PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4872/TV/12

Vastaaja: MTV3, 45 minuuttia

Ratkaistu: 19.12.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös tietojen hankkimisesta ja haastattelusta. Jutussa kerrottiin laittomia ylitöitä tekevän taksinkuljettajan aiheuttamista riskeistä ja taksien valvontaan liittyvistä puutteista. Neuvoston mielestä haastattelut oli tehty asianmukaisesti eikä haastatteluaineistoa käytetty Journalistin ohjeiden vastaisesti.

Kantelu 23.4.2012

Kantelija on Suomen taksiliittoon kuuluvan yrityksen hallituksen puheenjohtaja. Hän pitää vääristyneenä 45 minuuttia -ohjelman jaksoa Vaarallista taksikyytiä (lähetetty 18.4.2012) ja arvioi ohjelman saattaneen hänen edustamansa yrityksen kielteiseen julkisuuteen. Kantelijan mukaan ohjelmassa esitetty ”salainen aineisto” oli tietojärjestelmästä tulostettua lokitietoa, joka kertoo vain sen, milloin taksiauton välityslaitteisto on laitettu päälle ja milloin sammutettu. Tiedolla ei kantelijan mielestä ole suoraa yhteyttä työpäivän pituuteen tai ajoaikaan, vaan lokitietoon tallentunut ”työpäivä” voi sisältää vaikka pitkiä yöunia.

Kantelijan mukaan ohjelmassa esiintynyt Tapani-niminen kuljettaja on käynyt oikeutta entistä työnantajaansa vastaan ja halusi kostaa tälle luovuttamalla toimittajille ”salaiset aineistonsa” eli lokitiedot kolmen vuoden ajalta. Kantelija katsoo, että aineisto on alun perin tulostettu laittomasti ja sitten luovutettu tietosuojalakia rikkoen todistusaineistoksi oikeudenkäyntiä varten. Hän kertoo tietävänsä, että toimittajalle esitettiin ohjelman tekemisen aikana vastatodisteita ja osoitettiin tiedot vääriksi. Silti MTV3 päätti lähettää ohjelman.

Kantelussa todetaan, että ohjelmassa esitettiin ilman lupaa puheluita, jotka on nauhoitettu salaa, joissa äänet ovat tunnistettavissa ja joiden kuluessa toimittaja aggressiivisesti syyllisti puhelun toista osapuolta. Lisäksi toimittaja kantelijan mielestä syyllisti taksinkuljettajan, jonka kyydissä ollut koulupoika kuoli traagisessa onnettomuudessa. Kantelija huomauttaa, että onnettomuuden syy oli punaisia päin taksin kylkeen ajanut henkilöauton kuljettaja, ei taksikuski, joka joutui ohjelman takia jälleen kerran elämään läpi traumaattista onnettomuutta.

MTV3:n vastaus 5.6.2012

Päätoimittaja Merja Ylä-Anttila vastaa, että ohjelma oli osa juttuparia, jossa käsiteltiin taksien valvontaan liittyviä puutteita. Kantelun kohteena olevassa ohjelmassa esitetty tieto perustui Tapanina esitellyn taksinkuljettajan henkilökohtaisiin kirjautumisiin helsinkiläiseen taksitilauskeskukseen. Sähköiseen, aukottomaan järjestelmään kirjautuu työpäivän aloitus- ja lopetusaika. Ylä-Anttilan mielestä 45 minuuttia -ohjelman saamat tiedot antoivat kuljettajien työpäivistä luotettavamman kuvan kuin viranomaisten valvomat, kuljettajien itse laatimat ajopäiväkirjat.

Toimituksen käyttämät asiakirjat olivat Helsingin hovioikeuden päätöksen liitteitä. Ylä-Anttilan mukaan raportit todistavat, että Tapani on tehnyt ylipitkiä päiviä. Toimitus käytti asiantuntijoinaan muun muassa Helsingin Taksiautoilijat ry:n puheenjohtajaa ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajaa. Heidän mukaansa taukojakin sisältävä ajopäivä lasketaan työajaksi.

Päätoimittaja katsoo, että tiedolla taksinkuljettajien työpäivän pituuksista on yhteiskunnallista merkitystä. Juttusarja sai runsaasti kiittävää palautetta sellaisilta taksikuskeilta, jotka noudattavat työaikoja. Liikenneministeri kommentoi aihetta ohjelman jälkeen ja peräänkuulutti MTV3:n uutisissa taksiautoilijoille pelisääntöjä sekä korosti taksiyrittäjien ja -järjestöjen vastuuta.

Ohjelmaa varten haastateltiin puhelimitse useita taksi-isäntiä, joista muutama oli työllistänyt myös Tapania. Ylä-Anttilan mukaan jokaiselle haastateltavalle kerrottiin, että soittaja on 45 minuuttia -ohjelman toimittaja, joka haluaisi tehdä puhelinhaastattelun liittyen taksinkuljettajien tekemiin pitkiin työpäiviin. Kysymys oli haastatteluista, ei taustakeskusteluista. Taksi-isäntiä haastateltiin siitä syystä, että useille työnantajille työtä tekevien kuljettajien työmäärää ei valvo kukaan. Aluehallintovirasto on jo aikaisemmin kiinnittänyt huomiota tähän ongelmaan. Ohjelmassa ei kerrottu haastateltujen taksi-isäntien nimiä. Ohjelman kuvamateriaali oli nauhoitettu Porvoon ja pääkaupunkiseudulla.

Yksi Tapania työllistänyt taksi-isäntä oli itse aiemmin ajanut kolarin, joka vaati koululaisen hengen. Hänenkään henkilöllisyyttään ja kotipaikkaansa ei kerrottu ohjelmassa. Ylä-Anttila kertoo, ettei toimitus nostanut asiaa esiin syyttääkseen kuljettajaa. Onnettomuus ei myöskään ollut esimerkki väsyneenä ajamisesta. Sen sijaan toimittaja ihmetteli, että autoilija tällaisen traagisen tapahtuman jälkeen laittoi Tapanin ajamaan koululaistaksia, vaikka tämä teki ylipitkiä päiviä ja työjaksoja ja työskenteli useille eri työnantajille. Taustan kertominen syvensi päätoimittajan mielestä sitä, miten Tapanin palkannut autoilija suhtautui turvallisuuteen, ja toimi herättävänä esimerkkinä vallitsevasta toimintakulttuurista.

Ratkaisu

Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla (JO 9). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi (JO 17).

Ohjelmassa kerrottiin, että ylipitkiä, työaikalain vastaisia työvuoroja tekevät taksinkuljettajat ovat suuri riski liikenteessä eikä kuljettajien valvonta toimi. Toimittaja käytti epäkohtien todisteena ”salaista listaa” Tapani-nimisen kuljettajan tekemien työtuntien määrästä. Siitä kävi ilmi, että Tapani oli tehnyt kahden kuljettajan työt ja ajanut viimeisen kolmen vuoden aikana liki 3 000 laitonta ylityötuntia. Ohjelmassa esiintyneet asiantuntijat kauhistelivat tällaisia työaikoja ja pitivät niitä hengenvaarallisena. Toimittajan haastattelemat taksiautoilijatkin esittivät ihmetyksensä kyseisen ajajan työajoista. Tapanin kuljettamaa taksia kuvattiin ohjelmassa salaa. Lopuksi hänen todettiin vielä huijanneen autoilijaa ja ajaneen kyytejä pimeästi omaan pussiinsa. 

Ohjelmassa kerrottiin, että yksi Tapania työllistänyt autoilija oli ajanut koululaisen hengen vaatineen kolarin. Koska kyseinen autoilija ei itse tehnyt kantelua eikä ole antanut neuvoston käsittelylle suostumustaan, neuvosto ei voi ottaa kantaa siihen, oliko toimituksen tapa kertoa onnettomuudesta asianmukainen.

45 minuuttia -ohjelma perusti väitteensä hovioikeuden päätöksen liitteeseen. Kantelija ei osoittanut neuvostolle, että liitettä olisi käytetty Journalistin ohjeiden vastaisesti. Kantelija ei myöskään yksilöinyt, miltä osin ohjelman tiedot eivät olisi pitäneet paikkaansa. Tapanin ajovuorolistaa kommentoinut autoilija sai esittää jutussa näkemyksensä, jonka mukaan lista ei kerro pelkästään ajettujen tuntien määrästä, vaan se sisältää myös taukoja. Myös toimittaja totesi saman asian. Hän pyrki kuulemaan Tapaniakin, mutta ei onnistunut siinä.

Kantelijan mukaan hänen edustamansa yhtiö joutui jutussa kriittiseen valoon, kun yhden nimellä haastatellun autoilijan kerrottiin olevan ”Porvoon taksin nokkamiehiä”. Haastateltavan esittelyä voi kuitenkin pitää kohtuullisena, sillä Tapani oli viime aikoina ajanut nimenomaan hänen autoaan. Neuvoston mielestä oli paikallaan, että hän sai vastata kritiikkiin samassa yhteydessä. Muita puhelimitse haastateltuja autoilijoita ei esitelty nimillään.

MTV3:n vastauksen mukaan toimittaja kertoi haastateltaville, että hän tekee haastattelua televisio-ohjelmaan. Neuvostolla ei ole perusteita epäillä tätä. Haastattelut nauhoitettiin, mikä oli täsmällisyyden vuoksi jopa suotavaa.

Haastateltavat eivät kuitenkaan olleet julkisuuteen tottuneita henkilöitä, joten heidän ei voinut edellyttää tuntevan yksityiskohtaisesti Journalistin ohjeita. Haastateltavalla on esimerkiksi mahdollisuus tarkastaa lausumansa ennakkoon, jos sitä aiotaan käyttää jutussa. Sen takia olisi ollut reilua, että haastateltaville olisi erikseen kerrottu tarkastusmahdollisuudesta. Toimituksen menettely ei kuitenkaan poikennut Journalistin ohjeiden kirjaimellisesta tulkinnasta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että MTV3 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj.), Ulla Ahlmén-Laiho, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Pollari ja Jaakko Ujainen

 

 

Tämä päätös on avattu 6905 kertaa