PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4881/SL/12

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Ratkaistu: 19.12.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä. Jutussa käsiteltiin lehden teettämää mielipidekyselyä. Toimitus raportoi tuloksista riittävän täsmällisesti.

Kantelu 26.4.2012

Kantelijan mukaan Helsingin Sanomissa 18.4.2012 julkaistun uutisen ”Perussuomalaisten suosio nuupahti” ingressi oli virheellinen. Siinä kerrottiin Keskustan olevan toiseksi suurin puolue ja Sdp:n olevan aivan Keskustan takana. Kantelija katsoo, että myös jutun yhteyteen liitetty grafiikkataulukko antoi väärän kuvan puolueiden kannatuksen kehityksestä. Kun gallup-tutkimuksen virhemarginaali suurimpien puolueiden osalta oli alle 2 prosenttiyksikköä suuntaansa, oikea tulkinta olisi kantelijan mukaan ollut sellainen, että Keskustan, Sdp:n ja Perussuomalaisten kannatus oli yhtä suurta.

Gallupia varten haastateltiin 2000 henkilön suuruista otosta. Kantelija selvittää, että jos jonkin puolueen kannatukseksi olisi kyseisen otoksen keskuudessa saatu 20 prosenttia, virhemarginaalin kanssa kannatus olisi kaikkien kansalaisten keskuudessa 95 prosentin todennäköisyydellä mitä tahansa 18,3 ja 21,8 prosentin välillä. Tarkka vaihteluväli olisi kantelijan mukaan siis 3,5 prosenttiyksikköä, eikä 20 prosentin tulos olisi yhtään todennäköisempi kuin vaihteluvälin ylin tai alin arvo. Kun Keskusta sai gallupissa 16,7 prosentin, Sdp 16,4 prosentin ja Perussuomalaiset 15,6 prosentin kannatuksen ja virhemarginaali otetaan huomioon, kaikkia puolueita voi kantelijan mielestä pitää yhtä suurina.

Gallup-kannatuksesta kertovassa graafisessa esityksessä virhemarginaalia tai vaihteluvälejä ei puolestaan huomioitu millään tavalla. Näin ei tehty myöskään tekstissä, jossa toimittaja kertoi Perussuomalaisten kannatuksen romahtaneen edellisen kesän huippulukemista 7,1 prosenttia ja alle eduskuntavaalien tuloksen. Kantelija kirjoittaa, että edellä mainittu toteamus myös luo yleisölle virheellisen kuvan siitä, että 7,1 prosenttiyksiön pudotus liittyisi eduskuntavaalien tulokseen.

Kantelijan mukaan Helsingin Sanomat on julkaissut samanlaisia gallupeihin liittyviä virheitä vuosien ajan. Hän pitää tätä erityisen vahingollisena, koska muut tiedotusvälineet toistuvasti siteeraavat lehden vääriä tietoja ja kaiken tämän seurauksena kansalaiset saavat virheellisen kuvan siitä, mitä yhteiskunnassa todellisuudessa tapahtuu.

Lehti ei oikaissut uutistaan, vaikka kantelija sitä pyysi.

Helsingin Sanomien vastaus 6.6.2012

Päätoimittaja Mikael Pentikäinen pitää kantelijan oikaisuvaatimusta perusteettomana. Jutussa kerrottiin puolueiden kannatusluvut HS-puoluekannatusgallupin mukaan, ja ingressissä esitetty tieto vastasi gallupin tulosta. Perussuomalaisten kannatusta verrattiin jutussa heinäkuussa 2011 julkaistuun HS-gallupiin. Pentikäinen kuitenkin huomauttaa, että Perussuomalaisten ääniosuus vuoden 2011 eduskuntavaaleissa oli 19 prosenttia, eli uuden gallupin kannatusluvut olivat alle vaalituloksen, myös virhemarginaali huomioiden.

Pentikäinen kirjoittaa, että virhemarginaali on olennainen tieto kaikissa mielipidekyselyissä, ja Helsingin Sanomatkin julkaisee aina tiedot virhemarginaalista ja muista kyselyn taustatiedoista. Kantelun kohteena olevan jutun yhteydessä julkaistiin ”Näin tutkimus tehtiin” -otsikon alla haastattelujen tekoaika, gallupin tekijä ja toimeksiantaja, haastattelujen määrä, tieto haastateltavien iästä sekä virhemarginaali. Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomissa ja muissa suomalaisissa tiedotusvälineissä sekä myös ulkomaisissa välineissä on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan mielipidekyselyiden tuloksia ei julkaista vaihteluväleinä vaan yhtenä lukuna. Syynä on se, että luku on kyseisen mittauksen tulos. Pentikäisen mielestä olisi journalistisesti mahdotonta lisätä uutistekstiin jokaisen luvun yhteyteen varauma virhemarginaalista. Siitä kuitenkin varoitetaan aina uutisen yhteydessä.

Pentikäinen toteaa, että HS-gallup ei ole absoluuttinen totuus kansan mielipiteestä. Se ei ole myöskään vaalitulos, vaan ”alan johtavan yrityksen TNS Gallupin pitkällä kokemuksella ja parhailla kyselytutkimuksen metodeilla tekemä tutkimus puolueiden sen hetkisestä kannatuksesta”. Kyselyissä on aina mukana sattuman aiheuttamaa vääristymää, josta varoitetaan avoimesti kertomalla virhemarginaalista.

Päätoimittaja ei pidä prosenttiyksiköiden desimaalien kokoisia eroja ratkaisevina. Sen sijaan lehteä kiinnostaa pidemmän aikavälin kehitys. Pentikäisen mukaan sen julkaisemat gallupit ovat pääsääntöisesti kuvanneet hyvin puolueiden kannatuksen kehittymistä.   

Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15).

Jutussa kerrottiin Perussuomalaisten tavoittelevan voittoa kuntavaaleissa, mutta pudonneen HS-gallupissa neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Pudotusta kuvailtiin ”romahdukseksi”. Gallupin tuloksia kommentoivat Perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja Juho Eerola, politiikan tutkija Ville Pitkänen Turun yliopistosta ja Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi. Kirjoituksen yhteydessä julkaistiin myös graafinen esitys mielipidekyselyn tuloksista. Lehti kertoi lisäksi erillisessä faktalaatikossa, miten tutkimus oli tehty. Samoin siinä kerrottiin, että tutkimuksen virhemarginaali oli alle kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden osalta.

Toimitus vertasi Perussuomalaisten saamaa gallup-kannatusta edellisen kesän ”huippulukemiin”. Yleisölle ei kuitenkaan selvästi kerrottu, että ”huippulukemat” tarkoittivat aikaisempaa HS-gallupia. Tämän takia lukija ei saanut uutisesta riittävän täsmällistä kuvaa puolueiden kannatuksen muutoksista. Jutun yhteydessä julkaistussa graafissa verrattiin tuoretta gallupia myös edellisten eduskuntavaalien tuloksiin. Neuvoston mielestä ”kesän huippulukemia” ei siitä huolimatta voinut sekoittaa eduskuntavaalin tulokseen. Jutussa mainittiin vielä erikseen, että eduskuntavaalit oli järjestetty huhtikuussa.

Gallupin perusteella lasketun prosentuaalisen puoluekannatuksen lehti esitti asianmukaisesti. Virhemarginaali kerrottiin lukijoille, samoin kuin muut mielipidekyselyn olennaiset taustatiedot. Toimitus esitti jutun ingressissä oman tulkintansa tutkimustuloksista. Se piti paikkansa, ja sille löytyi jutusta katetta. Lisäksi uutisessa kirjoitettiin, että puolueiden kannatuserot olivat tässä kyselyssä "hyvin pieniä". Kantelijan vaatimus siitä, että tulosten vaihteluväli kerrottaisiin erikseen aina prosenttilukujen yhteydessä, on kohtuuton journalistisessa työssä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj.), Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Pollari ja Jaakko Ujainen

Tämä päätös on avattu 4958 kertaa