PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 4873/SL/12

Vastaaja: Iltalehti

Ratkaistu: 21.11.2012

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös oikeita tietoja ja leimaavaa kirjoittelua koskevassa asiassa. Pääkirjoitus väitti norjalaisen joukkomurhaajan nimenneen maahanmuuttokriittisenä tunnetun suomalaisen kansanedustajan oppi-isäkseen. Neuvosto katsoo, että pelkkä kansanedustajan nimen mainitseminen murhaajan manifestissa ei ollut riittävä peruste oppi-isäksi nimeämiselle.

Kantelu 21.4.2012

Kantelijan mukaan Iltalehti käsitteli 21.4.2012 pääkirjoituksessaan http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012042115480773_pk.shtml?ref=kn Norjan joukkomurhaa ja Breivikin aatteellisia yhteyksiä seuraavasti: "Breivik kypsytti ajatuksiaan muukalaisvihan ja rasismin noustessa. Hän toimi Norjan "edistyspuolueessa" ja on maininnut oppi-isäkseen muun muassa Jussi Halla-ahon."

Väite on kantelijan (Jussi Halla-aho) mielestä leimaava ja täysin perätön. Breivik ei ole kantelijan mukaan kutsunut häntä oppi-isäkseen eikä maininnut häntä omissa kirjoituksissaan tai puheenvuoroissaan sanallakaan.

Ennen joukkomurhaa Breivik julkaisi manifestin "2083 - A European Declaration of Independence", joka on ladattavissa ja luettavissa useissa internet-osoitteissa. Yli puolet manifestin tekstistä on copy-paste-metodilla kopioituja ja ilman lupaa julkaistuja tekstejä erilaisista englanninkielisistä blogeista. Kantelija sanoo, että hänen nimensä esiintyy manifestissa kerran, sivulla 690. Kyse ei ole Breivikin omasta tekstistä vaan norjalaisen Fjordman -nimimerkin vuonna 2006 julkaisemasta blogikirjoituksesta, jossa siteerataan kantelijan, niinikään vuonna 2006 julkaistua blogikirjoitusta. Kyseisessä tekstissä Fjordman kertoo tulleensa eräissä kysymyksissä samanlaisiin johtopäätöksiin kuin allekirjoittanut. Breivik on julkaissut Fjordmanin tekstin sellaisenaan omassa manifestissaan.

Kantelija korostaa, että Breivik ei siteeraa eikä mainitse häntä omissa kirjoituksissaan tai puheenvuoroissaan sanallakaan. Mikään ei viittaa siihen, että hän olisi edes kuullut kantelijan olemassaolosta. Breivik toimitti manifestinsa sähköpostitse yli tuhannelle "eurooppalaiselle patriootille", mm. suomalaisille, mutta kantelija ei ollut vastaanottajien joukossa.

Iltalehden pääkirjoituksessa esitetään valheellinen väite Breivikin aatteellisista kytköksistä kantelijaan.  Koska Breivikin teksti on kenen tahansa luettavissa ja tarkistettavissa, Iltalehti rikkoo kantelijan mielestä ainakin journalistin ohjeiden 8. ja 11. kohtaa: "Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen" ja "Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta".

Iltalehden vastaus 11.5.2012

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että pääkirjoitus on aina lehden kannanotto, jolle terävät näkemykset ovat luonteenomaisia. Pääkirjoituksillaan Iltalehti pyrkii vaikuttamaan muun muassa maahanmuuttoon ja ulkomaalaisiin kohdistuviin asenteisiin, mutta myös herättämään keskustelua. Iltalehti on aina pyrkinyt julkaisemaan pääkirjoituksen kohteiden jyrkätkin kommentit sellaisenaan ja JSN:n aiemman suosituksen mukaisesti peräkaneeteitta, vaikka ne eivät tiukasti ottaen ehkä täyttäisi niin sanottua vastineoikeutta.

Kantelun kohteena oleva pääkirjoitus liittyi Kivelän mukaan laajaan keskusteluun suhtautumisesta ääri-ilmiöihin, jotka huipentuivat Norjan joukkomurhassa. Samalla tekstissä pohdittiin muita hämmentäviä väkivallan ilmentymiä. Aihe on yhteiskunnallisesti keskeinen ja sitä on aiemminkin − myös kantelijaan viitaten − käsitelty paljon niin Iltalehden pääkirjoituksissa kuin muussa mediassa.

Kuten kantelijakin toteaa, hän ei Kivelän mukaan ole tarjonnut vastinetta ko. pääkirjoitukseen, kuten ei ole tiettävästi kukaan muukaan perussuomalainen. Kantelija ei ole myöskään ottanut yhteyttä toimitukseen vaatiakseen sitä itse ainakin tarkentamaan väitettä. Iltalehti on pyrkinyt aina julkaisemaan perustellut tarkennukset ja oikaisemaan mahdolliset virheensä.

Kantelijan vastaväitteet eivät kumoa sitä, että häneen viitattiin myönteisesti Breivikin sinänsä valtavassa aineistossa. Filosofian tohtorina kantelija tietää hyvin, että niin tieteellisessä kuin aatteellisessa kirjoittelussa lainataan yleisesti ja toisinaan laajastikin muita, usein omaa näkemystä tukevia tekstejä. Päätoimittaja Kivelän mukaan on yhdentekevää, tehdäänkö lainaus teknisesti kynällä ja kirjoituskoneella vai modernin tietotekniikan avulla, kuten Anders Behring Breivik lainasi kantelijaan viitannutta norjalaista kirjoittajaa.

Kantelijan asenteiden pohtimista tässä yhteydessä perustelee Kivelän mielestä muun ohessa sekin, miten hän omassa blogissaan niinkin myöhään tapahtuneen jälkeen kuin 3.10.2011 kommentoi Utöyan joukkomurhaa: "Tuleehan sitä uhkailtua ja ihmisiä kohti ammuttua, jos sattuu olemaan väärässä paikassa väärään aikaan. Sanotaanko vielä tähän päälle, että Anders Breivik sattui heinäkuussa olemaan väärässä paikassa väärään aikaan."
http://www.halla-aho.com/scripta/rasismin_kitkentaa_vaasassa.html

Termi "oppi-isä" oli Kivelän mukaan pääkirjoituksille luonteenomainen kärjistys, mutta epäilemättä kantelija on Suomessa vaikuttanut merkittävästi kriittisiin näkemyksiin maahanmuuttoa kohtaan. Vastaavia näkemyksiä on tunnetusti kaikkialla Euroopassa, ja Breivikin aineistokin osoittaa, että ne vaikuttavat toinen toisiinsa. Niin sanotuilla maahanmuuttokriittisillä liikkeillä ja puolueilla on Kivelän vastauksen mukaan yhteyksiäkin, vaikka ne korostavat kansallista itsenäisyyttään. Vertauskuvallinen asema "oppi-isänä" ei tietenkään edellytä henkilökohtaista tuntemista tai sitä, että toimija olisi itse nimennyt varta vasten oppi-isiään.

Kaikkiaan pääkirjoitus oli päätoimittaja Kivelän mukaan normaali osa laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Kantelijalla olisi ollut tilaisuus osallistua siihen Iltalehdessä esimerkiksi vastineella. Hän vaikeni.

Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21).

Iltalehden pääkirjoitus Ihmismielen syöverit ovat nousseet esiin ilmestyi samalla viikolla, kun Breivikin oikeudenkäynti Oslossa alkoi. Pääkirjoituksessa käsiteltiin hirmutekojen syitä sekä vaadittiin, että niiden laukeamista on torjuttava sekä muukalais- ja muun vihan lietsominen tuomittava. Kappale, jossa kantelija mainittiin, kuuluu seuraavasti: "Ympäristö voi kuitenkin vaikuttaa mielen vääristymän laukeamiseen. Hitler tai Stalin nousivat valtaan erityisessä historiallisessa tilanteessa, muutoin he olisivat jääneet oudoiksi kiihkoilijoiksi, joita riittää. Breivik kypsytti ajatuksiaan muukalaisvihan ja rasismin noustessa. Hän toimi Norjan "edistyspuolueessa" ja on maininnut oppi-isäkseen muun muassa Jussi Halla-ahon".

Pääkirjoituksessa kerrotaan lehden mielipide ja linja. Kirjoitus voi aika ajoin provosoida ja ärsyttää. Tämän vuoksi myös epätavanomaiset ja kärjekkäät ilmaisut ovat sallittuja. Näin lehti nostaa aiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun ja voi kehottaa muitakin osallistumaan siihen.

Kantelija on kaupunginvaltuutettu ja suurimman oppositiopuolueen kansanedustaja. Hän on esiintynyt julkisuudessa maahanmuuttokritiikin airuena. Kantelija on kirjoituksissaan tahallaan ärsyttänyt, koetellut sananvapauden rajoja ja tullut oikeudessakin tuomituksi uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Asemansa ja toimintatapansa vuoksi hänen on Julkisen sanan neuvoston mielestä siedettävä ankaraakin arvostelua.

Norjan joukkomurha oli tarkkaan harkittu ja poikkeuksellisen törkeä, koko yhteiskuntaa ja jopa ihmiskuntaa sekä ihmisyyttä vastaan suunnattu rikos. Sen syitä, motiiveja ja uusien vastaavien tekojen ehkäisyä pohdittaessa pitää kaikkia seikkoja voida käsitellä ennakkoluulottomasti ja avoimesti. Neuvoston mielestä Iltalehden teksti käytti näitä keinoja ja pyrki päämääriin, joita pääkirjoitukselta yleensäkin odotetaan.

Anders Breivik surmasi 77 ihmistä. Ennen surmia Breivik julkaisi monisatasivuisen julistuksen, jossa hän mainitsi myös kantelijan nimen toissijaiseen lähteeseen tukeutuen. Julkisen sanan neuvoston mielestä Iltalehdellä ei ollut riittäviä perusteita esittää, että joukkomurhaaja piti kantelijaa oppi-isänään. Yleisö ei voinut erottaa, oliko kyseessä lehden mielipide vai tosiasia, kun kantelija oli rinnastettu joukkomurhaajan oppi-isäksi yksilöimättä väitteen perusteita. Vaikka kyseessä oli lehden pääkirjoituksessaan käyttämä luonnehdinta, se ylitti kohtuuden rajat. Kantelija olisi voinut yrittää vastata arvosteluun, mutta vastineenkaan julkaisu ei olisi riittänyt poistamaan väitteen aiheuttamaa vahinkoa.


Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Marja Irjala, Tuomo Lappalainen ja Jaakko Ujainen.

Tämä päätös on avattu 8805 kertaa