Hänen näkemyksillään oli päätoimittajan mielestä yhteiskunnallista merkitystä. Blogipalvelusta on kuitenkin aikaisemmin poistettu myös kyseisen henkilön tekstiä huomautusten perusteella. Jokinen huomauttaa, että kantelijalle on asetettu kirjoituskielto Aamulehden blogeihin jo lokakuussa 2010.

Ratkaisu

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).


Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla (Journalistin ohjeiden liite): 1. Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt. 2. Toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt.
Blogikirjoituksessa arvosteltiin erityisesti yhden mediakonsernin palveluksessa olevia toimittajia ”tusinatekstaajiksi”, jotka vuodesta toiseen haukkuvat suomalaisia. Näissä ”riemastuttavan helpoissa teksteissä” ei blogikirjoittajan mielestä tarvita taustatutkimuksia, journalistista työtä tai perusteluja. Hän ihmettelee, mitä liikkuu sellaisen journalistin päässä, joka laittaa ”känniääliöiden öykkäröinnin ongelmien kärkeen”, mutta puolustaa ”raiskaajien kansanryhmää”.

Ennen blogitekstiä Aamulehti julkaisi uutisen Tilastokeskuksen rikostilastoista, joissa eriteltiin eri väestöryhmien rikollista käyttäytymistä ja ryhmiin kohdistuneita rikosepäilyjä. Raiskausrikosten uutisoitiin keskittyvän tiettyihin ulkomaalaisryhmiin. Tätä tietoa bloggaaja käytti kärjistetyssä muodossa, kun hän halusi osoittaa halveksuntansa suomalaisia toimittajia kohtaan. Kirjoituksen jotkut sanakäänteet olivat alatyylisiä, mutta kritiikki kohdistui nimenomaan toimittajiin, joiden pitää asemansa vuoksi sietää itseensä kohdistuvaa ankaraakin arvostelua.

Blogikirjoitus oli laadittu provosoivaan tyyliin. Toisin kuin Aamulehden päätoimittaja, neuvosto ei pidä sitä vakavasti otettavana mediakritiikkinä. Kirjoitus kertoi ennen kaikkea bloggaajasta itsestään. Tekstin jotkut kohdat olivat lähellä vihan lietsontaa, mutta koska kirjoituksen kärki kohdistui tiedotusvälineisiin, neuvosto ei tulkitse tekstin julkaisemista Journalistin ohjeiden rikkomiseksi.

Neuvosto kuitenkin suosittelee, että Aamulehti harkitsee kirjoituksen siistimistä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ulla Ahlmén-Laihon, Ollijuhani Auvisen ja Tuomo Lappalaisen eriävä mielipide:

Median suhtautumista maahanmuuttoon liittyviin ilmiöihin on voitava arvioida kriittisesti julkisuudessa. Tässä tapauksessa on kuitenkin rikottu Journalistin ohjeita sallimalla blogikirjoitus, jossa mediakritiikin varjolla käytetään räikeän alatyylisesti ihmisarvoa loukkaavia ilmaisuja. Lehti ei puuttunut asiaan edes saatuaan tiedon kantelusta Julkisen sanan neuvostoon.

 

Vapauttavan päätöksen puolesta äänestivät Risto Uimonen (pj.), Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Salla Nazarenko, Riitta Pollari ja Jaakko Ujainen. Langettavan puolesta äänestivät Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen ja Tuomo Lappalainen.

Tämä päätös on avattu 5801 kertaa