PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 4873/SL/12

Vastaaja: Iltalehti

Ratkaistu: 21.11.2012

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös oikeita tietoja ja leimaavaa kirjoittelua koskevassa asiassa. Pääkirjoitus väitti norjalaisen joukkomurhaajan nimenneen maahanmuuttokriittisenä tunnetun suomalaisen kansanedustajan oppi-isäkseen. Neuvosto katsoo, että pelkkä kansanedustajan nimen mainitseminen murhaajan manifestissa ei ollut riittävä peruste oppi-isäksi nimeämiselle.

Kantelu 21.4.2012

Kantelijan mukaan Iltalehti käsitteli 21.4.2012 pääkirjoituksessaan http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012042115480773_pk.shtml?ref=kn Norjan joukkomurhaa ja Breivikin aatteellisia yhteyksiä seuraavasti: "Breivik kypsytti ajatuksiaan muukalaisvihan ja rasismin noustessa. Hän toimi Norjan "edistyspuolueessa" ja on maininnut oppi-isäkseen muun muassa Jussi Halla-ahon."

Väite on kantelijan (Jussi Halla-aho) mielestä leimaava ja täysin perätön. Breivik ei ole kantelijan mukaan kutsunut häntä oppi-isäkseen eikä maininnut häntä omissa kirjoituksissaan tai puheenvuoroissaan sanallakaan.

Ennen joukkomurhaa Breivik julkaisi manifestin "2083 - A European Declaration of Independence", joka on ladattavissa ja luettavissa useissa internet-osoitteissa. Yli puolet manifestin tekstistä on copy-paste-metodilla kopioituja ja ilman lupaa julkaistuja tekstejä erilaisista englanninkielisistä blogeista. Kantelija sanoo, että hänen nimensä esiintyy manifestissa kerran, sivulla 690. Kyse ei ole Breivikin omasta tekstistä vaan norjalaisen Fjordman -nimimerkin vuonna 2006 julkaisemasta blogikirjoituksesta, jossa siteerataan kantelijan, niinikään vuonna 2006 julkaistua blogikirjoitusta. Kyseisessä tekstissä Fjordman kertoo tulleensa eräissä kysymyksissä samanlaisiin johtopäätöksiin kuin allekirjoittanut. Breivik on julkaissut Fjordmanin tekstin sellaisenaan omassa manifestissaan.

Kantelija korostaa, että Breivik ei siteeraa eikä mainitse häntä omissa kirjoituksissaan tai puheenvuoroissaan sanallakaan. Mikään ei viittaa siihen, että hän olisi edes kuullut kantelijan olemassaolosta. Breivik toimitti manifestinsa sähköpostitse yli tuhannelle "eurooppalaiselle patriootille", mm. suomalaisille, mutta kantelija ei ollut vastaanottajien joukossa.

Iltalehden pääkirjoituksessa esitetään valheellinen väite Breivikin aatteellisista kytköksistä kantelijaan.  Koska Breivikin teksti on kenen tahansa luettavissa ja tarkistettavissa, Iltalehti rikkoo kantelijan mielestä ainakin journalistin ohjeiden 8. ja 11. kohtaa: "Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen" ja "Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta".

Iltalehden vastaus 11.5.2012

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että pääkirjoitus on aina lehden kannanotto, jolle terävät näkemykset ovat luonteenomaisia. Pääkirjoituksillaan Iltalehti pyrkii vaikuttamaan muun muassa maahanmuuttoon ja ulkomaalaisiin kohdistuviin asenteisiin, mutta myös herättämään keskustelua. Iltalehti on aina pyrkinyt julkaisemaan pääkirjoituksen kohteiden jyrkätkin kommentit sellaisenaan ja JSN:n aiemman suosituksen mukaisesti peräkaneeteitta, vaikka ne eivät tiukasti ottaen ehkä täyttäisi niin sanottua vastineoikeutta.

Kantelun kohteena oleva pääkirjoitus liittyi Kivelän mukaan laajaan keskusteluun suhtautumisesta ääri-ilmiöihin, jotka huipentuivat Norjan joukkomurhassa. Samalla tekstissä pohdittiin muita hämmentäviä väkivallan ilmentymiä. Aihe on yhteiskunnallisesti keskeinen ja sitä on aiemminkin − myös kantelijaan viitaten − käsitelty paljon niin Iltalehden pääkirjoituksissa kuin muussa mediassa.

Kuten kantelijakin toteaa, hän ei Kivelän mukaan ole tarjonnut vastinetta ko. pääkirjoitukseen, kuten ei ole tiettävästi kukaan muukaan perussuomalainen. Kantelija ei ole myöskään ottanut yhteyttä toimitukseen vaatiakseen sitä itse ainakin tarkentamaan väitettä. Iltalehti on pyrkinyt aina julkaisemaan perustellut tarkennukset ja oikaisemaan mahdolliset virheensä.

Kantelijan vastaväitteet eivät kumoa sitä, että häneen viitattiin myönteisesti Breivikin sinänsä valtavassa aineistossa. Filosofian tohtorina kantelija tietää hyvin, että niin tieteellisessä kuin aatteellisessa kirjoittelussa lainataan yleisesti ja toisinaan laajastikin muita, usein omaa näkemystä tukevia tekstejä. Päätoimittaja Kivelän mukaan on yhdentekevää, tehdäänkö lainaus teknisesti kynällä ja kirjoituskoneella vai modernin tietotekniikan avulla, kuten Anders Behring Breivik lainasi kantelijaan viitannutta norjalaista kirjoittajaa.

Kantelijan asenteiden pohtimista tässä yhteydessä perustelee Kivelän mielestä muun ohessa sekin, miten hän omassa blogissaan niinkin myöhään tapahtuneen jälkeen kuin 3.10.2011 kommentoi Utöyan joukkomurhaa: "Tuleehan sitä uhkailtua ja ihmisiä kohti ammuttua, jos sattuu olemaan väärässä paikassa väärään aikaan. Sanotaanko vielä tähän päälle, että Anders Breivik sattui heinäkuussa olemaan väärässä paikassa väärään aikaan."
http://www.halla-aho.com/scripta/rasismin_kitkentaa_vaasassa.html

Termi "oppi-isä" oli Kivelän mukaan pääkirjoituksille luonteenomainen kärjistys, mutta epäilemättä kantelija on Suomessa vaikuttanut merkittävästi kriittisiin näkemyksiin maahanmuuttoa kohtaan. Vastaavia näkemyksiä on tunnetusti kaikkialla Euroopassa, ja Breivikin aineistokin osoittaa, että ne vaikuttavat toinen toisiinsa. Niin sanotuilla maahanmuuttokriittisillä liikkeillä ja puolueilla on Kivelän vastauksen mukaan yhteyksiäkin, vaikka ne korostavat kansallista itsenäisyyttään. Vertauskuvallinen asema "oppi-isänä" ei tietenkään edellytä henkilökohtaista tuntemista tai sitä, että toimija olisi itse nimennyt varta vasten oppi-isiään.

Kaikkiaan pääkirjoitus oli päätoimittaja Kivelän mukaan normaali osa laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Kantelijalla olisi ollut tilaisuus osallistua siihen Iltalehdessä esimerkiksi vastineella. Hän vaikeni.

Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21).

Iltalehden pääkirjoitus Ihmismielen syöverit ovat nousseet esiin ilmestyi samalla viikolla, kun Breivikin oikeudenkäynti Oslossa alkoi. Pääkirjoituksessa käsiteltiin hirmutekojen syitä sekä vaadittiin, että niiden laukeamista on torjuttava sekä muukalais- ja muun vihan lietsominen tuomittava. Kappale, jossa kantelija mainittiin, kuuluu seuraavasti: "Ympäristö voi kuitenkin vaikuttaa mielen vääristymän laukeamiseen. Hitler tai Stalin nousivat valtaan erityisessä historiallisessa tilanteessa, muutoin he olisivat jääneet oudoiksi kiihkoilijoiksi, joita riittää. Breivik kypsytti ajatuksiaan muukalaisvihan ja rasismin noustessa. Hän toimi Norjan "edistyspuolueessa" ja on maininnut oppi-isäkseen muun muassa Jussi Halla-ahon".

Pääkirjoituksessa kerrotaan lehden mielipide ja linja. Kirjoitus voi aika ajoin provosoida ja ärsyttää. Tämän vuoksi myös epätavanomaiset ja kärjekkäät ilmaisut ovat sallittuja. Näin lehti nostaa aiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun ja voi kehottaa muitakin osallistumaan siihen.

Kantelija on kaupunginvaltuutettu ja suurimman oppositiopuolueen kansanedustaja. Hän on esiintynyt julkisuudessa maahanmuuttokritiikin airuena. Kantelija on kirjoituksissaan tahallaan ärsyttänyt, koetellut sananvapauden rajoja ja tullut oikeudessakin tuomituksi uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Asemansa ja toimintatapansa vuoksi hänen on Julkisen sanan neuvoston mielestä siedettävä ankaraakin arvostelua.

Norjan joukkomurha oli tarkkaan harkittu ja poikkeuksellisen törkeä, koko yhteiskuntaa ja jopa ihmiskuntaa sekä ihmisyyttä vastaan suunnattu rikos. Sen syitä, motiiveja ja uusien vastaavien tekojen ehkäisyä pohdittaessa pitää kaikkia seikkoja voida käsitellä ennakkoluulottomasti ja avoimesti. Neuvoston mielestä Iltalehden teksti käytti näitä keinoja ja pyrki päämääriin, joita pääkirjoitukselta yleensäkin odotetaan.

Anders Breivik surmasi 77 ihmistä. Ennen surmia Breivik julkaisi monisatasivuisen julistuksen, jossa hän mainitsi myös kantelijan nimen toissijaiseen lähteeseen tukeutuen. Julkisen sanan neuvoston mielestä Iltalehdellä ei ollut riittäviä perusteita esittää, että joukkomurhaaja piti kantelijaa oppi-isänään. Yleisö ei voinut erottaa, oliko kyseessä lehden mielipide vai tosiasia, kun kantelija oli rinnastettu joukkomurhaajan oppi-isäksi yksilöimättä väitteen perusteita. Vaikka kyseessä oli lehden pääkirjoituksessaan käyttämä luonnehdinta, se ylitti kohtuuden rajat. Kantelija olisi voinut yrittää vastata arvosteluun, mutta vastineenkaan julkaisu ei olisi riittänyt poistamaan väitteen aiheuttamaa vahinkoa.


Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Marja Irjala, Tuomo Lappalainen ja Jaakko Ujainen.

Tämä päätös on avattu 9790 kertaa