PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4872/TV/12

Vastaaja: MTV3, 45 minuuttia

Ratkaistu: 19.12.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös tietojen hankkimisesta ja haastattelusta. Jutussa kerrottiin laittomia ylitöitä tekevän taksinkuljettajan aiheuttamista riskeistä ja taksien valvontaan liittyvistä puutteista. Neuvoston mielestä haastattelut oli tehty asianmukaisesti eikä haastatteluaineistoa käytetty Journalistin ohjeiden vastaisesti.

Kantelu 23.4.2012

Kantelija on Suomen taksiliittoon kuuluvan yrityksen hallituksen puheenjohtaja. Hän pitää vääristyneenä 45 minuuttia -ohjelman jaksoa Vaarallista taksikyytiä (lähetetty 18.4.2012) ja arvioi ohjelman saattaneen hänen edustamansa yrityksen kielteiseen julkisuuteen. Kantelijan mukaan ohjelmassa esitetty ”salainen aineisto” oli tietojärjestelmästä tulostettua lokitietoa, joka kertoo vain sen, milloin taksiauton välityslaitteisto on laitettu päälle ja milloin sammutettu. Tiedolla ei kantelijan mielestä ole suoraa yhteyttä työpäivän pituuteen tai ajoaikaan, vaan lokitietoon tallentunut ”työpäivä” voi sisältää vaikka pitkiä yöunia.

Kantelijan mukaan ohjelmassa esiintynyt Tapani-niminen kuljettaja on käynyt oikeutta entistä työnantajaansa vastaan ja halusi kostaa tälle luovuttamalla toimittajille ”salaiset aineistonsa” eli lokitiedot kolmen vuoden ajalta. Kantelija katsoo, että aineisto on alun perin tulostettu laittomasti ja sitten luovutettu tietosuojalakia rikkoen todistusaineistoksi oikeudenkäyntiä varten. Hän kertoo tietävänsä, että toimittajalle esitettiin ohjelman tekemisen aikana vastatodisteita ja osoitettiin tiedot vääriksi. Silti MTV3 päätti lähettää ohjelman.

Kantelussa todetaan, että ohjelmassa esitettiin ilman lupaa puheluita, jotka on nauhoitettu salaa, joissa äänet ovat tunnistettavissa ja joiden kuluessa toimittaja aggressiivisesti syyllisti puhelun toista osapuolta. Lisäksi toimittaja kantelijan mielestä syyllisti taksinkuljettajan, jonka kyydissä ollut koulupoika kuoli traagisessa onnettomuudessa. Kantelija huomauttaa, että onnettomuuden syy oli punaisia päin taksin kylkeen ajanut henkilöauton kuljettaja, ei taksikuski, joka joutui ohjelman takia jälleen kerran elämään läpi traumaattista onnettomuutta.

MTV3:n vastaus 5.6.2012

Päätoimittaja Merja Ylä-Anttila vastaa, että ohjelma oli osa juttuparia, jossa käsiteltiin taksien valvontaan liittyviä puutteita. Kantelun kohteena olevassa ohjelmassa esitetty tieto perustui Tapanina esitellyn taksinkuljettajan henkilökohtaisiin kirjautumisiin helsinkiläiseen taksitilauskeskukseen. Sähköiseen, aukottomaan järjestelmään kirjautuu työpäivän aloitus- ja lopetusaika. Ylä-Anttilan mielestä 45 minuuttia -ohjelman saamat tiedot antoivat kuljettajien työpäivistä luotettavamman kuvan kuin viranomaisten valvomat, kuljettajien itse laatimat ajopäiväkirjat.

Toimituksen käyttämät asiakirjat olivat Helsingin hovioikeuden päätöksen liitteitä. Ylä-Anttilan mukaan raportit todistavat, että Tapani on tehnyt ylipitkiä päiviä. Toimitus käytti asiantuntijoinaan muun muassa Helsingin Taksiautoilijat ry:n puheenjohtajaa ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajaa. Heidän mukaansa taukojakin sisältävä ajopäivä lasketaan työajaksi.

Päätoimittaja katsoo, että tiedolla taksinkuljettajien työpäivän pituuksista on yhteiskunnallista merkitystä. Juttusarja sai runsaasti kiittävää palautetta sellaisilta taksikuskeilta, jotka noudattavat työaikoja. Liikenneministeri kommentoi aihetta ohjelman jälkeen ja peräänkuulutti MTV3:n uutisissa taksiautoilijoille pelisääntöjä sekä korosti taksiyrittäjien ja -järjestöjen vastuuta.

Ohjelmaa varten haastateltiin puhelimitse useita taksi-isäntiä, joista muutama oli työllistänyt myös Tapania. Ylä-Anttilan mukaan jokaiselle haastateltavalle kerrottiin, että soittaja on 45 minuuttia -ohjelman toimittaja, joka haluaisi tehdä puhelinhaastattelun liittyen taksinkuljettajien tekemiin pitkiin työpäiviin. Kysymys oli haastatteluista, ei taustakeskusteluista. Taksi-isäntiä haastateltiin siitä syystä, että useille työnantajille työtä tekevien kuljettajien työmäärää ei valvo kukaan. Aluehallintovirasto on jo aikaisemmin kiinnittänyt huomiota tähän ongelmaan. Ohjelmassa ei kerrottu haastateltujen taksi-isäntien nimiä. Ohjelman kuvamateriaali oli nauhoitettu Porvoon ja pääkaupunkiseudulla.

Yksi Tapania työllistänyt taksi-isäntä oli itse aiemmin ajanut kolarin, joka vaati koululaisen hengen. Hänenkään henkilöllisyyttään ja kotipaikkaansa ei kerrottu ohjelmassa. Ylä-Anttila kertoo, ettei toimitus nostanut asiaa esiin syyttääkseen kuljettajaa. Onnettomuus ei myöskään ollut esimerkki väsyneenä ajamisesta. Sen sijaan toimittaja ihmetteli, että autoilija tällaisen traagisen tapahtuman jälkeen laittoi Tapanin ajamaan koululaistaksia, vaikka tämä teki ylipitkiä päiviä ja työjaksoja ja työskenteli useille eri työnantajille. Taustan kertominen syvensi päätoimittajan mielestä sitä, miten Tapanin palkannut autoilija suhtautui turvallisuuteen, ja toimi herättävänä esimerkkinä vallitsevasta toimintakulttuurista.

Ratkaisu

Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla (JO 9). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi (JO 17).

Ohjelmassa kerrottiin, että ylipitkiä, työaikalain vastaisia työvuoroja tekevät taksinkuljettajat ovat suuri riski liikenteessä eikä kuljettajien valvonta toimi. Toimittaja käytti epäkohtien todisteena ”salaista listaa” Tapani-nimisen kuljettajan tekemien työtuntien määrästä. Siitä kävi ilmi, että Tapani oli tehnyt kahden kuljettajan työt ja ajanut viimeisen kolmen vuoden aikana liki 3 000 laitonta ylityötuntia. Ohjelmassa esiintyneet asiantuntijat kauhistelivat tällaisia työaikoja ja pitivät niitä hengenvaarallisena. Toimittajan haastattelemat taksiautoilijatkin esittivät ihmetyksensä kyseisen ajajan työajoista. Tapanin kuljettamaa taksia kuvattiin ohjelmassa salaa. Lopuksi hänen todettiin vielä huijanneen autoilijaa ja ajaneen kyytejä pimeästi omaan pussiinsa. 

Ohjelmassa kerrottiin, että yksi Tapania työllistänyt autoilija oli ajanut koululaisen hengen vaatineen kolarin. Koska kyseinen autoilija ei itse tehnyt kantelua eikä ole antanut neuvoston käsittelylle suostumustaan, neuvosto ei voi ottaa kantaa siihen, oliko toimituksen tapa kertoa onnettomuudesta asianmukainen.

45 minuuttia -ohjelma perusti väitteensä hovioikeuden päätöksen liitteeseen. Kantelija ei osoittanut neuvostolle, että liitettä olisi käytetty Journalistin ohjeiden vastaisesti. Kantelija ei myöskään yksilöinyt, miltä osin ohjelman tiedot eivät olisi pitäneet paikkaansa. Tapanin ajovuorolistaa kommentoinut autoilija sai esittää jutussa näkemyksensä, jonka mukaan lista ei kerro pelkästään ajettujen tuntien määrästä, vaan se sisältää myös taukoja. Myös toimittaja totesi saman asian. Hän pyrki kuulemaan Tapaniakin, mutta ei onnistunut siinä.

Kantelijan mukaan hänen edustamansa yhtiö joutui jutussa kriittiseen valoon, kun yhden nimellä haastatellun autoilijan kerrottiin olevan ”Porvoon taksin nokkamiehiä”. Haastateltavan esittelyä voi kuitenkin pitää kohtuullisena, sillä Tapani oli viime aikoina ajanut nimenomaan hänen autoaan. Neuvoston mielestä oli paikallaan, että hän sai vastata kritiikkiin samassa yhteydessä. Muita puhelimitse haastateltuja autoilijoita ei esitelty nimillään.

MTV3:n vastauksen mukaan toimittaja kertoi haastateltaville, että hän tekee haastattelua televisio-ohjelmaan. Neuvostolla ei ole perusteita epäillä tätä. Haastattelut nauhoitettiin, mikä oli täsmällisyyden vuoksi jopa suotavaa.

Haastateltavat eivät kuitenkaan olleet julkisuuteen tottuneita henkilöitä, joten heidän ei voinut edellyttää tuntevan yksityiskohtaisesti Journalistin ohjeita. Haastateltavalla on esimerkiksi mahdollisuus tarkastaa lausumansa ennakkoon, jos sitä aiotaan käyttää jutussa. Sen takia olisi ollut reilua, että haastateltaville olisi erikseen kerrottu tarkastusmahdollisuudesta. Toimituksen menettely ei kuitenkaan poikennut Journalistin ohjeiden kirjaimellisesta tulkinnasta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että MTV3 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj.), Ulla Ahlmén-Laiho, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Pollari ja Jaakko Ujainen

 

 

Tämä päätös on avattu 6239 kertaa