2012 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 4899/L/12
Lausunto oikeusministeriölle

Julkisen sanan neuvoston lausunto Oikeusministeriön työryhmämietinnöstä 24/2012 ”Sananvapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen”.

Vapauttava 4897/TV/12
MTV3, uutiset

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nimen suojasta ja epäillyn asemasta. Kantelijan entisen sukunimen näyttäminen uutisen kuvituksessa ei paljastanut hänen nykyistä henkilöllisyyttään. Uutisesta kävi selvästi ilmi, että kyseessä oli vasta epäily.

Vapauttava 4895/SL/12
Satakunnan Kansa

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös virheen korjausta koskevassa asiassa. Jutussa oli olennainen virhe. Toimitus tunnusti virheensä ja korjasi sen ripeästi saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 4894/SL/12
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja lähdemateriaalin käyttämisestä. Jutussa kerrottiin, että vasenkätisyys pilaa elämän. Toimitus halusi herättää uutisen avulla keskustelua, mutta esitti asian tavalla, joka saattoi johtaa harhaan. Lehdellä oli kuitenkin oikeus tehdä omia tulkintojaan käyttämästään lähdemateriaalista ja valita juttuun oma näkökulmansa. 

Vapauttava 4893/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Lehti julkaisi faktalaatikossaan virheellistä ja tulkinnanvaraista tietoa, jonka takia kantelija joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen. Hän ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle omaa kannanottoaan tai vaatinut virheiden korjausta. Kielteinen julkisuus ei ollut niin kohtuutonta, etteikö sitä olisi voinut korjata omalla kannanotolla.

Vapauttava 4888/SL/12
Hufvudstadsbladet

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös Facebookin käytöstä uutislähteenä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Kantelija arvosteli Facebook-ryhmässä kunnallista päätöksentekoa. Lehdellä oli perusteet kertoa kantelijan kommenteista, sillä ne olivat poikkeuksellisen kärjekkäitä ja herättivät huolta kantelijan kritiikin kohteiksi joutuneissa päättäjissä. Neuvosto katsoo, että Facebook on lähdeaineistoa, jota toimittajat voivat käyttää Journalistin ohjeiden sallimissa rajoissa.

Vapauttava 4886/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä ja samanaikaisesta kuulemisesta. Lehti kertoi kansanedustajan mahdollisista yhteyksistä moottoripyöräjengiin. Lehti julkaisi myöhemmin jatkouutisen ja oman kannanoton, joissa kantelijan näkökannat tulivat esiin.

Vapauttava 4882/SL/12
Aamulehti

Julkisen sanan neuvoston äänin 7-3 antama vapauttava päätös blogikirjoituksesta. Lehden blogipalstalla julkaistiin kärjekäs kirjoitus, jossa viitattiin tuoreen uutisen tietoihin raiskausrikoksista. Kirjoittaja käytti tekstissään paikoin asiattomia ilmauksia maahanmuuttajista, mutta arvostelun kärki kohdistui tiedotusvälineiden toimintaan. Eriävä mielipide päätöksen lopussa.

Vapauttava 4881/SL/12
Helsingin Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä. Jutussa käsiteltiin lehden teettämää mielipidekyselyä. Toimitus raportoi tuloksista riittävän täsmällisesti.

Vapauttava 4874/SL/12
Länsiväylä

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeusjutun seuraamisesta. Käräjäoikeus tuomitsi kantelijan maksamaan kunnianloukkauksesta 100 päiväsakkoa. Hovioikeus ei löytänyt näyttöä kaikille käräjäoikeuden hyväksymille syytekohdille ja alensi päiväsakkojen määrän 80:een. Kun lehti kertoi käräjäoikeuden päätöksestä, se yksilöi tuomion perusteina myös sellaisia tekoja, joista hovioikeus vapautti kantelijan. Lehden olisi ollut kohtuullista kertoa yleisölle, että näitä tekoja ei lainvoimaisessa tuomiossa luettu kantelijan syyksi. Oikeusistuimien tekemien ratkaisujen ei kuitenkaan voi katsoa poikenneen toisistaan niin ratkaisevasti, että lehdellä olisi ollut velvollisuus täydentää uutisointiaan.

Sekä neuvoston puheenjohtaja että neuvosto tekivät asiassa erilliset päätöksensä.

Langettava 4873/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös oikeita tietoja ja leimaavaa kirjoittelua koskevassa asiassa. Pääkirjoitus väitti norjalaisen joukkomurhaajan nimenneen maahanmuuttokriittisenä tunnetun suomalaisen kansanedustajan oppi-isäkseen. Neuvosto katsoo, että pelkkä kansanedustajan nimen mainitseminen murhaajan manifestissa ei ollut riittävä peruste oppi-isäksi nimeämiselle.

Vapauttava 4872/TV/12
MTV3, 45 minuuttia

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös tietojen hankkimisesta ja haastattelusta. Jutussa kerrottiin laittomia ylitöitä tekevän taksinkuljettajan aiheuttamista riskeistä ja taksien valvontaan liittyvistä puutteista. Neuvoston mielestä haastattelut oli tehty asianmukaisesti eikä haastatteluaineistoa käytetty Journalistin ohjeiden vastaisesti.

Vapauttava 4871/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös ihmisarvon kunnioittamista koskevassa asiassa. Lehti käsitteli pääkirjoituksessaan historian hirmuhallitsijoita, norjalaista joukkomurhaajaa ja suomalaista oppositiojohtajaa, mutta ei kuitenkaan rinnastanut heitä toisiinsa.

Langettava 4870/SL/12
Vieskalainen

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen uuden kaupan avajaisista. Juttu oli yksipuolinen, kritiikitön, mainosmainen ja tehty täysin kauppaketjun ehdoilla ja sen julkaiseman tiedotteen perusteella.

Vapauttava 4864CD/SL/12
Turun Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen kansanedustajan avustajan blogikirjoituksesta ja siteerasi sitä sanatarkasti. Lehdellä oli oikeus arvioida blogikirjoitusta omasta näkökulmastaan. Koska juttu ei sisältänyt virheitä, toimituksella ei ollut velvollisuutta julkaista oikaisua.

Vapauttava 4864B/SL/12
Turun Sanomat, Iltalehti, Aamulehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen kansanedustajan avustajan blogikirjoituksesta. STT teki kyseisen uutisen perusteella oman juttunsa, joka julkaistiin kahdessa muussa lehdessä. Jutut eivät sisältäneet virheitä.

Vapauttava 4863/YLE/12
YLE

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja ja samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Tv-raportti käsitteli Liperin kunnan tulehtuneita henkilösuhteita ja osastosihteerin irtisanomista sekä hallinnollisia ja taloudellisia epäselvyyksiä. Kunnan sivistysjohtaja ei suostunut haastatteluun. Raportin tietoja ei ole kiistetty.

Vapauttava 4861/SL/12
Vaarojen Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös samanaikaista kuulemista koskevassa asiassa. Valtuuston puheenjohtaja kertoi jutussa, miksi hän jättää luottamustehtävät. Kantelija oli tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen. Lisäksi lehti julkaisi hänen oma kannanottonsa.

Vapauttava 4860/SL/12
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös piilomainontaa ja konserniyhteyttä koskevassa asiassa. Lehti kertoi erikoisjulkaisusta, joka ilmestyi sen liitteenä. Juttua ei voi pitää piilomainontana. Myös konserniyhteys tehtiin lukijoille selväksi.

Vapauttava 4853/SL/12
Keskisuomalainen

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nimen suojaa koskevassa asiassa. Keskisuomalainen kertoi tuoreeltaan Oriveden kouluampumisesta kiinni otetun henkilön nimen. Tieto piti paikkansa. Lehti kertoi myös epäillyn aiempiin vaiheisiin olennaisesti liittyneen henkilön nimen ja julkaisi tästä kaksi viikkoa aiemmin katoamisuutisessa käytetyn kuvan.

<< 1 2 3 4 5 >> 

Vapauttava 4864B/SL/12

Vastaaja: Turun Sanomat, Iltalehti, Aamulehti

Ratkaistu: 21.11.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Lehti julkaisi uutisen kansanedustajan avustajan blogikirjoituksesta. STT teki kyseisen uutisen perusteella oman juttunsa, joka julkaistiin kahdessa muussa lehdessä. Jutut eivät sisältäneet virheitä.

Kantelu 12.4.2012

Kantelu kohdistuu kolmeen 11.4.2012 julkaistuun nettiuutiseen, joissa kerrotaan kansanedustaja James Hirvisaaren eduskunta-avustajan julkaisemasta blogikirjoituksesta ”Ratkaisu poliisin ulkomaalaisratsioihin”. Kirjoitus ilmestyi alun perin Uusisuomi.fi-sivustolla. Ensin siitä kertoi Turun Sanomat. Jutun otsikko oli ”Kansanedustajan avustaja ehdottaa ulkomaalaisille hihamerkkejä”, jota kantelija pitää törkeän valheellisena. Lisäksi lehti yritti kantelijan mukaan leimata blogikirjoituksen ”faktuaaliseksi kannanotoksi”, vaikka se oli laadittu humoristiseen ja pakinatyyliin, kuten myös suurin osa muista saman blogin kirjoituksista. Hänen mielestään lehden olisi pitänyt varata kansanedustajan avustajalle mahdollisuus kommentointiin samassa yhteydessä. Kantelija katsoo, että Turun Sanomien kirjoitus oli laadittu vahingoittamistarkoituksessa.

Kantelijan mielestä Turun Sanomien uutista lainanneet Iltalehti ja Aamulehti hämärsivät nettiuutisissaan entistä pahemmin blogikirjoituksen oikeaa luonnetta. Niiden otsikot kuuluivat seuraavasti: ”Turun Sanomat: Hirvisaaren avustaja ehdottaa hihamerkkejä ulkomaalaisille”. Iltalehden ja Aamulehden vahingoittamistarkoitus oli kantelijan mukaan vielä Turun Sanomiakin selvempi, koska ne poistivat viitteitä blogin pakinamuotoisesta tekstilajista. Blogissa esimerkiksi vaadittiin hampurilaismerkkejä amerikkalaisille, mikä kerrottiin Turun Sanomien lukijoille, mutta ei Iltalehden ja Aamulehden yleisölle. Lehdet eivät kantelijan mukaan tarkistaneet uutisen taustoja ja jatkoivat Turun Sanomien aloittamaa vääristelevää otsikointia. Turun Sanomien tapaan nekään eivät antaneet kansanedustajan avustajalle mahdollisuutta esittää asiassa omaa näkemystään.

Turun Sanomien vastaus 11.5.2012

Päätoimittaja Kari Vainio kirjoittaa, että Turun Sanomien uutinen sisälsi useita suoria tai muuten tarkkoja lainauksia kansanedustajan avustajan kirjoituksesta. Jos ja kun blogikirjoittaja oli tarkoittanut tyylilajinsa satiiriseksi, tämän olisi pitänyt välittyä lainauksista. Uutisessa myös erikseen kuvailtiin blogitekstiä makaaberiksi ajatusleikiksi. Vainio kuitenkin toteaa, ettei tyylilajilla voida muuttaa mielipiteiden merkitystä. Turun Sanomien painetussa lehdessä 12.4.2012 blogin kirjoittaja itse totesi Turun Sanomien toimittajalle, että kysymyksessä oli epäonnistunut vitsi ja että hänen pitää jatkossa muistaa työnsä kansanedustajan avustajana.

Vainion mielestä Turun Sanomien otsikko kertoi täsmälleen blogikirjoituksen oleellisen sisällön. Päätoimittaja katsoo, ettei blogikirjoittaja joutunut nettiuutisessa erittäin kielteiseen julkisuuteen, vaan hänen omaa kirjoitustaan siteerattiin uutisessa suorin tai muuten tarkoin lainauksin. Lisäksi kirjoittaja sai kommentoida asiaa seuraavan päivän painetussa lehdessä. Näitä kommentteja ei lisätty verkkolehdessä julkaistuun juttuun, vaan painetussa lehdessä jatkettiin ”normaaliin tapaan” verkkolehden uutisointia.

Iltalehden vastaus 11.5.2012

Päätoimittaja Kari Kivelä kertoo Iltalehden julkaisseen STT:n uutisen, joka perustui Turun Sanomien juttuun. Hän kiistää kantelijan väitteen, jonka mukaan Iltalehti olisi jättänyt tarkoituksella pois osia alkuperäisestä tekstistä. Vastaavissa tapauksissa lehti julkaisee linkin alkuperäiseen juttuun, jotta lukijat voivat itse tutustua siihen. Nyt se ei ollut mahdollista, koska Uusi Suomi oli jo poistanut blogikirjoituksen sivuiltaan. Poistaminen viittasi Kivelän mielestä siihen, että STT:n uutisen sisältöä ei ollut syytä epäillä, samoin kuin kansanedustaja James Hirvisaaren oman eduskuntaryhmän kannanotto, jossa vaadittiin blogikirjoittajan eroa kansanedustajan avustajan tehtävästä.  Lisäksi blogikirjoittaja pyysi vielä anteeksi niiltä, joita kirjoitus oli loukannut.

Myöhemmin alkuperäinen blogikirjoitus julkaistiin uudelleen kansanedustaja James Hirvisaaren verkkosivuilla. Kivelän mukaan kirjoitukseen tutustuminen ei antanut aihetta alkuperäisen uutisoinnin korjaamiseen. Sarkastinenkaan kannanotto ei päätoimittajan mielestä tarkoita, etteikö tekstissä myös otettaisi kantaa. Blogissa todettiin muun muassa, että vähemmistövaltuutetun toiminnassa ja määrärahoissa on ongelma, mutta Kivelä ihmettelee, tarkoittaako mahdollinen satiiri oikeasti sitä, että kirjoittaja ei olekaan tätä mieltä.

Päätoimittaja pitääkin kansanedustajan avustajan blogikirjoitusta ongelmallisena, koska lukijan olisi pitänyt pystyä siirtymään saman tekstin sisällä tyylilajista toiseen. Tyylilajien moninaisuuden ja taitamattoman ilmaisun vuoksi blogikirjoittaja ei onnistunut välittämään ajatustaan. Hän ei myöskään halunnut Kivelän mukaan oikaista mahdollisia väärintulkintoja.

Aamulehden vastaus 9.5.2012

Päätoimittaja Jouko Jokinen muistuttaa kansanedustajan avustajan tehtävän tärkeydestä: avustaja tukee kansanedustajan lainsäädäntötyötä ja osallistuu vastuullisesti tämän kommunikointiin ja julkiseen toimintaan. Avustajan työn ja käyttäytymisen voi odottaa olevan asiallista, sillä se on sidoksissa myös koko parlamentin toimintaan.

Jokisen mielestä ei riitä, että kirjoittaja väittää kirjoittavansa humoristisesti, jos teksti ei naurata ketään. Erityisesti yhteiskunnallisten vaikuttajien kommunikoinnissa huumorin pitää Jokisen mielestä olla hyvin harkittua. Ihmisen syntyperään tai rotuun liittyvä huumori ei hänen mukaansa yleensä onnistu, ja erityisen huonona hän pitää yhdistelmää, jossa perussuomalainen yhteiskunnallinen toimija leikittelee ainakin piilorasistisilla teksteillä. Blogiteksti tuo Jokisen mieleen natsi-Saksan juutalaisvainot ja juutalaisten velvollisuuden käyttää rinnassaan rodusta kertovaa merkkiä. Hänestä historian tunteminen auttaa erottamaan hyvän ja huonon huumorin.

Jokinen kirjoittaa, että Perussuomalainen puolue on tunnettu maahanmuuttokriittisistä näkemyksistään. Puolueen edustajien maahanmuuttoon liittyvien kommenttien uutisointia päätoimittaja pitää erittäin tarpeellisena tiedonvälityksenä.

Aamulehti kertoi julkaisemassaan uutisessa, että sen lähde oli STT, joka puolestaan käytti lähteenään Turun Sanomia. Jokinen pitää näitä lähteitä erittäin luotettavina. Tapausta on seurattu Aamulehdessä myös alkuperäisen uutisen jälkeen.

Ratkaisu

Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka (JO 13). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15).

1) Turun Sanomien uutisessa kansanedustajan avustajan kerrottiin ehdottavan ulkomaalaisille pakollisia hihamerkkejä. Uutisessa kirjoitettiin, että tämä helpottaisi avustajan mielestä poliisin työtä ja vapauttaisi resursseja. Avustajan blogikirjoituksesta otetussa suorassa lainauksessa muslimeille ehdotettiin puolikuuta, venäläisille sirppiä ja vasaraa, kambodzalaisille maamiinaa ja yhdysvaltalaisille hampurilaista. Avustajan kerrottiin kaavailevan hihamerkkejä myös suomenruotsalaisille ja seksuaalivähemmistöille. Toimituksen ”makaaberina ajatusleikkinä” pitämästä kirjoituksesta kerrottiin vielä, että siinä ehdotettiin maahan saapuville epäilyttäville henkilöille ihonalaista mikrosirua ja vihreää päähuivia. Suomalaisille esitettiin Suomen leijona –hihamerkkiä tai vastaavaa. Jutun yhteydessä toimittaja kertoi, että juutalaiset pakotettiin natsi-Saksassa kantamaan keltaista daavidintähteä.

Blogikirjoituksessa kritisoitiin ainakin Vähemmistövaltuutetun toimistoa ja sen tapaa arvostella poliisin toimintaa. Turun Sanomat lainasi blogitekstin osia sanatarkasti, eikä uutinen sisältänyt virheitä. Jutusta löytyi myös katetta otsikolle, sillä kansanedustajan avustaja itse puhui hihamerkkeihin liittyvästä ehdotuksesta.

Blogikirjoittaja toimi yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa kansanedustajan eduskunta-avustajana. Yleisöllä oli oikeus tietää tällaisen henkilön esittämistä näkemyksistä. Myös Perussuomalaisten eduskuntaryhmän enemmistön kanta, jonka mukaan blogikirjoitus oli puolueelle vahingollinen, kertoi kirjoituksen painoarvosta. Blogikirjoittaja itsekin myönsi jälkikäteen, että kirjoituksen julkaiseminen oli arviointivirhe.

Toimitus oli valinnut uutiseen kärjekkään näkökulman. Tähän sillä oli itsenäisen journalistisen harkintavaltansa perusteella oikeus. Uusi Suomi poisti sivuiltaan alkuperäisen blogitekstin, joten yleisö ei voinut tutustua kiistanalaiseen kirjoitukseen kokonaisuudessaan. Yleisön kannalta olisi tästä syystä ollut suotavaa, että Turun Sanomat olisi avannut blogitekstin luonnetta paremmin.

Kansanedustajan avustajakin lähetti oman kantelunsa Julkisen sanan neuvostolle. Koska hän teki samasta asiasta tutkintapyynnön myös poliisille, neuvosto ei voinut perussopimuksensa mukaan ottaa kantelua käsittelyyn. Vain asianomistaja itse voi kannella samanaikaisen kuulemisen mahdollisesta laiminlyönnistä. Niinpä neuvosto ei voi antaa asiasta päätöstä ulkopuolisen henkilön tekemän kantelun perusteella. Neuvosto kuitenkin kiinnittää huomiota päätoimittajan tapaan viitata vastauksessaan siihen, mitä blogikirjoittaja sanoi myöhemmin julkaistussa Turun Sanomien printtijutussa. Neuvosto ihmettelee, miksi Turun Sanomat ei tehnyt verkkoon jatkojuttua, kun se oli saanut uutta tietoa kirjoittajalta. Jos toimitus olisi täydentänyt uutisen tietoja ja antanut blogikirjoittajan vastata kritiikkiin myös netissä, se olisi palvellut paremmin omaa verkkoyleisöään.
2) Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat identtiset, STT:n laatimat uutiset, joiden lähteenä käytettiin Turun Sanomien juttua. Uutisissa ei ollut virheitä, ja niiden otsikoille löytyi jutuista katetta. Uutinen oli lyhennetty versio Turun Sanomien jutusta, eikä Iltalehdessä ja Aamulehdessä enää mainittu esimerkiksi hampurilaishihamerkiä tai blogikirjoituksesta esitettyä luonnehdintaa ”makaaberi ajatusleikki”.

Iltalehden ja Aamulehden oli mahdotonta tarkistaa Turun Sanomien alkuperäisestä lähteestä lainaamia tietoja, sillä kansanedustajan avustajan blogikirjoitus oli poistettu jo aikaisemmin samana päivänä Uuden Suomen sivuilta. Lehdillä oli tässä tapauksessa perusteet luottaa siihen, että STT:n uutinen Turun Sanomien jutusta piti paikkansa, koska uutinen oli tehty pelkästään blogikirjoituksesta. Kansanedustaja James Hirvisaari julkaisi blogikirjoituksen kopion myöhemmin omilla sivuillaan, mutta toimituksilla ei ollut tästä tietoa uutisten julkaisuajankohtana. Kun kysymys oli yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa toimivan henkilön kohua herättäneestä kommentista, oli ymmärrettävää, että lehdet halusivat palvella lukijoitaan julkaisemalla STT:n referaatin Turun Sanomien jutusta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Turun Sanomat, Iltalehti ja Aamulehti eivät ole rikkoneet hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Jani Halme, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Marja Irjala, Tuomo Lappalainen ja Jaakko Ujainen

Tämä päätös on avattu 5485 kertaa