2012 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 4899/L/12
Lausunto oikeusministeriölle

Julkisen sanan neuvoston lausunto Oikeusministeriön työryhmämietinnöstä 24/2012 ”Sananvapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen”.

Vapauttava 4897/TV/12
MTV3, uutiset

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nimen suojasta ja epäillyn asemasta. Kantelijan entisen sukunimen näyttäminen uutisen kuvituksessa ei paljastanut hänen nykyistä henkilöllisyyttään. Uutisesta kävi selvästi ilmi, että kyseessä oli vasta epäily.

Vapauttava 4895/SL/12
Satakunnan Kansa

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta koskevassa asiassa. Jutussa oli olennainen virhe. Toimitus tunnusti virheensä ja korjasi sen ripeästi saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 4894/SL/12
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja lähdemateriaalin käyttämisestä. Jutussa kerrottiin, että vasenkätisyys pilaa elämän. Toimitus halusi herättää uutisen avulla keskustelua, mutta esitti asian tavalla, joka saattoi johtaa harhaan. Lehdellä oli kuitenkin oikeus tehdä omia tulkintojaan käyttämästään lähdemateriaalista ja valita juttuun oma näkökulmansa. 

Vapauttava 4893/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Lehti julkaisi faktalaatikossaan virheellistä ja tulkinnanvaraista tietoa, jonka takia kantelija joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen. Hän ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle omaa kannanottoaan tai vaatinut virheiden korjausta. Kielteinen julkisuus ei ollut niin kohtuutonta, etteikö sitä olisi voinut korjata omalla kannanotolla.

Vapauttava 4888/SL/12
Hufvudstadsbladet

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös Facebookin käytöstä uutislähteenä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Kantelija arvosteli Facebook-ryhmässä kunnallista päätöksentekoa. Lehdellä oli perusteet kertoa kantelijan kommenteista, sillä ne olivat poikkeuksellisen kärjekkäitä ja herättivät huolta kantelijan kritiikin kohteiksi joutuneissa päättäjissä. Neuvosto katsoo, että Facebook on lähdeaineistoa, jota toimittajat voivat käyttää Journalistin ohjeiden sallimissa rajoissa.

Vapauttava 4886/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Lehti kertoi kansanedustajan mahdollisista yhteyksistä moottoripyöräjengiin. Lehti julkaisi myöhemmin jatkouutisen ja oman kannanoton, joissa kantelijan näkökannat tulivat esiin.

Vapauttava 4882/SL/12
Aamulehti

Julkisen sanan neuvoston äänin 7-3 antama vapauttava päätös blogikirjoituksesta. Lehden blogipalstalla julkaistiin kärjekäs kirjoitus, jossa viitattiin tuoreen uutisen tietoihin raiskausrikoksista. Kirjoittaja käytti tekstissään paikoin asiattomia ilmauksia maahanmuuttajista, mutta arvostelun kärki kohdistui tiedotusvälineiden toimintaan. Eriävä mielipide päätöksen lopussa.

Vapauttava 4881/SL/12
Helsingin Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä. Jutussa käsiteltiin lehden teettämää mielipidekyselyä. Toimitus raportoi tuloksista riittävän täsmällisesti.

Vapauttava 4874/SL/12
Länsiväylä

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeusjutun seuraamisesta. Käräjäoikeus tuomitsi kantelijan maksamaan kunnianloukkauksesta 100 päiväsakkoa. Hovioikeus ei löytänyt näyttöä kaikille käräjäoikeuden hyväksymille syytekohdille ja alensi päiväsakkojen määrän 80:een. Kun lehti kertoi käräjäoikeuden päätöksestä, se yksilöi tuomion perusteina myös sellaisia tekoja, joista hovioikeus vapautti kantelijan. Lehden olisi ollut kohtuullista kertoa yleisölle, että näitä tekoja ei lainvoimaisessa tuomiossa luettu kantelijan syyksi. Oikeusistuimien tekemien ratkaisujen ei kuitenkaan voi katsoa poikenneen toisistaan niin ratkaisevasti, että lehdellä olisi ollut velvollisuus täydentää uutisointiaan.

Sekä neuvoston puheenjohtaja että neuvosto tekivät asiassa erilliset päätöksensä.

Langettava 4873/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös oikeita tietoja ja leimaavaa kirjoittelua koskevassa asiassa. Pääkirjoitus väitti norjalaisen joukkomurhaajan nimenneen maahanmuuttokriittisenä tunnetun suomalaisen kansanedustajan oppi-isäkseen. Neuvosto katsoo, että pelkkä kansanedustajan nimen mainitseminen murhaajan manifestissa ei ollut riittävä peruste oppi-isäksi nimeämiselle.

Vapauttava 4872/TV/12
MTV3, 45 minuuttia

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös tietojen hankkimisesta ja haastattelusta. Jutussa kerrottiin laittomia ylitöitä tekevän taksinkuljettajan aiheuttamista riskeistä ja taksien valvontaan liittyvistä puutteista. Neuvoston mielestä haastattelut oli tehty asianmukaisesti eikä haastatteluaineistoa käytetty Journalistin ohjeiden vastaisesti.

Vapauttava 4871/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös ihmisarvon kunnioittamista koskevassa asiassa. Lehti käsitteli pääkirjoituksessaan historian hirmuhallitsijoita, norjalaista joukkomurhaajaa ja suomalaista oppositiojohtajaa, mutta ei kuitenkaan rinnastanut heitä toisiinsa.

Langettava 4870/SL/12
Vieskalainen

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen uuden kaupan avajaisista. Juttu oli yksipuolinen, kritiikitön, mainosmainen ja tehty täysin kauppaketjun ehdoilla ja sen julkaiseman tiedotteen perusteella.

Vapauttava 4864CD/SL/12
Turun Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen kansanedustajan avustajan blogikirjoituksesta ja siteerasi sitä sanatarkasti. Lehdellä oli oikeus arvioida blogikirjoitusta omasta näkökulmastaan. Koska juttu ei sisältänyt virheitä, toimituksella ei ollut velvollisuutta julkaista oikaisua.

Vapauttava 4864B/SL/12
Turun Sanomat, Iltalehti, Aamulehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen kansanedustajan avustajan blogikirjoituksesta. STT teki kyseisen uutisen perusteella oman juttunsa, joka julkaistiin kahdessa muussa lehdessä. Jutut eivät sisältäneet virheitä.

Vapauttava 4863/YLE/12
YLE

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja ja samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Tv-raportti käsitteli Liperin kunnan tulehtuneita henkilösuhteita ja osastosihteerin irtisanomista sekä hallinnollisia ja taloudellisia epäselvyyksiä. Kunnan sivistysjohtaja ei suostunut haastatteluun. Raportin tietoja ei ole kiistetty.

Vapauttava 4861/SL/12
Vaarojen Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Valtuuston puheenjohtaja kertoi jutussa, miksi hän jättää luottamustehtävät. Kantelija oli tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen. Lisäksi lehti julkaisi hänen oma kannanottonsa.

Vapauttava 4860/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös piilomainontaa ja konserniyhteyttä koskevassa asiassa. Lehti kertoi erikoisjulkaisusta, joka ilmestyi sen liitteenä. Juttua ei voi pitää piilomainontana. Myös konserniyhteys tehtiin lukijoille selväksi.

Vapauttava 4853/SL/12
Keskisuomalainen

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nimen suojaa koskevassa asiassa. Keskisuomalainen kertoi tuoreeltaan Oriveden kouluampumisesta kiinni otetun henkilön nimen. Tieto piti paikkansa. Lehti kertoi myös epäillyn aiempiin vaiheisiin olennaisesti liittyneen henkilön nimen ja julkaisi tästä kaksi viikkoa aiemmin katoamisuutisessa käytetyn kuvan.

<< 1 2 3 4 5 >> 

Vapauttava 4881/SL/12

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Ratkaistu: 19.12.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä. Jutussa käsiteltiin lehden teettämää mielipidekyselyä. Toimitus raportoi tuloksista riittävän täsmällisesti.

Kantelu 26.4.2012

Kantelijan mukaan Helsingin Sanomissa 18.4.2012 julkaistun uutisen ”Perussuomalaisten suosio nuupahti” ingressi oli virheellinen. Siinä kerrottiin Keskustan olevan toiseksi suurin puolue ja Sdp:n olevan aivan Keskustan takana. Kantelija katsoo, että myös jutun yhteyteen liitetty grafiikkataulukko antoi väärän kuvan puolueiden kannatuksen kehityksestä. Kun gallup-tutkimuksen virhemarginaali suurimpien puolueiden osalta oli alle 2 prosenttiyksikköä suuntaansa, oikea tulkinta olisi kantelijan mukaan ollut sellainen, että Keskustan, Sdp:n ja Perussuomalaisten kannatus oli yhtä suurta.

Gallupia varten haastateltiin 2000 henkilön suuruista otosta. Kantelija selvittää, että jos jonkin puolueen kannatukseksi olisi kyseisen otoksen keskuudessa saatu 20 prosenttia, virhemarginaalin kanssa kannatus olisi kaikkien kansalaisten keskuudessa 95 prosentin todennäköisyydellä mitä tahansa 18,3 ja 21,8 prosentin välillä. Tarkka vaihteluväli olisi kantelijan mukaan siis 3,5 prosenttiyksikköä, eikä 20 prosentin tulos olisi yhtään todennäköisempi kuin vaihteluvälin ylin tai alin arvo. Kun Keskusta sai gallupissa 16,7 prosentin, Sdp 16,4 prosentin ja Perussuomalaiset 15,6 prosentin kannatuksen ja virhemarginaali otetaan huomioon, kaikkia puolueita voi kantelijan mielestä pitää yhtä suurina.

Gallup-kannatuksesta kertovassa graafisessa esityksessä virhemarginaalia tai vaihteluvälejä ei puolestaan huomioitu millään tavalla. Näin ei tehty myöskään tekstissä, jossa toimittaja kertoi Perussuomalaisten kannatuksen romahtaneen edellisen kesän huippulukemista 7,1 prosenttia ja alle eduskuntavaalien tuloksen. Kantelija kirjoittaa, että edellä mainittu toteamus myös luo yleisölle virheellisen kuvan siitä, että 7,1 prosenttiyksiön pudotus liittyisi eduskuntavaalien tulokseen.

Kantelijan mukaan Helsingin Sanomat on julkaissut samanlaisia gallupeihin liittyviä virheitä vuosien ajan. Hän pitää tätä erityisen vahingollisena, koska muut tiedotusvälineet toistuvasti siteeraavat lehden vääriä tietoja ja kaiken tämän seurauksena kansalaiset saavat virheellisen kuvan siitä, mitä yhteiskunnassa todellisuudessa tapahtuu.

Lehti ei oikaissut uutistaan, vaikka kantelija sitä pyysi.

Helsingin Sanomien vastaus 6.6.2012

Päätoimittaja Mikael Pentikäinen pitää kantelijan oikaisuvaatimusta perusteettomana. Jutussa kerrottiin puolueiden kannatusluvut HS-puoluekannatusgallupin mukaan, ja ingressissä esitetty tieto vastasi gallupin tulosta. Perussuomalaisten kannatusta verrattiin jutussa heinäkuussa 2011 julkaistuun HS-gallupiin. Pentikäinen kuitenkin huomauttaa, että Perussuomalaisten ääniosuus vuoden 2011 eduskuntavaaleissa oli 19 prosenttia, eli uuden gallupin kannatusluvut olivat alle vaalituloksen, myös virhemarginaali huomioiden.

Pentikäinen kirjoittaa, että virhemarginaali on olennainen tieto kaikissa mielipidekyselyissä, ja Helsingin Sanomatkin julkaisee aina tiedot virhemarginaalista ja muista kyselyn taustatiedoista. Kantelun kohteena olevan jutun yhteydessä julkaistiin ”Näin tutkimus tehtiin” -otsikon alla haastattelujen tekoaika, gallupin tekijä ja toimeksiantaja, haastattelujen määrä, tieto haastateltavien iästä sekä virhemarginaali. Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomissa ja muissa suomalaisissa tiedotusvälineissä sekä myös ulkomaisissa välineissä on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan mielipidekyselyiden tuloksia ei julkaista vaihteluväleinä vaan yhtenä lukuna. Syynä on se, että luku on kyseisen mittauksen tulos. Pentikäisen mielestä olisi journalistisesti mahdotonta lisätä uutistekstiin jokaisen luvun yhteyteen varauma virhemarginaalista. Siitä kuitenkin varoitetaan aina uutisen yhteydessä.

Pentikäinen toteaa, että HS-gallup ei ole absoluuttinen totuus kansan mielipiteestä. Se ei ole myöskään vaalitulos, vaan ”alan johtavan yrityksen TNS Gallupin pitkällä kokemuksella ja parhailla kyselytutkimuksen metodeilla tekemä tutkimus puolueiden sen hetkisestä kannatuksesta”. Kyselyissä on aina mukana sattuman aiheuttamaa vääristymää, josta varoitetaan avoimesti kertomalla virhemarginaalista.

Päätoimittaja ei pidä prosenttiyksiköiden desimaalien kokoisia eroja ratkaisevina. Sen sijaan lehteä kiinnostaa pidemmän aikavälin kehitys. Pentikäisen mukaan sen julkaisemat gallupit ovat pääsääntöisesti kuvanneet hyvin puolueiden kannatuksen kehittymistä.   

Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15).

Jutussa kerrottiin Perussuomalaisten tavoittelevan voittoa kuntavaaleissa, mutta pudonneen HS-gallupissa neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Pudotusta kuvailtiin ”romahdukseksi”. Gallupin tuloksia kommentoivat Perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja Juho Eerola, politiikan tutkija Ville Pitkänen Turun yliopistosta ja Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi. Kirjoituksen yhteydessä julkaistiin myös graafinen esitys mielipidekyselyn tuloksista. Lehti kertoi lisäksi erillisessä faktalaatikossa, miten tutkimus oli tehty. Samoin siinä kerrottiin, että tutkimuksen virhemarginaali oli alle kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden osalta.

Toimitus vertasi Perussuomalaisten saamaa gallup-kannatusta edellisen kesän ”huippulukemiin”. Yleisölle ei kuitenkaan selvästi kerrottu, että ”huippulukemat” tarkoittivat aikaisempaa HS-gallupia. Tämän takia lukija ei saanut uutisesta riittävän täsmällistä kuvaa puolueiden kannatuksen muutoksista. Jutun yhteydessä julkaistussa graafissa verrattiin tuoretta gallupia myös edellisten eduskuntavaalien tuloksiin. Neuvoston mielestä ”kesän huippulukemia” ei siitä huolimatta voinut sekoittaa eduskuntavaalin tulokseen. Jutussa mainittiin vielä erikseen, että eduskuntavaalit oli järjestetty huhtikuussa.

Gallupin perusteella lasketun prosentuaalisen puoluekannatuksen lehti esitti asianmukaisesti. Virhemarginaali kerrottiin lukijoille, samoin kuin muut mielipidekyselyn olennaiset taustatiedot. Toimitus esitti jutun ingressissä oman tulkintansa tutkimustuloksista. Se piti paikkansa, ja sille löytyi jutusta katetta. Lisäksi uutisessa kirjoitettiin, että puolueiden kannatuserot olivat tässä kyselyssä "hyvin pieniä". Kantelijan vaatimus siitä, että tulosten vaihteluväli kerrottaisiin erikseen aina prosenttilukujen yhteydessä, on kohtuuton journalistisessa työssä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj.), Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Pollari ja Jaakko Ujainen

Tämä päätös on avattu 4242 kertaa