2012 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 4899/L/12
Lausunto oikeusministeriölle

Julkisen sanan neuvoston lausunto Oikeusministeriön työryhmämietinnöstä 24/2012 ”Sananvapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen”.

Vapauttava 4897/TV/12
MTV3, uutiset

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nimen suojasta ja epäillyn asemasta. Kantelijan entisen sukunimen näyttäminen uutisen kuvituksessa ei paljastanut hänen nykyistä henkilöllisyyttään. Uutisesta kävi selvästi ilmi, että kyseessä oli vasta epäily.

Vapauttava 4895/SL/12
Satakunnan Kansa

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta koskevassa asiassa. Jutussa oli olennainen virhe. Toimitus tunnusti virheensä ja korjasi sen ripeästi saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 4894/SL/12
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja lähdemateriaalin käyttämisestä. Jutussa kerrottiin, että vasenkätisyys pilaa elämän. Toimitus halusi herättää uutisen avulla keskustelua, mutta esitti asian tavalla, joka saattoi johtaa harhaan. Lehdellä oli kuitenkin oikeus tehdä omia tulkintojaan käyttämästään lähdemateriaalista ja valita juttuun oma näkökulmansa. 

Vapauttava 4893/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Lehti julkaisi faktalaatikossaan virheellistä ja tulkinnanvaraista tietoa, jonka takia kantelija joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen. Hän ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle omaa kannanottoaan tai vaatinut virheiden korjausta. Kielteinen julkisuus ei ollut niin kohtuutonta, etteikö sitä olisi voinut korjata omalla kannanotolla.

Vapauttava 4888/SL/12
Hufvudstadsbladet

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös Facebookin käytöstä uutislähteenä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Kantelija arvosteli Facebook-ryhmässä kunnallista päätöksentekoa. Lehdellä oli perusteet kertoa kantelijan kommenteista, sillä ne olivat poikkeuksellisen kärjekkäitä ja herättivät huolta kantelijan kritiikin kohteiksi joutuneissa päättäjissä. Neuvosto katsoo, että Facebook on lähdeaineistoa, jota toimittajat voivat käyttää Journalistin ohjeiden sallimissa rajoissa.

Vapauttava 4886/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Lehti kertoi kansanedustajan mahdollisista yhteyksistä moottoripyöräjengiin. Lehti julkaisi myöhemmin jatkouutisen ja oman kannanoton, joissa kantelijan näkökannat tulivat esiin.

Vapauttava 4882/SL/12
Aamulehti

Julkisen sanan neuvoston äänin 7-3 antama vapauttava päätös blogikirjoituksesta. Lehden blogipalstalla julkaistiin kärjekäs kirjoitus, jossa viitattiin tuoreen uutisen tietoihin raiskausrikoksista. Kirjoittaja käytti tekstissään paikoin asiattomia ilmauksia maahanmuuttajista, mutta arvostelun kärki kohdistui tiedotusvälineiden toimintaan. Eriävä mielipide päätöksen lopussa.

Vapauttava 4881/SL/12
Helsingin Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä. Jutussa käsiteltiin lehden teettämää mielipidekyselyä. Toimitus raportoi tuloksista riittävän täsmällisesti.

Vapauttava 4874/SL/12
Länsiväylä

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeusjutun seuraamisesta. Käräjäoikeus tuomitsi kantelijan maksamaan kunnianloukkauksesta 100 päiväsakkoa. Hovioikeus ei löytänyt näyttöä kaikille käräjäoikeuden hyväksymille syytekohdille ja alensi päiväsakkojen määrän 80:een. Kun lehti kertoi käräjäoikeuden päätöksestä, se yksilöi tuomion perusteina myös sellaisia tekoja, joista hovioikeus vapautti kantelijan. Lehden olisi ollut kohtuullista kertoa yleisölle, että näitä tekoja ei lainvoimaisessa tuomiossa luettu kantelijan syyksi. Oikeusistuimien tekemien ratkaisujen ei kuitenkaan voi katsoa poikenneen toisistaan niin ratkaisevasti, että lehdellä olisi ollut velvollisuus täydentää uutisointiaan.

Sekä neuvoston puheenjohtaja että neuvosto tekivät asiassa erilliset päätöksensä.

Langettava 4873/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös oikeita tietoja ja leimaavaa kirjoittelua koskevassa asiassa. Pääkirjoitus väitti norjalaisen joukkomurhaajan nimenneen maahanmuuttokriittisenä tunnetun suomalaisen kansanedustajan oppi-isäkseen. Neuvosto katsoo, että pelkkä kansanedustajan nimen mainitseminen murhaajan manifestissa ei ollut riittävä peruste oppi-isäksi nimeämiselle.

Vapauttava 4872/TV/12
MTV3, 45 minuuttia

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös tietojen hankkimisesta ja haastattelusta. Jutussa kerrottiin laittomia ylitöitä tekevän taksinkuljettajan aiheuttamista riskeistä ja taksien valvontaan liittyvistä puutteista. Neuvoston mielestä haastattelut oli tehty asianmukaisesti eikä haastatteluaineistoa käytetty Journalistin ohjeiden vastaisesti.

Vapauttava 4871/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös ihmisarvon kunnioittamista koskevassa asiassa. Lehti käsitteli pääkirjoituksessaan historian hirmuhallitsijoita, norjalaista joukkomurhaajaa ja suomalaista oppositiojohtajaa, mutta ei kuitenkaan rinnastanut heitä toisiinsa.

Langettava 4870/SL/12
Vieskalainen

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen uuden kaupan avajaisista. Juttu oli yksipuolinen, kritiikitön, mainosmainen ja tehty täysin kauppaketjun ehdoilla ja sen julkaiseman tiedotteen perusteella.

Vapauttava 4864CD/SL/12
Turun Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen kansanedustajan avustajan blogikirjoituksesta ja siteerasi sitä sanatarkasti. Lehdellä oli oikeus arvioida blogikirjoitusta omasta näkökulmastaan. Koska juttu ei sisältänyt virheitä, toimituksella ei ollut velvollisuutta julkaista oikaisua.

Vapauttava 4864B/SL/12
Turun Sanomat, Iltalehti, Aamulehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen kansanedustajan avustajan blogikirjoituksesta. STT teki kyseisen uutisen perusteella oman juttunsa, joka julkaistiin kahdessa muussa lehdessä. Jutut eivät sisältäneet virheitä.

Vapauttava 4863/YLE/12
YLE

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja ja samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Tv-raportti käsitteli Liperin kunnan tulehtuneita henkilösuhteita ja osastosihteerin irtisanomista sekä hallinnollisia ja taloudellisia epäselvyyksiä. Kunnan sivistysjohtaja ei suostunut haastatteluun. Raportin tietoja ei ole kiistetty.

Vapauttava 4861/SL/12
Vaarojen Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Valtuuston puheenjohtaja kertoi jutussa, miksi hän jättää luottamustehtävät. Kantelija oli tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen. Lisäksi lehti julkaisi hänen oma kannanottonsa.

Vapauttava 4860/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös piilomainontaa ja konserniyhteyttä koskevassa asiassa. Lehti kertoi erikoisjulkaisusta, joka ilmestyi sen liitteenä. Juttua ei voi pitää piilomainontana. Myös konserniyhteys tehtiin lukijoille selväksi.

Vapauttava 4853/SL/12
Keskisuomalainen

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nimen suojaa koskevassa asiassa. Keskisuomalainen kertoi tuoreeltaan Oriveden kouluampumisesta kiinni otetun henkilön nimen. Tieto piti paikkansa. Lehti kertoi myös epäillyn aiempiin vaiheisiin olennaisesti liittyneen henkilön nimen ja julkaisi tästä kaksi viikkoa aiemmin katoamisuutisessa käytetyn kuvan.

<< 1 2 3 4 5 >> 

Langettava 4873/SL/12

Vastaaja: Iltalehti

Ratkaistu: 21.11.2012

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös oikeita tietoja ja leimaavaa kirjoittelua koskevassa asiassa. Pääkirjoitus väitti norjalaisen joukkomurhaajan nimenneen maahanmuuttokriittisenä tunnetun suomalaisen kansanedustajan oppi-isäkseen. Neuvosto katsoo, että pelkkä kansanedustajan nimen mainitseminen murhaajan manifestissa ei ollut riittävä peruste oppi-isäksi nimeämiselle.

Kantelu 21.4.2012

Kantelijan mukaan Iltalehti käsitteli 21.4.2012 pääkirjoituksessaan http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012042115480773_pk.shtml?ref=kn Norjan joukkomurhaa ja Breivikin aatteellisia yhteyksiä seuraavasti: "Breivik kypsytti ajatuksiaan muukalaisvihan ja rasismin noustessa. Hän toimi Norjan "edistyspuolueessa" ja on maininnut oppi-isäkseen muun muassa Jussi Halla-ahon."

Väite on kantelijan (Jussi Halla-aho) mielestä leimaava ja täysin perätön. Breivik ei ole kantelijan mukaan kutsunut häntä oppi-isäkseen eikä maininnut häntä omissa kirjoituksissaan tai puheenvuoroissaan sanallakaan.

Ennen joukkomurhaa Breivik julkaisi manifestin "2083 - A European Declaration of Independence", joka on ladattavissa ja luettavissa useissa internet-osoitteissa. Yli puolet manifestin tekstistä on copy-paste-metodilla kopioituja ja ilman lupaa julkaistuja tekstejä erilaisista englanninkielisistä blogeista. Kantelija sanoo, että hänen nimensä esiintyy manifestissa kerran, sivulla 690. Kyse ei ole Breivikin omasta tekstistä vaan norjalaisen Fjordman -nimimerkin vuonna 2006 julkaisemasta blogikirjoituksesta, jossa siteerataan kantelijan, niinikään vuonna 2006 julkaistua blogikirjoitusta. Kyseisessä tekstissä Fjordman kertoo tulleensa eräissä kysymyksissä samanlaisiin johtopäätöksiin kuin allekirjoittanut. Breivik on julkaissut Fjordmanin tekstin sellaisenaan omassa manifestissaan.

Kantelija korostaa, että Breivik ei siteeraa eikä mainitse häntä omissa kirjoituksissaan tai puheenvuoroissaan sanallakaan. Mikään ei viittaa siihen, että hän olisi edes kuullut kantelijan olemassaolosta. Breivik toimitti manifestinsa sähköpostitse yli tuhannelle "eurooppalaiselle patriootille", mm. suomalaisille, mutta kantelija ei ollut vastaanottajien joukossa.

Iltalehden pääkirjoituksessa esitetään valheellinen väite Breivikin aatteellisista kytköksistä kantelijaan.  Koska Breivikin teksti on kenen tahansa luettavissa ja tarkistettavissa, Iltalehti rikkoo kantelijan mielestä ainakin journalistin ohjeiden 8. ja 11. kohtaa: "Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen" ja "Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta".

Iltalehden vastaus 11.5.2012

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että pääkirjoitus on aina lehden kannanotto, jolle terävät näkemykset ovat luonteenomaisia. Pääkirjoituksillaan Iltalehti pyrkii vaikuttamaan muun muassa maahanmuuttoon ja ulkomaalaisiin kohdistuviin asenteisiin, mutta myös herättämään keskustelua. Iltalehti on aina pyrkinyt julkaisemaan pääkirjoituksen kohteiden jyrkätkin kommentit sellaisenaan ja JSN:n aiemman suosituksen mukaisesti peräkaneeteitta, vaikka ne eivät tiukasti ottaen ehkä täyttäisi niin sanottua vastineoikeutta.

Kantelun kohteena oleva pääkirjoitus liittyi Kivelän mukaan laajaan keskusteluun suhtautumisesta ääri-ilmiöihin, jotka huipentuivat Norjan joukkomurhassa. Samalla tekstissä pohdittiin muita hämmentäviä väkivallan ilmentymiä. Aihe on yhteiskunnallisesti keskeinen ja sitä on aiemminkin − myös kantelijaan viitaten − käsitelty paljon niin Iltalehden pääkirjoituksissa kuin muussa mediassa.

Kuten kantelijakin toteaa, hän ei Kivelän mukaan ole tarjonnut vastinetta ko. pääkirjoitukseen, kuten ei ole tiettävästi kukaan muukaan perussuomalainen. Kantelija ei ole myöskään ottanut yhteyttä toimitukseen vaatiakseen sitä itse ainakin tarkentamaan väitettä. Iltalehti on pyrkinyt aina julkaisemaan perustellut tarkennukset ja oikaisemaan mahdolliset virheensä.

Kantelijan vastaväitteet eivät kumoa sitä, että häneen viitattiin myönteisesti Breivikin sinänsä valtavassa aineistossa. Filosofian tohtorina kantelija tietää hyvin, että niin tieteellisessä kuin aatteellisessa kirjoittelussa lainataan yleisesti ja toisinaan laajastikin muita, usein omaa näkemystä tukevia tekstejä. Päätoimittaja Kivelän mukaan on yhdentekevää, tehdäänkö lainaus teknisesti kynällä ja kirjoituskoneella vai modernin tietotekniikan avulla, kuten Anders Behring Breivik lainasi kantelijaan viitannutta norjalaista kirjoittajaa.

Kantelijan asenteiden pohtimista tässä yhteydessä perustelee Kivelän mielestä muun ohessa sekin, miten hän omassa blogissaan niinkin myöhään tapahtuneen jälkeen kuin 3.10.2011 kommentoi Utöyan joukkomurhaa: "Tuleehan sitä uhkailtua ja ihmisiä kohti ammuttua, jos sattuu olemaan väärässä paikassa väärään aikaan. Sanotaanko vielä tähän päälle, että Anders Breivik sattui heinäkuussa olemaan väärässä paikassa väärään aikaan."
http://www.halla-aho.com/scripta/rasismin_kitkentaa_vaasassa.html

Termi "oppi-isä" oli Kivelän mukaan pääkirjoituksille luonteenomainen kärjistys, mutta epäilemättä kantelija on Suomessa vaikuttanut merkittävästi kriittisiin näkemyksiin maahanmuuttoa kohtaan. Vastaavia näkemyksiä on tunnetusti kaikkialla Euroopassa, ja Breivikin aineistokin osoittaa, että ne vaikuttavat toinen toisiinsa. Niin sanotuilla maahanmuuttokriittisillä liikkeillä ja puolueilla on Kivelän vastauksen mukaan yhteyksiäkin, vaikka ne korostavat kansallista itsenäisyyttään. Vertauskuvallinen asema "oppi-isänä" ei tietenkään edellytä henkilökohtaista tuntemista tai sitä, että toimija olisi itse nimennyt varta vasten oppi-isiään.

Kaikkiaan pääkirjoitus oli päätoimittaja Kivelän mukaan normaali osa laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Kantelijalla olisi ollut tilaisuus osallistua siihen Iltalehdessä esimerkiksi vastineella. Hän vaikeni.

Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21).

Iltalehden pääkirjoitus Ihmismielen syöverit ovat nousseet esiin ilmestyi samalla viikolla, kun Breivikin oikeudenkäynti Oslossa alkoi. Pääkirjoituksessa käsiteltiin hirmutekojen syitä sekä vaadittiin, että niiden laukeamista on torjuttava sekä muukalais- ja muun vihan lietsominen tuomittava. Kappale, jossa kantelija mainittiin, kuuluu seuraavasti: "Ympäristö voi kuitenkin vaikuttaa mielen vääristymän laukeamiseen. Hitler tai Stalin nousivat valtaan erityisessä historiallisessa tilanteessa, muutoin he olisivat jääneet oudoiksi kiihkoilijoiksi, joita riittää. Breivik kypsytti ajatuksiaan muukalaisvihan ja rasismin noustessa. Hän toimi Norjan "edistyspuolueessa" ja on maininnut oppi-isäkseen muun muassa Jussi Halla-ahon".

Pääkirjoituksessa kerrotaan lehden mielipide ja linja. Kirjoitus voi aika ajoin provosoida ja ärsyttää. Tämän vuoksi myös epätavanomaiset ja kärjekkäät ilmaisut ovat sallittuja. Näin lehti nostaa aiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun ja voi kehottaa muitakin osallistumaan siihen.

Kantelija on kaupunginvaltuutettu ja suurimman oppositiopuolueen kansanedustaja. Hän on esiintynyt julkisuudessa maahanmuuttokritiikin airuena. Kantelija on kirjoituksissaan tahallaan ärsyttänyt, koetellut sananvapauden rajoja ja tullut oikeudessakin tuomituksi uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Asemansa ja toimintatapansa vuoksi hänen on Julkisen sanan neuvoston mielestä siedettävä ankaraakin arvostelua.

Norjan joukkomurha oli tarkkaan harkittu ja poikkeuksellisen törkeä, koko yhteiskuntaa ja jopa ihmiskuntaa sekä ihmisyyttä vastaan suunnattu rikos. Sen syitä, motiiveja ja uusien vastaavien tekojen ehkäisyä pohdittaessa pitää kaikkia seikkoja voida käsitellä ennakkoluulottomasti ja avoimesti. Neuvoston mielestä Iltalehden teksti käytti näitä keinoja ja pyrki päämääriin, joita pääkirjoitukselta yleensäkin odotetaan.

Anders Breivik surmasi 77 ihmistä. Ennen surmia Breivik julkaisi monisatasivuisen julistuksen, jossa hän mainitsi myös kantelijan nimen toissijaiseen lähteeseen tukeutuen. Julkisen sanan neuvoston mielestä Iltalehdellä ei ollut riittäviä perusteita esittää, että joukkomurhaaja piti kantelijaa oppi-isänään. Yleisö ei voinut erottaa, oliko kyseessä lehden mielipide vai tosiasia, kun kantelija oli rinnastettu joukkomurhaajan oppi-isäksi yksilöimättä väitteen perusteita. Vaikka kyseessä oli lehden pääkirjoituksessaan käyttämä luonnehdinta, se ylitti kohtuuden rajat. Kantelija olisi voinut yrittää vastata arvosteluun, mutta vastineenkaan julkaisu ei olisi riittänyt poistamaan väitteen aiheuttamaa vahinkoa.


Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Marja Irjala, Tuomo Lappalainen ja Jaakko Ujainen.

Tämä päätös on avattu 6007 kertaa