PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 4864CD/SL/12

Vastaaja: Turun Sanomat

Ratkaistu: 21.11.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen kansanedustajan avustajan blogikirjoituksesta ja siteerasi sitä sanatarkasti. Lehdellä oli oikeus arvioida blogikirjoitusta omasta näkökulmastaan. Koska juttu ei sisältänyt virheitä, toimituksella ei ollut velvollisuutta julkaista oikaisua.

Kantelu 13.4.2012

Kantelu kohdistuu 11.4.2012 julkaistuun nettiuutiseen, joissa kerrotaan kansanedustaja James Hirvisaaren eduskunta-avustajan julkaisemasta blogikirjoituksesta ”Ratkaisu poliisin ulkomaalaisratsioihin”. Kirjoitus ilmestyi alun perin Uusisuomi.fi-sivustolla. Turun Sanomien uutisen otsikko oli ”Kansanedustajan avustaja ehdottaa ulkomaalaisille hihamerkkejä”.

Kantelija arvostelee lehteä siitä, että se viittasi jutussaan natsismiin, vaikka blogikirjoitus ei sellaista sisältänyt. Toimittaja ei kantelijan mielestä myöskään välittänyt lukijoille kirjoituksen satiirista luonnetta. Lisäksi kantelija katsoo, että lehti on yllyttänyt yleisöä vihakeskusteluun ja käynnistänyt kampanjan sananvapautta vastaan. Hän pelkää sananvapauden rajoitusten ja ihmisten julkisen leimaamisen johtavan uuteen suomettumisen aikakauteen.

Kantelu 20.4.2012

Toisen kantelijan mielestä lehdessä ei mainittu millään tavalla, että blogikirjoitus oli satiiri, vaan päinvastoin annettiin ymmärtää kirjoittajan olleen tosissaan. Uutisessa mainittu ”makaaberi sanaleikki” ei kantelijan mukaan tarkoita samaa kuin satiiri.

Kantelija pitää erittäin olennaisena, että uutisen alkuperäisestä versiosta oli jätetty pois blogikirjoittajan viittaukset, joissa ehdotettiin yhdysvaltalaisille hampurilais- ja kambodzalaisille maamiinahihamerkkejä. Viimeistään tällaiset maininnat uutisessa olisivat kantelijan mukaan tehneet lukijoille selväksi blogikirjoituksen satiirisen luonteen. Turun Sanomien vastuuta lisäsi hänen mielestään se seikka, että muut tiedotusvälineet olivat lehden raportoinnin varassa, koska Uusi Suomi oli poistanut blogikirjoituksen sivuiltaan. Kantelija kirjoittaa, että blogikirjoittaja joutui tiedotusvälineissä melkoisen väärinymmärryksen ja suoranaisen mustamaalauksen kohteeksi, kun lukuisat mediat toistivat Turun Sanomien uutista.

Kantelija vaati lehteä julkaisemaan oikaisun ja pyytämään blogikirjoittajalta anteeksi, mutta lehti ei tähän suostunut.

Turun Sanomien vastaus 11.5.2012

Päätoimittaja Kari Vainion mielestä alkuperäisen blogikirjoituksen satiirisen tyylilajin olisi pitänyt välittyä Turun Sanomien uutisesta, sillä se sisälsi useita suoria tai muuten tarkkoja lainauksia blogista. Lisäksi uutisessa kuvailtiin tekstiä ”makaaberiksi ajatusleikiksi”. Vainio huomauttaa myös, ettei tyylilajilla voida muuttaa mielipiteiden merkitystä. Turun Sanomien painetussa lehdessä 12.4.2012 blogin kirjoittaja itse totesi Turun Sanomien toimittajalle, että kysymyksessä oli epäonnistunut vitsi ja että hänen pitää jatkossa muistaa työnsä kansanedustajan avustajana.

Päätoimittajan mukaan on aivan tavanomaista, että uutiseen liitettään referoitavan lähteen lisäksi muutakin aineistoa. Sen avulla aihe voidaan liittää laajempaan asiakokonaisuuteen.

Vainio ei pidä natsirinnastusta tuulesta temmattuna, sillä kansanedustajan avustaja itse kirjoitti blogiinsa seuraavasti: ”Ehkä teille nyt tulee tuosta ehdotuksestani mieleen jotain negatiivisia mielenyhtymiä”. Turun Sanomien haastattelussa, joka julkaistiin paperilehdessä 12.4.2012, blogikirjoittaja kertoi että ”Vitsailimme kavereideni kanssa, että me olemme kauheita natseja, joten ajattelin, että kirjoitus on kavereiden välinen typerä juttu, jossa naureskelen meille.”

Vainio ei ymmärrä eikä hyväksy lainkaan kantelijan viittausta, jonka mukaan Turun Sanomat olisi yllyttänyt vihakeskusteluun.

Toiselle kantelijalle Vainio vastaa, että amerikkalaisten ja kambodzalaisten hihamerkit olivat alusta lähtein mukana verkkolehden uutisessa, joka julkaistiin klo 17.11. Koska kantelijan esittämät kohdat olivat mukana jutussa, Vainio katsoo, että lukijoille välittyi kantelijankin mukaan selvä tieto kirjoituksen tyylilajista. Kantelijan esittämä oikaisupyyntö perustui päätoimittajan mukaan osittain juuri siihen virheelliseen oletukseen, että lehti olisi ensin jättänyt kertomatta hampurilais- ja miinahihamerkeistä. Oikaisupyyntöön ei suostuttu, koska sille ei ollut perusteita.

Ratkaisu

Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka (JO 13). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).

Kansanedustajan avustajan uutisoitiin ehdottavan ulkomaalaisille pakollisia hihamerkkejä. Uutisessa kirjoitettiin, että tämä helpottaisi avustajan mielestä poliisin työtä ja vapauttaisi resursseja. Avustajan blogikirjoituksesta otetussa suorassa lainauksessa muslimeille ehdotettiin puolikuuta, venäläisille sirppiä ja vasaraa, kambodzalaisille maamiinaa ja yhdysvaltalaisille hampurilaista. Avustajan kerrottiin kaavailevan hihamerkkejä myös suomenruotsalaisille ja seksuaalivähemmistöille. Toimituksen ”makaaberina ajatusleikkinä” pitämästä kirjoituksesta kerrottiin vielä, että siinä ehdotettiin maahan saapuville epäilyttäville henkilöille ihonalaista mikrosirua ja vihreää päähuivia. Suomalaisille esitettiin Suomen leijona -hihamerkkiä tai vastaavaa. Jutun yhteydessä toimittaja kertoi, että juutalaiset pakotettiin natsi-Saksassa kantamaan keltaista daavidintähteä.
Blogikirjoituksessa kritisoitiin ainakin Vähemmistövaltuutetun toimistoa ja sen tapaa arvostella poliisin toimintaa. Turun Sanomat lainasi blogitekstin osia sanatarkasti. Toimituksella oli perusteet kertoa, minkälaisessa historiallisessa tilanteessa hihamerkkejä on aikaisemmin käytetty. Kuten päätoimittaja huomauttaa, blogikirjoittaja aavisti itsekin kirjoituksensa herättävän kielteisiä mielleyhtymiä.

Uutinen ei sisältänyt virheitä, eikä toimituksella ollut syytä suostua toisen kantelijan oikaisupyyntöön. Päätoimittajan vastauksen ja neuvoston selvitysten perusteella ei ole myöskään syytä epäillä, etteikö uutisessa olisi sen ensimmäisestä versiosta lähtien mainittu kantelijan peräämiä yksityiskohtia.  

Blogikirjoittaja toimi yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa kansanedustajan eduskunta-avustajana. Yleisöllä oli oikeus tietää tällaisen henkilön esittämistä näkemyksistä. Myös Perussuomalaisten eduskuntaryhmän enemmistön kanta, jonka mukaan blogikirjoitus oli puolueelle vahingollinen, kertoi kirjoituksen painoarvosta. Blogikirjoittaja itsekin myönsi jälkikäteen, että kirjoituksen julkaiseminen oli arviointivirhe.

Toimitus oli valinnut uutiseen kärjekkään näkökulman. Tähän sillä oli itsenäisen journalistisen harkintavaltansa perusteella oikeus. Uusi Suomi poisti sivuiltaan alkuperäisen blogitekstin, joten yleisö ei voinut tutustua kiistanalaiseen kirjoitukseen kokonaisuudessaan. Yleisön kannalta olisi tästä syystä ollut suotavaa, että Turun Sanomat olisi avannut blogitekstin luonnetta paremmin.

Neuvosto kiinnittää huomiota päätoimittajan tapaan viitata vastauksessaan siihen, mitä blogikirjoittaja sanoi myöhemmin julkaistussa Turun Sanomien printtijutussa. Neuvosto ihmettelee, miksi Turun Sanomat ei tehnyt verkkoon jatkojuttua, kun se oli saanut uutta tietoa kirjoittajalta. Jos toimitus olisi täydentänyt uutisen tietoja ja antanut blogikirjoittajan vastata kritiikkiin myös netissä, se olisi palvellut paremmin omaa verkkoyleisöään.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Turun Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Jani Halme, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Marja Irjala, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen ja Jaakko Ujainen

Tämä päätös on avattu 5752 kertaa